Rosetta puuhellan kokemuksia?

[Jonna]

Hei,
onko kokemuksia Rosetta puuhellasta, jos on vuolukivet sivuilla?

https://www.tulituote.com/tuotteet/puuhellat/rosetta/

Eli varaavatko nuo vuolukivet yhtään sivuilla? Tulee olemaan n 25 m2 mökki saaressa, jossa ei talvikäyttöä. Syksyllä ja keväällä kyllä, niin mietin, että isompi puuhella esim Rosa XXL olisi liian iso tuohon tarpeeseen ja mökin kokoon.
https://www.tulituote.com/tuotteet/puuhellat/rosa_xxl_maiolica/

T. Jonna

[Pähkäilijä]

167 kg tuo paino kokonaisuudessaan. Ei siinä juurikaan varaavaa massaa ole tarjolla. 7 kW teho on ja vähän ongelmallinen. Tokihan sillä saa nopeasti mökin lämpimäksi mutta tuo lämmitys on hankalaa kuin saunan kiukaalla koittas. Ensin tulee kuuma ja sitten kylmä. Litraan vettä saa varattua saman energiamäärän kun 4 kiloon vuolukiveä jos molempia lämmittää asteen. Tuossa takassa jos vaikka puolet massasta varaa lämpöä niin se on sama kun ois 20 litran kattila hellan päällä (toki rauta ja vuolukivi ei ala kiehumaan 100 asteessa).

Jatkuu

Meillä on 35 m2 mökki jota testailin yks talvi lämmittää kamiinalla ja poltin noin 4 kg puuta tunnissa (16 kWh, jos hyötysuhde ois 50% niin se oli 8 kW lämmitin) ja 2 tunnissa sai reilusti pakkakkasella olevan mökin 20c lämpöiseksi. Siinä voi miettiä mitä käy kun alkaa suunnnilleen samalla teholla polttamaan puuta pienemmässä mökissä jossa sisälämmöt on valmiiksi vaikka 5 tai 10c plussan puolella. Suht nopeesti saa avata ovet ja ikkunat kun tuulettaa ylimääräistä lämpöä pihalle.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=139.msg10142#msg10142

[Jonna]

Hei,
kiitos paljon vastauksesta!

Olisiko sulla suositella jokin hyvä vaihtoehto, joka ei olisi liian kuuma tuohon tilaan (max 25 m2), lämpiäisi nopeasti tarvittaessa ja voisi siis vielä tehdä ruokaa (puuhella). Pääosin käyttöä kesäisin, toisinaan keväisin ja syksyisin.

Aikaisemmin olen toisessa mökissä käyttänyt puuhellan lisäksi kaasulämmitintä ja se toimi silloin hyvin. (sähköä ei siis ole).

Vielä mietin halvempaa vaihtoehtoa kuin Rosetta, jos ja kun vuolukivi tuolla massalla ei varaa kovin hyvin. Tai sitten kalliimpi vaihtoehto, Rosa xxl vuolukivi, massaa olisi n 270 kg.

T. Jonna
 

[rapid 3]

Minusta noissa hellojen verhoiluissa ei ole käytetty vuolukiveä. Näyttävät jonkinlaisilta keraamisilta laatoilta.
Todella vaikeaa on löytää 25 neliön mökkiin puuhellaa, joka pelittäisi kaikkina vuodenaikoina. Itse ratkaisin tuon ongelman oman mökin 26 neliön tupa/keittiön lämmitykseen seuraavasti: Tilassa oli valmiina iso punaisista tiilistä tehty iso varaava uuni. Uuni oli hyvä lämmönlähde ja varauskyky riitti hyvin sellaisiin kevättalven pakkasöihin, jolloin kävimme mökillä. Ongelma oli kylmän mökin lämmitys. Se kesti tuolla kivikasalla tuskallisen pitkään 8 - 10 tuntia. Hankimme kaasulämmittimen, Mökki lämpesi paljon nopeammin, mutta käydessään lämmitin puskee ilmaan hurjasti vettä. Eihän sitä silmä erota, mutta viileille ikkunapinnoille tiivistyi vesihöyryä niin paljon, ettei ikkunoista tahtonut ulos nähdä. Lisäksi ikkunoilta valui yhtenään vesinoroja lattialle. Kaasulämmitin on nykyään varastossa, pitäisi se hävittää, mutta kun on toimiva laite.
Ostin seuraavaksi entisaikojen minihellan Rapid 3 merkkisen. Pari satkua tuosta valurautaihmeestä joutui maksamaan. Rapidissa savukaasut poistetaan hellan alta. Sieltä oli helppo ohjata savut tiiliuunin nuohousluukusta sisälle. Hella on uunin edessä siten, että molempia pystyy käyttämään, jopa samanaikaisesti. Hellassa on kaksi keittolevyä ja pieni uuni ruokien lämmittämiseen.
Nykyään kylmään mökkiin tullessa viritän tulet ensin uuniin ja heti perään hellaan. Hella alkaa puhkua lämmintä heti, tosin pienen kokonsa vuoksi ei se mikään kiuas ole. Mökkiä lämmittäessä pistän kahvipannun hellalle ja kohta saa kahvit sivutuotteena.
Tosi kovilla pakkasilla mökin alkulämmityksessä on mukana valopetrolilämmitin, joka ei puske vesihöyryä ilmaan ja ikkunoista näkee ulos.
Voisit harkita kahden puuhellan hankkimista. Vaikka se Rosa ja lisäksi Rapid 3. Edellyttää tosin että isommassa hellassa on pyöreä keittolevy. Syksyisin ja talvisin käytät Rosaa. Keväällä Rosasta keittolevy pois ja nostat päälle Rapidin. Ruokaa voi valmistaa, mutta mökki ei muodostu saunaksi. Varaavuusongelma tosin jää yhä jäljelle.

