Kattila ja varaaja pieneen tilaan - Vigas 25LC

[Venttiili]

Ensimmäinen lämmitys suoritettu onnistuneesti. Ei tuntunut millään pääsevän tuohon 1,25 lambda-arvoon, niin muutin takaisin 1.35:lle, siihen asettui hyvin kunnes puut alkoi loppua pesästä niin arvo lähti nousemaan. En kyllä ole vielä ihan sisäistänyt lambda-arvon, sekä servon prosenttien merkitystä.  Jos joku voisi vääntää rautalangasta niin oppisi kattilan sielunelämää paremmin. Ymmärrän lambda-arvon kertovan jäännöshapen määrästä, mutta tuo servon prosenttilukeman merkitys ei auennut täysin. Oli miten oli, kattila toimi hienosti, toisiopalo lähti hyvin käyntiin kun malttoi odottaa kunnon alkutulet. Varaajakin kerrostui kuten pitääkin.

Ainut hämminki tuli lopussa. Olin asettanut savukaasujen minimin 110 asteeseen. Kattila meni "on"-tilaan kun tämä alittui, mutta ei sammunut vaikka savukaasut oli laskenut jo 99 asteeseen. Sammutin sitten kattilan käsin. Olisiko pitänyt malttaa odottaa? Missä vaiheessa puhaltimen kuuluu sammua?

[varikonniemi]

servo % kertoo missä asennossa ilman säätö on. 0% on kiinni, 45% on lähinnä ensiöilmaa ja 100% on maksimi toisioilma. Jos palaa hyvin niin pitäisi olla 100-60%

Ainoa kerta kun minulla ei ole sammunut T-end alitettua on jos on tullut vahingossa painettua sammuksiin kattila loppuhiilloksilla ja sitten käynnistettyä uudelleen, ja se jää "käynnistystilaan". Normisti se sammuu kun T-end alittuu 1 asteella.

[Venttiili]

Toisella lämmityskerralla puhallin sammui kun T-end alittui. Näytössä lukee "AUT", niin kauan kunnes klikataan keskeltä ja valitaan OFF.

Tuosta katkokäyntitilan toiminnasta pääsen kertomaan kokemuksia sitten kun lämmityskausi alkaa.

[varikonniemi]

en tiedä mitään katkokäyntitoiminnasta koska oma kattila on niin wanha että siinä ei sitä ole, joten ehkä muutkin asiat ovat muuttuneet. Esim. minulla ei ole AUT viestiä

[Puupate]

Kelit viilenee, onko lisäkokemuksia kertynyt ?

[Venttiili]

Pelkkää hyvää sanottavaa. Sytytys on vaivatonta, edellisen polton hiilet suuttimen päälle, puut niiden päälle, yläluukku kiinni ja pikku kaasutoholla alaluukusta sytytys. 10min kuluttua alaluukku ja sytytyspelti kiinni ja kattila päälle. Sen jälkeen pesä palanut joka kerta ongelmitta loppuun. En ole vielä kertaakaan lämmittänyt niin kuumaksi, että kattila menisi vaimennustilaan, vaan joka kerta on pesä
(puolikas) palanut loppuun asti.

Piippuni ei tosiaan täytä kattilavalmistajan vaatimuksia, eikä minulla ole savukaasuimuria. Tästä ei vaikuttaisi aiheutuvan mitään ongelmia, ainakaan toistaiseksi. Puiden lisäyksessä hieman tuprauttaa savua, ei haitaksi asti. Täysi pesä koivua saa varaajan täyteen, eikä puiden lisäys ole edes tarpeen. Ainakin lauhalla kun talo ei kuluta lämmityksen aikana paljoa.

[Puupate]

Kiitos, mukava kuulla.

Onko tässä mallissa lämmityksen lopetus automaattinen, eli kattila hoitelee palamisen ja lopetuksen itsestään ?

Minua kiinnostaa nämä kehittyneemmät kattilat, kun käytössämme oleva Jäspi YPV40 on muutamien vuosien sisällä suunnitelmissa uusia ja tilalle mahdollisimman automaattinen puukattila. 

[Venttiili]

Asetuksista voi säätää missä kattilaveden lämpötilassa se sammuttaa itsensä. Jos varaaja on käytössä, tämän arvon voi säätää jopa 90 asteeseen. Käytännössä siinä vaiheessa kun kattilassa on 90 astetta, on varaaja täynnä, koska varaajan alaosan (paluuveden) lämpötila = kattilaveden lämpötila.

[Venttiili]

Imuroin pitkästä aikaa tuhkat kunnolla varastopesästä pois. Aika huonoon kuntoon oli suutinkiven ympäriltä jo päässyt. Toisioilmaputki näkyi kun imuroi murentuneet laastit pois. Laitoin suutinkiven ja ilmaputken väliin kolmen kanavan kohdalle kupariputken pätkät ja tulenkestävää korjausmassaa päälle. Menee tällä ensi kesään mutta pitänee sitten vaihtaa varalla odottamassa ollut valurautainen suutinkivi ja valaa ympäriltä kuntoon. Suutinkivi oli vielä tällä hetkellä kokonainen ja ihan hyvin kiinni mutta haljennut kyllä parista kohtaa.

[varikonniemi]

aika hemmetin paljon huonommin on tämä kestänyt kuin oma 40LC... ?

Oisko mahdollista että ongelma on että tämän suuttimen/pohjan saa helposti ylilämpeämään koska kattilan pohja ei ole vesivaipalla joka estäs toisiopalotilan ylilämpeämistä joka estäs varastotilan pohjan ylilämpeämisen? Missä kunnossa sulla on se boksi joka kannattelee alakeraameja? Luulis että sekin on ottanut nokkiinsa jos tämä ois ongelman selitys.

