Suunnitteluapua lämmitykseen

[Juusto_Pallero]

Tämmönen saneerauskohde, 1970 tiili-talo n.125m2.

Eristyksiä:
Asuin-siipi 80.2m2 208.5m3
Seinät 80mm tiili, 30mm ilma, 140mm spu. Lattia, rossi-pohja, 100mm spu, 100mm betoni. Katto 180mm spu + villa.
Talous-siipi 43.8m2 109.5m3
Seinät lauta, 20mm ilma, 140mm spu. Lattia, maatäyttö, n.2-300mm styrox, 100mm betoni. Katto 180mm spu + villa.
Vesikiertonen lattialämmitys.


Ennen lämmennyt jäspin puukattilalla, pannuhuone lähtee ja neliöt tulee asuin käyttöön. Jäljelle jää jäspin 1.8 EPK varaaja.

Mielessä olisi edullinen "hybridi", vesikierto takka. Ehkä aurinko-keräimet katolle? Ja joskus VILP.

Kuinka kovin joutuu puuta polttelee että 1800 litranen varaaja lämpenee? Vilppiä siihen on varmaan turha liittää?

Pitäiskö varaajakin vaan laittaa kiertoon? Kauan joku 500 litranen pitäisi torppaa lämpimänä? 500l olisi vilpille ihan
passeli, vai voisiko olla isompikin?

[Pähkäilijä]

Tervetuloa!

Jos Jäspi on vielä paikoillaan nii mittaa kuinka paljon puita kuluu nykyisin että saat 1.8 m3 varaajan ladattua kylmästä kuumaksi ja sitten katso kuinka kauan menee kun se on kuumasta takaisin kylmä (etekin jos siinä on useempi lämpömittari olemassa). Saman puumäärän tarvitset vesikiertoisen takan kanssa sillä erotuksella että takka säteilee osan lämmöstä huonetilaan. Noissa neliöissä oletettavasti liikaa ja takkahuone alkaa muistuttaa huonosti lämmitettyä saunaa mutta varaaja on vielä haalea.

500 litran varaajassa 1c = 0.6 kWh ja jos hysteressi ois vaikka 20 astetta mitä saa vilpillä nostettua - esim 50c ja lattiaan 30c niin tuo 20 astetta on 12 kWh. Omassa 140 m2 -59 rintsikassa tuolla pärjäisi 4 tuntia nollakelissä ja 2 tuntia -15c pakkasella (teoriassa, asuintiloissa patterilämmitys niin lähtölämmöt korkeammat kiertovedessä).

Jos nykyinen systeemi on edelleen käytössä tuo 1.8 m3 ~ 2,2 kWh/c eli voit laskea suunnilleen asunnon energiankulutusta sen perusteella kuinka nopeasti varaaja jäähtyy.

Mielenkiinnoista katsoin tulikiven W10 vesitakkaa ja

Säteilylämpö, 59 %,   Veteen siirtynyt lämpö, 41 %

Tulikivi Green W 10 -vesilämmitysjärjestelmän lämmöntuoton laskennan perusteena on käytetty 200 lämmityskertaa vuodessa. Puumäärä 15 kg/lämmityskerta sekä alaliitosmallin lämmönsiirrin (7 pinokuutiometriä/vuosi). Yhteensä hyötylämpöä  veteen 4500 kWh/vuosi (45 % lämmöstä veteen) ja suoraan huoneistoon 5500 kWh/vuosi.

15 kg = 60 kWh, siitä jos talteen saataisin vaikka 3/4 eli 45 kwh tulisi lämmityskerralla takkahuoneeseen 27 kWh ja 18 siirtyisi varaajaan /2.2 kWh/c eli varaajan lämpötila nousisi 8 astetta mutta takkahuoneessa ois noin 1 kW lämmitin 27 tuntia, alussa enempi lopussa vähempi massan jäähtyessä.

 https://www.tulikivi.fi/tuotteet/tulikivigreen_w10-vesilammitysjarjestelma

vastaavasti joku toinen kevytvesitakka luovuttaa suoraan ilmaan suuren osan lämmöstä ja 4 kW lämmitin huonetilaan ja jos ton 20 kW sais varaajaan niin esim 4 tunnin lämmityksellä nykyvaraajassa nousisi 30->70c lämmöt mutta olisiko takkahuone enää viihtyisä kun siellä on 4 kW lämmitin 4 tuntia päällä? 500 litran varaajassa 20 kWh nostaa lämpöjä 33c, 2 tunnin jälkeen lähtölämmöstä aletaan olla kiehumispisteessä - poislukien lämmityskäytönaikainen lämpimän veden kulutus.

http://www.vesitakka.fi/tiedostopankki/146/1_Nemo4TopEco.pdf

[Juusto_Pallero]

Kiitoksia!