[Jooseppi]

Saako Rapid 3 hellaa vielä uutena ?

[Pähkäilijä]

Mikä siellä on nyt lähtökohtana? eli onko jotain ja hormikin siinä mukana? Koska käyttöä talvella ei ole niin keväästä syksyyn tuota hukkalämpöä tulee väkisinkin. Joku vesikeskushella vapaakierrolla voisi olla vaihtoehto jos sinne laittaa glykolit sisään niin ei tarvitse pelätä jäätymistä ja tyhjentää systeemiä syksyisin. Sellaisissa on tuo säteilylämpö jää vähäisemmäksi kun osan saa siirrettyä ja varattua nesteeseen. Tämä myös avittaa sitten yön yli ettei tarttee herätä keskellä yötä tulia tekemään. Varaajanhan ei tuossa tarvitsisi olla suuri, varmaan 100-200 litraa riittää (tuo tarttee laskea tarkemmin). Jos sen sisälle vielä laittaisi kupariputkea kiepitettynä alaviistoon niin siitä tulisi vedenlämmitinkin kun ylhäältä kaataisi kylmää tulis alhaalta sitten riippuen nesteen lämpötilasta sitten lämmintä ulos.

Vaihtoehtoina vaikka Kalvis - ei omakohtaisia kokemuksia noista vesikeskushelloista

http://www.hemeltron.fi/vesikiertoiset-puuhellat

ja tehtaan sivuilta

https://www.kalvis.lt/en/produkto-kategorija/domestic-boilers/boilers-cookers/

toki systeeminä vähän isompitöinen rakentaa mutta pitäs tuon olla paljon käyttäjäystävällisempi ja parantaa asuinmukavuutta.

[rapid 3]

Valitettavasti Rapid 3  ei ole saanut uutena reiluun 70 vuoteen, mutta käytettyjä tulee silloin tällöin vastaan Torilla, vanhan tavaran kaupoissa ym. Hintataso on pyörinyt reilusta satkusta kolmeen. Kunnon mukaan tietysti. Pienuutensa takia Rapidista näkee parilla vilkaisulla sen kunnon, eikä ylihintaa kannata maksaa.

Keskuslämmitysliettä en kyllä menisi asentamaan 25 neliöiseen mökkiin. Asennutin talooni Warmsler-lieden ja siitä on nyt kolmen talven kokemus. Liedellä on tehoa 19 kW, josta veteen 15 kW. Talostani löytyy rehti 260 neliömetriä ja liedellä se on saatu pysymään lämpöisenä. Tosin mitään kunnon pakkastalveakaan ei ole vielä tullut. Liesi on pelittänyt ihan kohtuullisesti, mutta tyhmyyksissäni (= asiantuntijoiden suosituksesta) menin asennuttamaan järjestelmään hybridivaraajan. Sitä olen saanut katua, mutta en ole vielä uutta järjestelmää pannut remonttiinkaan.
Mökkikäyttöön ei tietenkään tarvita noin isoa liettä kuin minulla, mutta niin pientä ei edes valmisteta, joka soveltuisi kesällä pienelle mökille. Tuo 4 kW:n teho ilmaan tarkoittaa meillä sitä, että keittiön 25 m2, ovet makkariin ja käytävälle ovat aina avoinna. Kaksi kamiinapuhallinta siirtää ilmaa liedeltä kauemmaksi. Näillä keinoin keittiön lämpötila on saatu pidettyä siedettävänä, mutta 24 - 25 asteen lämpötila ei ole kyökissämme harvinaisuus. Touko - syyskuussa, ei keskuslämmitysliettä käytetä, vaan ruoka valmistetaan sähköliedellä ja lämmin vesi 60 litran 3kW:n sähkövaraajalla.

