Terve,
Puulämmittäjäksi tässä tosiaan ollaan ajautumassa ja ajattelimpa avata omalle projektille ketjun ja samalla kirjoittaa ensimmäistä kertaa tänne. Josko tästä kehkeytyisi jonkinlainen päiväkirjamainen kerronta systeemistä, saapa nähdä. Foorumia on tullut luettua ahkerasti 2020 keväästä, jolloin havahduin kohtuuttoman suureen öljynkulutukseen tai oikeastaan öljyn kohtuuttomaan hintaan. No foorumille tosiaan tuli rekisteröidyttyä kun erästä ketjua lueskellessani huomasin, että kirjoittajathan tuntuvat mielellään esittelevän omia järjestelmiään ja niinpä erästä järjestelmää kävin myös minäkin silmäilemässä ja luulojani vahvistamassa. Kiitos Maikille Centrometallin pannun esittelystä.
Kohteena on siis tavanomainen rintamamiestalo, jota on kiitettävästi remontoitu vuosien varrella. Tiloja on kolmessa kerroksessa ja öljynkulutus on ollut vuodesta riippuen noin 2000-3000 litraa/vuosi. Joskus on voitu päästä nippa nappa alle kahden tuhannen. Punnitsin jonkin aikaa eri lämmitysmuotoja ja mitä vaihtoehtoja tässä olisi. Tämän kirjoittamisen aikaan valtio tosiaan tukee rahallisesti nopeimpia öljylämmityksestä luopujia ja saas nähdä kuinka itselle käy, tuli hakemuksen kanssa hieman vetkuteltua ja itse remontti edistyy varsin pienin askelin ilta- ja viikonloppujen puuhana kaiken muun elämisen ja harrastamisen seassa.
Tosiaan eri lämmitysmuotoja tuli vertailtua sen verran, että melko liki kulkevaan kaukolämpöputkeen ei tullut liityttyä pääasiassa järkyttävästä hinnoittelusta johtuen sekä eräästä muusta seikasta. Bioöljy-touhu vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta ei taida olla todellinen vaihtoehto tällä hetkellä. Pelletin hintakehityksen tutkiminen sulki taas tämän vaihtoehdon ja hakkeen varastointi osoittautui ongelmalliseksi. Lämpöpumput kiinnostavat ja nykyiseen systeemiin olenkin heti ottanut varauksen lisätä lämpöpumppu lämmönsiirtimen kautta systeemiin, joskin pelkästään maalämpöön siirtyminen tarkoittaisi joko sähkötulistusta tai nykyisten yksilehtisten patterien uusintaa, johon en tässä samalla kertaa heti halua ryhtyä. Eli maalämpö osittain suljettiin pois suuren kokonaiskustannuksen takia. Ilma-vesilämpöpumppu astunee kuvioihin joskus mikäli siltä vaikuttaa, lämpöpumput kun vain harmillisesti eivät ole niin tee-se-itse-ystävällisiä. Eli tässä omassa projektissa tosiaan on tarkoitus tehdä kaikki mahdollisimman pitkälle itse, lakien ja osaamisen puitteissa tietysti. Niin ja auringon hyödyntäminen myös kiinnostaa, tällä hetkellä ajattelen että ajaisin vain isoon pyttyyn kaiken auringon ja tulistelen klapeilla mitä tarvitsee.
Klapikattila-projekti tosiaan alkoi hartaalla tiedonkeruulla, jonka ohessa mm. laskin eräällä suunnitteluohjelmalla torpan mitoitustehontarpeeksi noin 12 kW. Tämä pitänee aika hyvin kutinsa jos luotetaan kaavaan mitoitusteho x 2500 = vuotuinen energiankulutus. Tässä tapauksessa siis 12 x 2500 = 30 000 kWh. Karkeasti siis 3000 litraa öljyä tai 30 pinomottia klapia. Vuodet eivät liene veljiä joten mielenkiinnolla odotan todellisia kulutuslukeamia. LVI-kalenterista tulkkasin keskimääräiseksi okt:n kulutukseksi 18-20 heittomottia klapia, todellisuudessa täytynee asennoitua johonkin 20-30 välimaastoon, saapa todella nähdä. Nollakelin tehontarpeeksi sain muistaakseni noin 4 kW. Tästä voisin jatkaa laskennan kanssa erillisessä viestissä.
