Kirjoittaja Aihe: Yläpalokattilan perussäätö ja automaation lisääminen  (Luettu 5583 kertaa)

rounela

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Asensimme heti muuttaessa IVLP järjestelmän omalla 500l varaajalla ja vanha Jämä 141 + 3m3 varaaja jäi vähälle käytölle. Nyt etähommissa olisi aikaa tuota poltella, mutta kaikki säätimet on kattilasta rikki. Latauspiiri toimii melko hyvin termariventtiilillä ja pumpulla. Lämpöä siirtyy varaajaan, pitää joku kerta mitata hyötysuhde. Toki viimeiset 70-90°C nosto on vaikeaa, kun pelkkä käsisäätö, meinaa nousta yli 100°C lataus.

Lueskelin juttuja foorumilta yläpalokattilan heikkouksista muihin verrattuna, mutta ei tuota kannata vaihtaa IVLP takia. Pihalla varmaan 10m3 valmiiksi pätkittyä lautaa, joka ei mahdu saunan uuniin, niin kivahan niitä olisi polttaa.

- Miten näissä säädetään ensiö- ja toisioilmaa? Itse jätän alaluukun naulan avulla melkein auki, toisioilmaluukussa on säätöpultti, ehkä 3-5mm raollaan.
- Savukaasut seilaa 150-350 välillä, hormissa K-tyypin puikkoanturi

Sytys päältä, sopiva panoskoko ja käyttämällä kuivaa puuta pääsee taivaaseen, mutta nyt haen lähinnä säätöön liittyviä asioita.

Hyllyssä olisi tavarat ensio ja/tai toisioilman säädölle PID säätimellä + luukun kääntömoottorilla, mutta parametrit puuttuu. Lambda-anturistakin lueskelin, mutta tuntuu olevan mielipide-eroja sen käytöstä.




rounela

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Ja kyllä siitä näköjään tehojakin saa pihalle  :P Ei uskalla ehkä tuolla teholla poltella loppuun asti, ettei muutu vedenkeittimeksi.

Säädöt kuten yo. viestissä, mielestäni paras palovaihe menossa:

Palokaasut 330°C
Latausteho 43kW
- Lähtö 86,7°C
- Tulo 30,9°C
- Virtaus 0,72m3/h

Tyyppikilven mukaan teho 20-40kW

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Tuo 330 astetta savukaasulämpötilana on kova lämpötila. Voisin väittää että linnut tykkää lämmitellä piipun päässä.
Tse viimeistelen ja korjaan ohjelma vikoja puulämmityksen automatisoinniksi. Olen etsinyt sellaista 150 W pumppua joka kävisi tuhon latauspakettiin. Sitä pitäisi voida säätää esim. savukaasulämpötilan ja varaajasta paluun lämpötilan perusteella ja 0-10V signaalilla.

Terv Kajaani Koutaniemi

markkulievonen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 210
Tuo 330 astetta savukaasulämpötilana on kova lämpötila. Voisin väittää että linnut tykkää lämmitellä piipun päässä.
Tse viimeistelen ja korjaan ohjelma vikoja puulämmityksen automatisoinniksi. Olen etsinyt sellaista 150 W pumppua joka kävisi tuhon latauspakettiin. Sitä pitäisi voida säätää esim. savukaasulämpötilan ja varaajasta paluun lämpötilan perusteella ja 0-10V signaalilla.

Terv Kajaani Koutaniemi

Tuo savukaasujen lämpötila on suhteellinen käsite - riippuen kohteesta. YP kattilan palamista on vaikea hallita ja monasti parempi lopputulos saavuteen kattilaa reilusti käyttäen. Max tehot. Parempi polttaa mahdolisimman paljon savukaasuja / korkeampi  sk lämpötila kuin alentaa sk lämpätilaa ja synnytää palamattomia kaasuja - liata kattilaa + hormia.

Omassa Atmos dc40gs kattilassa on myös korkeahkot savukaasut +250C, mutta huomioiden savukaasujen virtausnopeuden ja reiän koko - häviö pieni kokonaisuuteen verraten. Hormin päästä mitattuna enää vain +72C
« Viimeksi muokattu: 11.11.2021-08:13 kirjoittanut markkulievonen »

att57

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
 RakMK:sta kopioitu liite
Attack DPX 25 Profi, Esbe VTC 511, Jäspi ovaali 1800 l, tyhjiöputket 63 kpl

Yläpalo

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 24

Tuo savukaasujen lämpötila on suhteellinen käsite - riippuen kohteesta. YP kattilan palamista on vaikea hallita ja monasti parempi lopputulos saavuteen kattilaa reilusti käyttäen. Max tehot. Parempi polttaa mahdolisimman paljon savukaasuja / korkeampi  sk lämpötila kuin alentaa sk lämpätilaa ja synnytää palamattomia kaasuja - liata kattilaa + hormia.

Polttelen omaa yp kattilaani aina täydellä teholla, savukaasut heti kattilan jälkeen alle 200°c . Itse kun tekee niin saa toimivan yläpalon

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Toi täydellä pöhinällä polttaminen varsinkin yläpaloissa on aika lailla kumma myytti.

Mitä enempi tavaraa palaa kerralla (=alta sytytetty yläpalo) niin sitä enempi liikaa tulee poltettavia kaasuja --> liekit menee pidemmälle konvektioon --> liekki jäähtyy ennenkuin kaasut palavat loppuun --> jää palamattomia kaasuja & pienhiukkasia --> hyötysuhde laskee edelleen.

Tuloksen kannalta olennaista on, et toisioilmaa on tarpeeksi kaikkien kaasujen polttamiseksi, ja että palaminen tapahtuisi mieluummin ennen kylmää konvektiota. Ensiöilmaa sit sen verran, että palamisen alku eli kaasuuntuminen on tasainen. Pannusta riippuu kuinka huonosti tuo parhammillaankin onnistuu.

Eli mieluummin niin, et ensiötä ees hiukan kuitenkin jarruttaa.

Provo: Mikäs muuten määrittää sen täyden pöhinän? Tosimies heittää kaikki turhat säätöluukut hevakkoon, ja polttaa ihan aikuisten oikeesti täydellä pöhinällä?  :o  ;D
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi