Uudiskohde-hybridi —> Attack DPXL + MLP (oli Kattilanvalintaa uudiskohteeseen)

[Raimo]

Enerventiltä vastattiin hyvin muutoskyselyyn, vesipatteri onnistuisi jälkikäteen mutta koneen osat 600€ + 270 € toimilaite ja venttiili, väliputkitus, viinapiiri vintin kautta. Ei kannata.

Ensimmäinen oikea pakkaskausi vain osoitti, että menoveden käyrät olivat liian alhaisia. Tuloilmakin lämpesi sopivasti kun sisälämpö saatiin noin 23 asteeseen. Jälkilämmitys ei ole enää mennyt kertaakaan päälle, olisiko kielletty yli 21 asteen poistoilmatasolla. -15-20 välillä tuloilma nyt noin 16 astetta. Se menettelee, kun lattiat ovat lämpimät. Tuloilma nousee alle kympin pakkasilla jo 17-18 asteen tasolle, joten mitään ei tarvi tehdä sille.

Toki, jos tekisin uudelleen, niin tekisin vesipatterikoneella.

[Raimo]

Vajaa 300 polttotuntia ja ehkä 8 kuutiota haapaa myöhemmin pidin nyt huoltopäiviä.

Eristin paisuntasäiliön systeemistä ja valutin siltä vedet pois. Yllätyksekseni ei ollutkaan esipainetta. Siinä lienee syy jokseenkin isoon painevaihteluun, kun paisarin tilavuudesta oli vedellä jo ylivoima. 200 litran paisarista valutin ämpäripelillä arvioiden noin 100 litraa ainakin vettä pois. Poikkileikkauskuvan mukaan kaasulla pitäisi olla ainakin tyhjänä enin tilavuus paisarista. Esipaine 0,7:ään ja katsellaan jatkoja seuraten.

Kattila sai nuohouksen konvektoreihinsa tuubiharjoilla, varsin näppärästi lopulta kävi vaikka ensi-irroitus vaatii vähän enemmän askartelua. Sokat palautin paikoilleen vain puolikkaina, joten ensi kerralla irtoaa paremmin. Poltin myös kaasutoholla jokseenkin tahmaantuneen savukaasun ohitusläpän. Jonkin verran enemmän aikaa otti toisiopalon saavutus puhtailla tuubeilla, mutta lähti toki. Säiliössä tuntui hyvältä, mutta asiaan vaikuttanee myös talon alentunut pyynti, kun oli sentään 7 astetta plussaa.

[Raimo]

No nyt se alkoi.

Nimittäin levottomuus kasvamaan aurinkokeräimiä kohtaan. 😂

Mietityttää tuo varaaja, tilavuuden puolesta. Puulämmöllä ja purkaessa kerrostuma toimii hyvin. Nyt kun aurinkokierukka on varaajan pohjalla, niin mietin saanko käyttövesitasoista lämpöä kerrostumaan auringolla varaajan kattoon? Varaajassa on välilaipio, ymmärtääkseni keskellä on reikä.

Jos keräimet saisi keruunesteen kuumaksi ja kierukka on ympäröity 25-asteisella vedellä - saadaanko lämpö nousemaan varaajan kattoon? Ajatuksena on 3 kpl 20 tyhjiöputken keräintä, joka ilmeisesti olisi verraten lähes sopiva määrä 500 litraiselle käyttövesivaraajalle. Mitä saa talteen? 3 kpl menisi katolle hyvin, oikein pidempää riviä ei saa. Tyhjiöissä kiinnostaa pidempi kausi. Kytkentäkin mietinnässä, kaikki peräkkäin? Asennuspaikalle paistaa koko päivän, naamasuunta etelä-lounas.

Ei käyttövesi ole kaikki kaikessa, saanhan minä lattialämpötalossa kaikki hyötykäyttöön ja ainakin esilämmitystä käyttövedelle.

Katon läpivienti onkin jo oikeastaan olemassa. Terassin poistoilman läpivienti (Vilpe). Tuli liian lähelle savupiippua, virhe, mutta sen voisi nyt 200mm viemäriputkin/mutkin muuttaa Solar-läpivienniksi, eikä tarvitse saumapeltikattoon koskea. Taipuisa RST-putkitus pitäisi hyvin mennä viemärimutkista. Hmm.. Aiheutuukohan putkiston ilmausongelmia vai onko laitettava ilmakello katolle…?  Terassin poistoilma reitittyy jatkossa talon päätyyn.