Päätin että aloitan remontin etsimällä yhden tai useamman varaajan, jotta itse lämmittämistä ei joudu rajoittamaan puutteellisen vesitilan takia. Varsinkin kun tilaa järjestelmälle tuli tehtyä, eli pannuhuone on rakenteilla rintamamiestalossa ns. autotallin paikalle. Haluan hyödyntää mahdollisen pannuhuoneen ylilämmön näin pakkasilla sekä pitää pannarin jatkuvasti lämpimänä ja jonne sijoitan pienen pajanurkkauksen, joten pannuhuoneen sijoittaminen asuinrakennuksen sisälle on siis mielestäni luonteva ratkaisu. Puulogistiikan kannalta helpompi olisi tietysti voinut olla kaivaa noin 15-20 metrinen kanaali ja sijoittaa kattila varaajineen nykyiseen erilliseen autotalliin, mutta se olisi vaatinut sen verran muutoksia että en halunnut siihen lähteä. Pannuhuone tosiaan on joka puolelta betonia, joten paloteknisesti ajateltuna se tuo mielenrauhaa. Niin eli kaksi jäspin ovali-varaajaa (2400l + 1800l) sitä tulikin sitten haettua käytettynä, kävi hyvä lykky että juuri kesällä moni muutti systeemeitään ja erimoisia varaajia oli mm. torissa myynnissä aika liuta ja suht edullisestikin. Varaajat olivat sisäisesti hyväkuntoisia joten en näe mitään syytä ostaa varaajaa uutena. Ulkonäöstä en kirjannut lisäpisteitä, sillä kuljettamisen ja loppusijoituspaikkaan siirtelyn tiesin ottavan osansa. Liittelen kuvia systeemistä tuonne myöhemmin, kunhan jonkinlaisen pelinavauksen tähän saan ensin raapustettua.
Kattilan valinta olikin sitten vaikein. Kalkkiviivoille pääsi muistaakseni Attackin SLX sekä Centrometallin Biotec-L. Lujasti päätin että säästän kesän aikana tuon biotecin kattilan ja tarvikkeiden arvon ja tilaan hemeltronilta, josta olen lukenut paljon hyviä kokemuksia. Asiantuntemus vakuutti myös heidän kanssa vaihdetuissa sähköpostiviesteissä. Olin jo tilaamassa tuota centron kattilaa, kun lukaisin jälleen kerran täältä juttua MAGA:n kattilasta ja perskele, sellainenhan sattui olevan torissa myynnissä. Suhteellisen vähän käytetty ja edullinen, no sehän tuli haettua. Ilman kuuluisaa lambdaohjausta tuli siis jäätyä. Perustelin tämän itselleni sillä, että tämä pannu saa olla pienen kokonsa sekä edullisuutensa takia nyt se jolla heitän itseni sisään puulämmittämiseen - jos tämä näin luonnistuu (puut moottorisahalla ja kirveellä tehden sekä "vartti-ohjaus"-kattilalla poltellen) niin kyllä sitä myöhemmin sitten paremmalla kattilallakin jaksaa. Tosiaan myös tuo MAGA:n pieni koko houkutteli. Malli on nyt sitten tuo 40kW-versio.
Oheistuotteita tarttui myös ystävälliseltä kattilanmyyjältä, kuten Oraksen DN32 kattilavaraajaventtiili, ynnä muuta simppelimpää osaa. Vexven termovarin käyttäjien ongelmista lukeneena päätin että sitä en osta (tutulla tosin on olemassa pitkäänkin toiminut) ja isommalle laddomatille tulisi jo sen verran hintaa, joten tuumasin että sillä rahalla saan jo vara-venttiilin sekä vara-pumpun, joten päätin että näillä mennään. Pyrin kommentoimaan muita komponenttien valintoja myöhemmin, mutta patteripiirin sekoitus on tarkoitus hoitaa 3-tieventtiilillä sekä 800-sarjalaisella Oumannilla. Hormiin liittyminen tulee parimetrisellä vaakaputkella, kattilaa kun ei saanut tässä tapauksessa sijoitettua hormiin kiinni. Vedontasaajakin tuli jo tilattua vironmaalta ja se on tarkoitus sijoittaa kattilan päälle t-haaralla.
Tällainen projekti siis Satakunnassa meneillään... Talosta löytyy valmiina kaksi takkaa mutta puiden ja roskien raahaaminen olohuoneeseen ei vaan houkuta. Polttopuiden tekeminen ja polttelu taasen ei koskaan ole niinkään tuntunut työltä, vaan mielestäni se on rauhoittavaa ja jopa meditatiivista. Niin ja tosiaan, kokonaan ns. ilmaisia puita ei ole tarkoitus poltella, silloin tällöin erilaisia satseja puita voi saada omasta takaa mutta varsinaista metsää itsellä ei ole vaan ajatus on pääsääntöisesti ihan ostaa rankapuuta ja klapit tehdä itse. Loppuun haluan sanoa että on mielipuolinen ajatuksen kulku yleisesti valloillaan, että euron litra maksavaa öljyä on ihan OK roudata toiselta puolelta maailmaa meille poltettavaksi ja samalla kauhistella jos joku todella aikoo lämmittää puilla ja vielä maksaa niistä puista - puista joita kuitenkin meillä kasvaa lähes missä vaan ja niitä voi ostaa monesti jo lyhyemmän kuin kauppareissun pituisen matkan päästä. Mahdotonta! Palataas aiheeseen.
Aihe: Sorkkaraudan lämmitysjärjestelmä-projekti (Luettu 9068 kertaa)