Pahoittelut puutteellisista tiedoista. Lämmitys järjestelmä ei ole enää käytettävissä. Talo oli ostettaessa purettu runko paljaaksi. Nyt on juuri menossa tarjous-pyyntö lattialämmitys tavaroista, siinä tulee sitten suunitelma ja joku tehontarve laskelma.

Asun tässä vieressä 40m2 mökissä, lämmitys sähköpatterit, ilp ja ekan talven jälkeen tuli kevyt kamina. Puun poltto on tuttua ja poltetaan melkeen koko ajan kun on kotona. Sisä lämpö meillä heiluu 20-30 astetta, karkaa herkästi pienien tilojen takia?

4h poltto-aika ei olisi ongelma, mutta yhtä-jaksosessa lämmityksessä tulisi varmaan turhan paljon säteily lämpöä. Mutta sitten joskus kun tulisi vilp, niin sille joutuisi pienemmän varaajan laittamaan.

[syrjaki]

Vesi-ilmalämpöpumppu ei välttämättä tarvitse minkäänlaista varaajaa, jos sillä tehdään vain lämmitysvettä. Sillä tehdään suoraan verkostoon sen lämpöistä vettä kuin mitä sillä hetkellä tarvitaan. Verkoston kierto tulee toki olla riittävä, jotta sulatusjaksojen aikana energiaa riittää sulatuksen tekemiseen. Eli termostaateilla ei saa mennä sulkemaan kiertoa. Halutessaan toki voi laittaa mukaan pienen varaajan, jolla varmistetaan sulatusjaksojen toimivuus. Käyttövedelle tietenkin tarvitaan varaaja erikseen. Lämpöpumppua ei siis käytetä öljykattilatyyppisesti pätkittäin täysillä vaan sillä tehdään energiaa tarpeeseen, jolloin hyötysuhde parhaimmillaan.

Jos lämpöpumpun meinaat joka tapauksessa laittaa niin panosta siihen. Hienot hybridiratkaisut (vesikiertotakka tässä tapauksessa) tuppaavat olemaan yleensä huonoja kompromisseja. Kuvitellaan, että yhdistellään vain hyötyjä, mutta ne huonot puolet tulevat kyllä aina mukana.

[Juusto_Pallero]

Lvi/iv-suunnittelija piti ihan toimivana "hybridiä" vesitakka, keräimet, käyttövedelle pienempi varaaja (sähkö/tulevaisuudessa vilp)

Valvoja meinas että laita vaan vilp ja sitten ihan normi takka.

Maa-lämpökin olisi vaihtoehto, saisi ilman-vaihtoonkin viilennyksen. Viilennyksellä on vaan aika ristiriitaset toimivuus kertomukset. Lvi-suunnittelija meinas että ei, viilennykseen perus ilmalämpö-pumppu ja google:sta löytää samoja kertomuksia, toki jotkut kehuukin. Kallein ja hankalin vaihtoehto.

Sähkön hintahan ei mene kuin ylös, niin sitä ajatellen pitäisi saada mahdollisimman vähän kuluttava talo. Puulle en laske hintaa, ei varmaan moni muukaan puu-lämmittäjä

Tässä on nyt kesään asti aikaa miettiä mitä laittaa.

[pete73]

Oma mielipide on kyl selkeä..
Jos ajatuksena on lämmittää pääasiallisesti puulla, niin ainut vähänkään järkevä vaihtoehto on nykyaikainen puukattila pannuhuoneessa johon puulogistiikka on helppo hoitaa.
Kaikki muu on enempi/vähempi harrastamista.

Jos ei pannuhuonetta ole tulossa ni suoraan se vilp tai mlp.
Vilp:lle voi se vesitakka mennä kaveriksi jotenkin huipputehojen aikana, kun ei ilmasta oikeen tahdo irrota tehoja kovilla pakkasilla.

Olisko tontilla mahdollisuutta tehdä lämpökeskus (+puuvarasto) erilleen talosta jos neliöt on kortilla?

[Juusto_Pallero]

lämpökeskus olisi aika kiva vaihtoehto, mutta taitaa rahotus loppua kesken. budjetti on max.15t€