Toinen vaihtoehto on tuo hieman eri lailla muotoiltu varastopesä, mutta en ymmärrä miksi semmoinen olematon ero aiheuttaisi noin isoa eroa kulumisessa.

Ja viimeinen vaihtoehto on että vigaksen softa ei ole optimoitu samalla tavalla kaikille malleille, ja jostain syystä jyystävät 25:sta kovemmin kuin 40:Stä.

[Venttiili]

aika hemmetin paljon huonommin on tämä kestänyt kuin oma 40LC... ?

Miten huolellisesti poistat tuhkat varastopesän pohjalta ennen sytytystä? Itse olen ollut tässä toisinaan aika suurpiirteinen ja kaapinut vain enimmät suutinkiven reiän päältä alas. Reunoille jäänyt tuhka aiheuttaa lienee sitten ylikuumenemista.

Toisiopalopuoli bokseineen on oikein hyvässä kunnossa.

[Venttiili]

Kysyin Hemeltronilta, mikä tässä voisi olla taustalla.

Vastaus:
Syyt vaurioitumiselle voivat olla:

– puun kosteudenpitoisuus yli 20 %;

– paluuveden lämpötila alle 65 °C.

Sekoitusryhmän termostaatti on suositeltava laittaa 72 °C:n.

Tietysti kivetkin voivat silloin-tälloin olla huonolaatuisia; toistaiseksi ei ole ollut tapauksia Vigas-kattiloiden kanssa.

Rikki polttoaineessa vaurioittaa keraamisia kappaleita; mutta sekin on hyvin harvinaista.

Paluuvesitermari on 72 asteinen. Puissa on kyllä voinut olla joku kosteampi klapikin seassa joskus. Mikähän teoria tuossa kosteassa puussa selittää rapautumisen?

[varikonniemi]

Miten huolellisesti poistat tuhkat varastopesän pohjalta ennen sytytystä? Itse olen ollut tässä toisinaan aika suurpiirteinen ja kaapinut vain enimmät suutinkiven reiän päältä alas. Reunoille jäänyt tuhka aiheuttaa lienee sitten ylikuumenemista.

Toisiopalopuoli bokseineen on oikein hyvässä kunnossa.

Erittäin harvoin puihdistan varastopesää. Silloin kun teen niin sieltä tulee semmosia sintteröityneitä paloja jotka usein nostan pois yläkautta ettei tarvis survoa suuttimesta läpi kun ovat senverran isoja... Ehkä se meneekin niinpäin että se tiivistynyt tuhka on suojannut sitä varastopesän pohjaa?

[varikonniemi]

Kysyin Hemeltronilta, mikä tässä voisi olla taustalla.

Vastaus:
Syyt vaurioitumiselle voivat olla:

– puun kosteudenpitoisuus yli 20 %;

– paluuveden lämpötila alle 65 °C.

Sekoitusryhmän termostaatti on suositeltava laittaa 72 °C:n.

Tietysti kivetkin voivat silloin-tälloin olla huonolaatuisia; toistaiseksi ei ole ollut tapauksia Vigas-kattiloiden kanssa.

Rikki polttoaineessa vaurioittaa keraamisia kappaleita; mutta sekin on hyvin harvinaista.

Paluuvesitermari on 72 asteinen. Puissa on kyllä voinut olla joku kosteampi klapikin seassa joskus. Mikähän teoria tuossa kosteassa puussa selittää rapautumisen?

Itse olen polttanut niin kosteaa puuta että kattila ei välillä toimi optimisti (kuten tällä hetkellä vain 8kk kuivunutta) mutta samaa ongelmaa on ollut alusta asti kun ei ollut tarpeeksi pinotilaa. Eli ei se voi siitä kosteudesta johtua, vaikka kyllä kostean puun poltto kuluttaa keraameja. Itse olen spekuloinnut syyksi että kostea ilma siirtää sitä lämpöä paljon tehokkaammin rakenteisiin kuin kuiva ilma.

[Yleisajattelija]

Itse olen polttanut niin kosteaa puuta että kattila ei välillä toimi optimisti (kuten tällä hetkellä vain 8kk kuivunutta) mutta samaa ongelmaa on ollut alusta asti kun ei ollut tarpeeksi pinotilaa. Eli ei se voi siitä kosteudesta johtua, vaikka kyllä kostean puun poltto kuluttaa keraameja. Itse olen spekuloinnut syyksi että kostea ilma siirtää sitä lämpöä paljon tehokkaammin rakenteisiin kuin kuiva ilma.

Omien mittausten mukaan (pelletti/hakapoltinprojektissa) veikkaisin, että tuossa kohdassa lämmöt ovat niin korkealla että tulee haasteita kaikilla materiaaleilla, koska tuo rakenne ei pääse jäähtymään mihinkään suuntaan. Hiilloksesta en ole vielä mitannut itsekään, mutta 1200-1300 astetta pitäisi löytyä ja se rikkoo keraamitkin jos pääsee jäähtymään välillä kuten tuossa käy. Silmämääräisesti katsottuna tuossa on lisäksi ongelmana rakenne, jossa keraami pääsee mahdollisesti kiilautumaan lämpöliikkeen aiheuttamana.

Käänteispalokattilassa ei vain taida olla rakennevaihtoehtoja, joten ainoa keino lienee laskea palolämpötilaa. Käyttäjä voi tietysti vaikuttaa asiaan esim. em. keinolla pitämällä tuhkaa lämpösuojana.