Econature toimii kuten pitääkin?! (14.4.23: lambda toimii + automaatioviritystä)

[Jonkkeri]

Jännä, uudempi versio vigaksesta jakaa osan ilmasta alas kyljistä suuttimen päälle ja osa kiertää katon kautta, mulla on vanhempi jossa kaikki menee katon kautta.

Sekundääri ilma kait jokaisessa käänteispalossa johdetaan suutinkiven kyljissä olevista rei'istä.

Primääri-ilma pelkästään katon kautta saattaa rajoittaa tehoa? Alipaineita kun mittailin, yläprimääri-ilmakanavan alipaine oli kaikkein heikoin ja luonnollisesti sekundääri-ilmakanavan alipaine korkein.

Nyt on lambda tullut ja anturi asennettu paikoilleen, vielä täytyy tietokone viritellä kuntoon ja etsiä virtalähde, niin pääsee testaamaan. Saa nähdä, miten toimii tuossa kohdassa. Kai sen pitäisi toimia? varsinaista lambdaholkkia ei kylältä löytynyt, mutta hydrauliikkaliitinpuolelta löytyi helmiliittimen M18 muttereita hintaan 1€/kpl.

[varikonniemi]

Näyttäs toimivalta kohdalta, vigaksessa anturi on pikkasen syvemmälle upotettu.

Ilman tulokohta vaikuttaa lähinnä siihen mikä osa puusta palaa, katon kautta syöttäminen lisää riskiä että varastopesä syttyy tulee sen sijaan että vain kytöpalona arinan päältä toimisi. Jos varastopesä on tulessa niin osa kokonaispalosta tapahtuu alapalon tavoin, mutta silti se "puhdistuu" alapesässä niin kauan kun myös käänteisplao on käynnissä. Jos kaikki menee pieleen (varsinkin jos ei oo lambdaa) niin koko kattilan saattaa saada tilaan jossa se toimii puhtaasti alapalon tavoin.

[Jonkkeri]

Näyttäs toimivalta kohdalta, vigaksessa anturi on pikkasen syvemmälle upotettu.

Ilman tulokohta vaikuttaa lähinnä siihen mikä osa puusta palaa, katon kautta syöttäminen lisää riskiä että varastopesä syttyy tulee sen sijaan että vain kytöpalona arinan päältä toimisi. Jos varastopesä on tulessa niin osa kokonaispalosta tapahtuu alapalon tavoin, mutta silti se "puhdistuu" alapesässä niin kauan kun myös käänteisplao on käynnissä. Jos kaikki menee pieleen (varsinkin jos ei oo lambdaa) niin koko kattilan saattaa saada tilaan jossa se toimii puhtaasti alapalon tavoin.

Jeps, kaippa se tuossa toimii. Ohjeen mukaan olisi pitänyt asentaa n. klo 12:30 ja 14:30 väliin, mutta näillä mennään.

Jostakin syystä en saa tuota pelaamaan, on siis Bosch LSU 4.9 kopio + ALM Board. Eikös tuon kortin pitäisi antaa kuitenkin se 0-5v signaali ulos ihan volttimittarillekin? Nyt näyttää vain rapiaa 3 volttia, kun mittaa ANOUT:n ja maan välistä ilmaräppänöiden asennoista riippumatta. Tuo ALM Board muuttaa siis lambdan signaalin analogiseksi signaaliksi.

Onnistuinkohan tuhomaan tuon lambdan, kun se oli pöydällä kytkettynä virtalähteeseen 5-10 minuuttia? Mitenkähän sen voisi testata? Minkälaista signaalia se antaa ulos?

[korsteeni]

......