[Pähkäilijä]

Lieden teho on aika helposti muokattavissa oleva. Meillä kokataan paljon puuhellalla ja kilolla puuta = 4 kWh saa helposti keitettyä aamuteet. Tuosta tulenee alle 3 kWh:n energia tupaan ja yli yks karkaa piipusta. Paljon saat puuta polttaa liedessä jos 19 kW tehoon pääsee (2/3 hyötysuhteella ~7½ kg puuta tuntiin). Eikö siinä onnistu pienemmän puumäärän polttaminen jolloin tehotkin putoavat? Katselin noita vesijäähdytteisiä liesiä missä näyttää olevan ilmoitettu teho 7 kW teho ja jotain 70% hyötysuhde eli 10 kWh edestä puuta tunnissa = 2½ kiloa. Jos tehosuhde on 4/15 eli ~20% ilmaan ei pienempi ole sitten kuin ~1,5 kW lämmitin ilmaan. Tää tosin on teoreettistä pähkäilyä kun tarkempia mittaustietoja ei ole saatavilla.

Jos sitten 5 kW teholla saisi siirrettyä energiaa veteen lämpenisi 100 litran vesimäärä tunnissa noin 40 astetta.

[rapid 3]

Tottahan toki lieden tehoa säädellään puumäärällä. Normaalilla puuliedellä kahden hengen kahviveden kiehautus onnistuu parilla, kolmella klapilla. Vesikiertoisella se ei olekaan enää noin simppeliä. Puuta on poltettava rutkasti enemmän, koska pesän vesivaipassa oleva neste siirtää valtaosan lämpöä pois, kuten varaajaan. Jos kierron estää, alkaa kiehuminen, ja sitä en suosittele.
Hellani hyötysuhde taisi olla selvästi isompi kuin esimerkissäsi, muistaakseni 79%. Poltettava puu sekä sen kosteusprosentti vaikuttaa hyötysuhteeseen myöskin, ja tietenkin nokeentumiseen. Noo, harvempi sitä tuoretta puuta polttaa muutoin kuin pakon edessä.
Uskon vakaasti, että tuo 19 kW:n teho on hellassani aika helposti saavutettavissa. Kun arina on ala-asennossa, niin arinan ja liesitason väli on 47 senttiä. Kun lataa pesän täyteen ja se palaa täydellä vedolla, niin kyllä siinä lämpöä kehittyy. Hellassa saa myös polttaa kivihiiltä, mutta silloin max. teho on 1 - 2 kW matalampi. Kivihiiltä en ole kokeillut polttelen vain 'ilmaisia' puita.

[Pähkäilijä]

Tyhmästihän tuo on silloin rakennettu jos palotapahtumaa jo jäähdytetään sen pääsemättä kunnolla käyntiin... Toisaalta niinhän tapahtuu suurimmassa osassa perinteisiä vedellä jäähtyviä puunpolttolaitoksia... Kattelin tätä poikkileikkauskuvaa ja tuossa liekki nuolee kyllä liesilevyn pintaa samantien mutta aika lyhyt matka on palopaikasta savusolaan kokonaisuudessankin eikä tuossa ole vielä edes ehtinyt kaikki poltettavat kaasut edes syttyä.

Oletkos laskenut lietesi tehoa? Esim 10 kg puuta kun polttaa ja varaajasta muu lämmitys siksi aikaa seis. Sitten ottaa varaajan alku- ja loppulämmöt ylös (jos siellä on lämpömittareita - enemmän kun yks)?

[rapid 3]

Keskuslämmitysliesi lienee kompromissi lämmityskattilan ja puuhellan välillä, joten siihen pakostakin tullee tyhmiä ominaisuuksia. Meikäläisen liesi ei vastaa linkittämääsi tulisijaa, joka on melkein kuin perinteinen lämmityskattila. Minun lieteni vastaa ulkonäöltään täysin perinteistä puuhellaa paisto-uuneineen, jonka luukussa lasilevy, ruoan kypsymisen seuraamista varten. Ja tästä johtuen hellan rakennekin on täysin erilainen. Palokaasujen matkan pituutta voidaan säätää halutaanko paistaa, jolloin kaasut kiertävät uunin. Muut asennot ovat keitto tai lämmitys. Yleensä meillä käytetään tuota lämmitys-asentoa.

