Moi, olet toivottavasti saanut vastaukset kysymyksiisi jo toisaalta... Mutta kuitenkin näin Hämeessä 120 päivän viive vielä ok.
Muutamia mietityttäviä asioita haluaisin kysyä:
1.
Eilen suljin lämmöt patteriverkostosta kiertämällä shuntin nollille ja patteriverkon kiertovesipumpun asetin hitaimpaan 1-asentoon. Kääntelin myös patteritermostaatit nollille. Kahdessa patterissa oli termostaatin sijasta hana, ne jätin vähän auki.
Kääntelin samalla paria pallosulkuhanaa shuntin ympäristössä. Varaajalta tulevan putken sulkuhana ennen shunttia lirautti vettä käännettässä ja jäi tiputtelemaan hieman. Laitoin lämmön takaisin päälle kiertoon jolloin tiputtelu lakkasi ilmeisesti venttiilin lämmettyä. Tiputtelu alkoi illalla uudestaan putkien jäähdyttyä. Yön aikana tämä pieni pallohana oli vuotanut sen verran että muutamia pisaroita oli ehtinyt lattialle asti. Annanko tiputella vai täytyykö vaihtaa sulkuventtiili? Hanan pienen kahvan alla ei näy kiristysmutteria
Vuodot paljastuvat yleensä kun järjestelmä jäähtyy. Itsekin bongasin ensimmäisen lämmityskauden jälkeen 2 vuotavaa patteria. Vuoto ei näkynyt kun vesi haihtui ilmaan. Voi toki esim. venttiileissä liittyä lämpölaajenemiseen jonkin verran. Itse vaihtaisin, harvoin ne korjaantuvat itseksekseen.
2.
Automaatti-ilmaimia järjestelmässä on neljä , yksi varaajan katossa, loput patteriverkoston ja kattilan ja varaajan välisissä putkissa. Näistä kaikki paitsi yksi näyttävät joskus vuotaneen vettä. Pahiten varaajan katossa oleva. Suljin niiden alla olevat sulkuhanat, se on ilmeisesti ok?
Näin ne alkavat ennemmin tai myöhemmin tekemään. Itse olen pitänyt hanoja auki jonkin aikaa jos järjestelmää on pitänyt syystä tai toisestä täyttää, että vedestä eronnut happi pääsee pois. Joskus saatan kokeilumielessä avata kesken kaudenkin, mutta pääsääntöisesti pidän kiinni.
3.
Varaajan katossa sijaitseva automaatti-ilmain oli aiemmin jäljistä päätellen tihkuttanut sen verran että purin varaajan verhouspeltiä ja uretaanieristettä ilmainen liitännän juuresta todetakseni vaurioiden laatua. Varaajan pellin maalia irtosi eristeen mukana ja alta paljastui mustaksi hapettunutta peltä. En tiedä kuinka laajalle tämä vaurioituminen ulottuu. Kuinka paksu ainevahvuus varaajassa lienee, onkohan tällainen vuotovaurio ollut varaajalle tuhoisaa?
Näin ne varaajat juuri hajoavat, eli KV-kierukan laippa, ilmakello tai muu yhde vuotaa. Tein omaan varaajaan putken, jolla toin ilmakellon pois varaajan päältä. Jos vuotaaa, vuotaa kellarin lattialle. Kannattaa kyllä selvittää kuinka pitkälle ruostuminen on edennyt. Itse ottaisin ainakin ruostuneen alueen näkyviin, jotta tilannetta voisi seurailla. Jos on vähääkään epävarmuutta, putkari paikalle.
4.
Varoventtiili 1,5 bar sijaitsee kellarissa 150 l kalvopaisunta--astian yhteydessä. Varon testauksen jälkeen se jäi tippaamaan aivan vähäisesti ainakin muutamaksi päiväksi järjestelmän lämpötilasta riippumattomasti (välissä oli myös päiviä ilman puulla lämmittämistä). Nyt tippaaminen on saattanut loppua itsekseen. Tämä lienee normaalia?
Valitettavan normaalia, yritän välttää koskemista mokomaan kesken lämmityskauden.
Varoventtiilin paikka ei ehkä ole ihanteellisin, mutta monta kertaa ne tunnutaan noin asennettavan. Kalvopaisunta-astia pitäisi sijoittaa mielellään niin että sinne menevä vesi olisi mahdollisimman viileää, eli lähtö esim. varaajan paluusta kattilaan, ennen latausventtiiliä. Itse laitoin epähuomiossa väärälle puolelle latausventtiiliä, jolloin sinne menee kohtuu kuumaa vettä, mutta en ole saanut aikaiseksi siirtää liitosta.
Varoventtiili taas olisi parasta sijoittaa niiin että kiehunnan tapahtuessa höyry pääsee purkautumaan suoraa varoventtiilin kautta ulos, eikä puske edellään 2 kuutiota vettä. Itsellä on kattilan lähtöputkessa, varsinkin kun autotallin varaajassa ei ole vastuksia. Kellarin varaajassa varoventtiili on samassa putkessa ilmakellon kanssa.