Jostakin syystä en saa tuota pelaamaan, on siis Bosch LSU 4.9 kopio + ALM Board. Eikös tuon kortin pitäisi antaa kuitenkin se 0-5v signaali ulos ihan volttimittarillekin? Nyt näyttää vain rapiaa 3 volttia, kun mittaa ANOUT:n ja ........

joku mättää jos ANOUT ja maa väli on 3v
se pitää olla 5v kun tulia ei ole ja siitä lähtee sitten laskemaan kun savu sakenee
ekaksi tulee mieleen
oletko mitannut riittääkö powereissa virta?
siis pitääkö 5v ja 12v jännitteet

ekaksi pitää saada 'lepotila' kuntoon elikkä 5v anout
oliko tuossa mallissa 5v ja 12v maat yhdessä? vai pitääkö olla erillään, no ilmeisesti ei tästä johdu

kaapelitkin on niin hyvin merkitty ettei niissä voi kämmiä

edit
tuossa on ilmeisesti joku tuuletin, onko anturi ennen sitä?

onko 12v ja 5v virtalähteet erilliset? vai tuleeko samasta regun kautta?

olen ulkona kun lumiukko, kummalla puolella on kattila, onko tuonne oikealle poisto?

[Jonkkeri]

joku mättää jos ANOUT ja maa väli on 3v
se pitää olla 5v kun tulia ei ole ja siitä lähtee sitten laskemaan kun savu sakenee
ekaksi tulee mieleen
oletko mitannut riittääkö powereissa virta?
siis pitääkö 5v ja 12v jännitteet

ekaksi pitää saada 'lepotila' kuntoon elikkä 5v anout
oliko tuossa mallissa 5v ja 12v maat yhdessä? vai pitääkö olla erillään, no ilmeisesti ei tästä johdu

kaapelitkin on niin hyvin merkitty ettei niissä voi kämmiä

edit
tuossa on ilmeisesti joku tuuletin, onko anturi ennen sitä?

onko 12v ja 5v virtalähteet erilliset? vai tuleeko samasta regun kautta?

olen ulkona kun lumiukko, kummalla puolella on kattila, onko tuonne oikealle poisto?

Kaapelit pitäisi olla oikein kytketty, jos ei GND-H ja GND-R ole mennyt sekaisin, mutta en usko, kun sensori lämpeää ja muutenkin tuo GND-H on paksumpi piuha.

Mittasin jännitteet kuormituksessa
- 12v virtalähteen jännite 11,96v
- 5v virtalähteen jännite (tietokone) 5,05v
- ANOUT ja 5v- välinen jännite 3,27v
- ANOUT ja 5v+ välinen jännite -1,78v

Molemmille jännitteille on oma virtalähteensä.

Anturi on asennettu siis kuvassa näkyvän savukaasuimurin painepuolelle ja kuvassa oikealla on piippu.

[korsteeni]

onko tuo ANOUT kytketty mihinkään muuhun, onko ihan siitä johdosta kytkemättömänä mitattu jännite?

[Jonkkeri]

onko tuo ANOUT kytketty mihinkään muuhun, onko ihan siitä johdosta kytkemättömänä mitattu jännite?

Ei ole kytketty muualle, irtopiuhasta mitattuna.

[korsteeni]

kokeileppa vielä laittaa ne maat (GND-H ja GND-R) yhteen

[Jonkkeri]

kokeileppa vielä laittaa ne maat (GND-H ja GND-R) yhteen

No nyt lähti elämään ja lähtötilanteessa näyttää 5 volttia, kiitoksia! Ilma-aukkojen vakioasetuksilla näyttää n. 3 volttia, mikä ao. sivun mukaan vastaisi n. 6% jäännöshappea, mutta kuten tuossa mainitsitkin, niin täytyy nuo liitokset vielä tiivistää kunnolla; puhallinkotelon ja kattilan välinen tiiviste on tehty mistä lie pahvista ja hajonnut 6 osaan, niin varmasti vetää sieltä välistä ilmaa ja sotkee mittauksen, kun tuon nuohousluukun nuppien kiristäminenkin vaikutti. Ja vaikka toisioilmaläpän laittoi kokonaan kiinni, niin silti näytti yli 2 volttia, eli  1,8% O2%. Mutta asteikolle päästiin jo!

Voltit - - > lambda = U*0.3+05

https://wbo2.com/sw/percent-o2.htm ja kaava xO2 = 3 * (λ - 1) / (1 + 3 * K * λ)

[Jonkkeri]

Nyt on puhallinkotelon saumat tiivistetty lasikuitunarulla ja testipoltto käynnissä, jospa huomenna ehtisi piirtämään käyrän arvoista.