Lieden tehoa en ole laskenut jo siitäkin syystä, että matematiikan osaamiseni ei ole riittävällä tasolla. Kymmenen kiloa puuta on niin raju määrä, että tehonmääritys jää väkisinkin syksyyn. Viikon, parin sisään jää liesi kesälomille ja perusteellisen nuohouksen jälkeen seuraava sytytys tulee olemaan joskus syyskuun loppupuolella. Kesällä helpompaa ja taloudellisempaa veden lämmitys ja ruoan laitto 'ilmaisella' sähköllä.

[Pähkäilijä]

Laskenta on helppo, mikä se varaajan koko & vesihellan merkki?

[rapid 3]

Oikaistaan nyt aluksi antamiani tietoja hellan tehosta. Tarkistuksen jälkeen luvattu teho on 23 kW, josta veteen 16.5 kW.

Laskenta ei valitettavasti ole helppo, vaan uskoakseni käytännössä lähes mahdoton. Liesi on Wamsler K 148 ja siihen on yhdistetty hybridivaraaja 750 litraa, josta on putket 200 litran varaajaan. Hybridivaraaja on malliltaan sellainen, että siinä on kaksi erillistä osastoa käyttö- ja patterivettä varten. Ja nämä säiliöt ovat sisäkkäin. Muutama asentamani lämpömittari mittaa siis ulommaisen pöntön lämpöjä, sisemmän pöntön lämmön kehittymisestä ei saa mistään tietoa. Lisäksi vielä neljän metrin päässä, eri huoneessa oleva 200 litrainen pönttö lämpiää hissukseen vapaalla kierrolla. Tähän pönttöön en ole viitsinyt laittaa lämpömittareita.
Jos polttaisi tuon 10 kilon panoksen, niin lämmön tasaantumista pitäisi odottaa varmaan kuutisen tuntia ja sitten pitäisi osata huomioida myös lämpöhäviö säiliöistä huoneilmaan. Lämpöhäviö vuorokaudessa on ainakin 10 kWh, joten kuudessa tunnissa tuosta neljäsosa.
Hybridivaraajan ulommaisessa säiliössä on 3 kW:n sähkövastus. Kun sen kytkee päälle, tuntuu, että koko pönttö lämpenee hetkessä. Lämpömittarin lukema kohoaa asteen kolmessa minuutissa, nollasta sataan asteeseen siis viidessä tunnissa. Todellinen lämmönnousu paljastuu sitten muutaman tunnin kuluttua virran poiskytkemisen jälkeen.

Summa summarum, uskon, että maailmassa on paljon helpompiakin asioita kuin meikäläisen lieden tehon selvittäminen mittaamalla.

[Pähkäilijä]

No lähtökohtaisesti hella siis painaa 215 kg ja vesitilavuus on 18½ litraa. 1 litra vettä sitoo saman mitä 8 kg rautaa ja jos vaikka rautamäärästä suurin osa lämpenisi (172 kg) voisi tuon muuttaa 40 litraksi vettä jolloin asteen lämpenemiseen tarvitaan 46.4 wh. Mutta kun suurin osa tehosta sitoutuu veteen se on 20.6 wh/c kun rautaan ei juuri ollenkaan vaan se menee ilman lämmitykseen. 16.5 kW teholla vesi lämpenisi 800c tunnissa. Siis 16.5 kW teholla 1000 litraa vettä lämpenee 14.2c tunnissa, 750 litran varaaja ~19c ja 200 litran lisävesitilalla ~13.5c tuntiin.

Jos tehtaan mainitsemaan hyötysuhteeseen 84% pääsisi 10 kg puumäärällä (40 kWh) -> 33.6 kwh josta ilmaan 28% 9.4 kWh ja veteen 24.2 kWh joten ensimmäistä varaajaa sen pitäs lämmittää 27.8c ja molempia yhteensä 22c. Näin pääpiirteissään 

[rapid 3]

Juurikin noin, mutta ongelma on tuo hybridivaraajan pönttöjen päällekkäisyys. Sisempi säiliö lämpenee hitaasti, siellä on selvästi lyhempi lämmitysputkikierukka, tai ei kierukkaa ollenkaan. Säiliöiden lämpöjen tasoittumista joutuu odottelemaan tuntikausia. Lopultakaan ei voi tietää milloin säiliöiden vesi on saavuttanut saman lämpötilan. Laskelmissa pitäisi myös huomioida lämmön siirtyminen ulomman säiliön vedestä ilmaan.
Jos Mittaa heti lämmityksen jälkeen vain uloimman säiliön lämmön saa taatusti tulokseksi suurempia teholukemia kuin tehtaan ilmoittamat arvot.