Kiinnitin tuossa huomiota, että aika löysällä mitoituksella on tuo puhallin, kun hullunkiertoa on melkolailla reilusti: mitta B on 84mm ja mitta A 48mm. Optimitilanteessa mittojen erotus olisi lähelle 0:aa, jolloin kaasu ei kiertäisi hullunkiertoa puhallinkotelossa.

[Jonkkeri]

Mitähän tästä nyt pitäisi sitten ajatella? Alussa ja lopussa on runsaasti ylihapella, mutta eikös tuo muuten ihan kohtuullisella alueella ole? Vähän voisi sekundääri-ilmaa laittaa pienemmälleen, ilman että menee "rikkaalle". Ylimääräinen happi jäähdyttää liekkiä, mutta onhan tuossa paloilmassa joka tapauksessa 78% typpeä, joten tuskinpa tuo pieni määrä ylimääräistä happea hirveästi vaikuttaa hyötysuhteeseen? Vai vaikuttaako?

E: Vai mites tuo nyt meneekään, jos jäännöshappea on 1%, niin onhan siellä oltava vastaava määrä ylimääräistä typpeäkin, eli tilavuudessa 3,74-kertainen määrä happeen nähden

[AnssiKo]

Sinisestä liekistä tuossa ei minusta kyllä ole tietoakaan. Econature vaikuttaa kyllä olevan vähän vanhanaikainen rakenteeltaan, mutta kyllä kai sen pitäisi kaasuuntua silti siinä missä muissakin kattiloissa. Vai onko suutinkiven reikä väärän kokoinen / onko primääri-ilma-asetus väärän kokoinen suuttimen kokoon nähden? Katsotaanhan mitä se lambda näyttää, kunhan se saapuu. Meinasin myös lämpötila-anturin laittaa palopesään, mutta ei ole vielä sopivaa mittaria sille.

Kun tota kuvaa kattoo, niin primäärialaensiön syöttö tulee aika kapealle ja alas. Hiilipatjan tilavuus jää aika pieneksi, mikä vaikuttaa kaasutetun tavaran polttoon. Leikkauksesta ei näe koko tilannetta, mutta oletettavasti tuo alue on samalla arka ahdistumaan tuhkan kertyessä.

Mitä toisiopalon lämpöjen mittaamiseen tulee, niin hyvä K-tyypin termopari riittänee. Löytyy myös pidempinä sauvoina. Ja kun toisiopalo on kunnossa, pitänee kattoa muita kuin K-tyypin antureita. Olisko ollut R vai S-tyyppi, kun menee vielä korkeammalle. Taisi vain olla keraamipuikolla, eli aika lailla arempi kolhuille. Eikä hintakaan ilahduta.

[AnssiKo]

Sekundääri ilma kait jokaisessa käänteispalossa johdetaan suutinkiven kyljissä olevista rei'istä.

Tossa mun Aritermissa on suutinkivien alla molemmin puolin pitkittäiset rei'itetyt putket, reikiä suoraan sivuille suuttimen alle ja toiset hiukan alaviistoon. Taisi samantyyppinen systeemi olla jossain muussakin pannussa.

Etuna varaan tasaisempi ilmanjako ja simppelimpi arinakivi. Sitä ei kyllä varaosahinnoissa huomaa!

[AnssiKo]

Mitähän tästä nyt pitäisi sitten ajatella? Alussa ja lopussa on runsaasti ylihapella, mutta eikös tuo muuten ihan kohtuullisella alueella ole? Vähän voisi sekundääri-ilmaa laittaa pienemmälleen, ilman että menee "rikkaalle". Ylimääräinen happi jäähdyttää liekkiä, mutta onhan tuossa paloilmassa joka tapauksessa 78% typpeä, joten tuskinpa tuo pieni määrä ylimääräistä happea hirveästi vaikuttaa hyötysuhteeseen? Vai vaikuttaako?

E: Vai mites tuo nyt meneekään, jos jäännöshappea on 1%, niin onhan siellä oltava vastaava määrä ylimääräistä typpeäkin, eli tilavuudessa 3,74-kertainen määrä happeen nähden

Njoo, runsaan puolet ajasta jäännöshappi on kuitenkin ns. nurkilla. Et sä parempaan taida oikein päästä, niinkauan kuin ajat samalla toisioilman säädöllä läpi polton. Aktiivisen lambdaohjauksen ideahan on, ettei tarvi mennä koko polton kompromissilla, vaan optimoidaan kuhunkin hetkeen sopivampi jäännöshappi.

Happi ei sinänsä ole niin iso ongelma, mutta kun mietit että sen ylimääräisen hapen kylkiäisenä tulee lisäksi se 3,74-kertainen typpimäärä, joka kuskaa tilavuusvirrallaan lämpöä eli energiaa piipusta harakoille. 
Taitaapi palotapahtuman epätasapainon heikentävä vaikutus kattilahyötysuhteeseen jäädä suhteessa hiukan pienemmäks.

[Jonkkeri]

Kun tota kuvaa kattoo, niin primäärialaensiön syöttö tulee aika kapealle ja alas. Hiilipatjan tilavuus jää aika pieneksi, mikä vaikuttaa kaasutetun tavaran polttoon. Leikkauksesta ei näe koko tilannetta, mutta oletettavasti tuo alue on samalla arka ahdistumaan tuhkan kertyessä.

Mitä toisiopalon lämpöjen mittaamiseen tulee, niin hyvä K-tyypin termopari riittänee. Löytyy myös pidempinä sauvoina. Ja kun toisiopalo on kunnossa, pitänee kattoa muita kuin K-tyypin antureita. Olisko ollut R vai S-tyyppi, kun menee vielä korkeammalle. Taisi vain olla keraamipuikolla, eli aika lailla arempi kolhuille. Eikä hintakaan ilahduta.

Tuo hiilipatjan paksuus vaikuttanee lähinnä maksimitehoon? Ilmaa tulee tuolta ylhäältäkin, missä vaiheessa sitten lienee alkamaan reagoimaan puun kanssa. Tuhka tuntuu aika hyvin valuvan alakertaan itsestäänkin, mutta olen tuon päällisen putsannut nyt joka kerta ennen polton alkua, jottei alaprimääri-ilmakanavat mene tukkoon.

Tämmönen anturi löytyy https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/FTF15P , eli 'K-Tyypin mittausanturi lämpömittareihin -200°C -- +1100°C'. Täytyy varovasti kokeilla, kestääkö olla tuolla alakerrassa, vai onko lämpötila sielläkin yli 1200°C. Mistähän saisi halvimmalla sopivan mittarin lukemaan tuota anturia? Vai onko se arduino edullisin vaihtoehto?

Njoo, runsaan puolet ajasta jäännöshappi on kuitenkin ns. nurkilla. Et sä parempaan taida oikein päästä, niinkauan kuin ajat samalla toisioilman säädöllä läpi polton. Aktiivisen lambdaohjauksen ideahan on, ettei tarvi mennä koko polton kompromissilla, vaan optimoidaan kuhunkin hetkeen sopivampi jäännöshappi.

Happi ei sinänsä ole niin iso ongelma, mutta kun mietit että sen ylimääräisen hapen kylkiäisenä tulee lisäksi se 3,74-kertainen typpimäärä, joka kuskaa tilavuusvirrallaan lämpöä eli energiaa piipusta harakoille. 
Taitaapi palotapahtuman epätasapainon heikentävä vaikutus kattilahyötysuhteeseen jäädä suhteessa hiukan pienemmäks.

Tavoitteena on rakennella vielä tuo säätö, kunhan ehtii. Täytyy noita hyötysuhteita myös vielä laskeskella pidemmälle. Jostakin luin, että hyvä jäännöshappi puulle olisi 6-10%? Miksi? Eikös se optimi ole 0% O2 ja 0% CO? Tai ihan aavistuksen verran ylihapen puolella?