Tavaran linkkejä:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/brightsolar-20-1034w-3-04m2-tyhjioputkiaurinkokerain-aurinkopaneeli?searchTerm=aurinkokeräin

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/brightsolar-sr21l-258-pumppuyksikko-aurinkokerain

Ja sopii ehdottaa parempaa tavaraa tai ostopaikkaakin.

[AnssiKo]

Käyttöveden kannalta olis tietty hyvä, jos aurinkokeräimillä olisi kaksi kierukkaa, toinen varaajan yläpäässä vaikka (ylemmän) LKV-kierukan alla, ja toinen varaajan alapäässä. Eli kerääjiltä kuuma ens yläkierukalle, ja sit vielä viilenemään lisää alakierukassa.

Lattialämmön käytön kannalta, kun viileempikin riittää, 4-tie eli bivalenttisuntti olisi hyvä. Eli ensin laipion alta viileempää lattiaan, ja vasta jos ei lämpö riitä niin kosketaan laipion yläpuolella olevaan kuumaan kerrostumaan. Kuumimmat siis varataan LKV-tuotantoon. Toimii hyvin ihan normi sunttiautomatiikalla, ei tarvi edes käyriä laittaa uusiksi. Itsellä taitaa olla joku Esben versio.

Toinen mahdollisuus on lisätä pienempi esim. 300l tai 500l varaaja, jossa LKV priimaus- ja aurinkokierukka. Ton voi laittaa puukattilan latauspiiriin ekaksi, saa toteutettua yhdellä latauspumpulla silti.

Vaikkei nykyisessä varaajassa edes olis kierukan paikkaa, asiansa osaava hitsari saa kyllä laipan asennettua. Varaajan tosin joutuu tyhjäämään, ainakin osittain.

Ota putkituksessa huomioon, et niitten keräimien putkien pitäis mennä läpi eristeineen. Vähintään pitkät mutkat tai mieluummin varmaan vedot mallia pohjakulma, eli kaksi 45-asteista, ja väliin vaikka jopa pieni pätkä suoraa.

Täällä on muutamilla noita keräimiä, joten vinkkejä varmalti löytyy. Omat mietiskelyt tällä hetkellä enempi viilennyksessä, eli taitaa tulla viime kesää vilpoisempi nyt. 

[Raimo]

Avasin Ilmaisenergiafoorumille myös aihetta. Eniten kiinnostaa miten varaaja käyttäytyy pohjalla olevan aurinkokierukan vaikutuksesta - syntyykö nouseva kuuma virtaus keskelle ja kerrostumaa ylös - vai tasalämpöistä varaajaa?

Varaajaa nyt ei lähdetä modaamaan.

https://ilmaisenergia.info/foorumi/threads/uudiskohde-hybridi.2671/

[AnssiKo]

Varaajaa nyt ei lähdetä modaamaan.

https://ilmaisenergia.info/foorumi/threads/uudiskohde-hybridi.2671/

Kattelin ton linkkisi teknisten tietojen kuvaa. Liitäntöjä on mukavasti, vaikka kierukan laippoja voisi olla enempikin.

Joskus mietin myös aurinkokeräimiä, ja kun varaajassa on samaten vain kolme kierukkaa/laippaa, niin jottain tars tehrä. Joko lisälaippa kolvaten tai sitten ulkopuolinen lämmönvaihdin.

Paa pieni varaajan ulkopuolinen levylämmönvaihdin ja sille pieni kiertopumppu, kierrättämään varaajan yläosan vettä. Ja tän lisäkamppeen pumpun ohjaus lämpötilaerolla, jos varaajan yläpää on jo kuuma tai keruupiirin pumppu ei käy, niin lisäpumppu seis. Toiselle puolelle lämmönvaihdinta keräimien keruuneste, kierto levarin jälkeen varaajan alapään aurinkokierukalle. Ei ole kalliita kamppeita, pumppu taitaa olla kalliimpi kuin levari. Jos pistää purkaen jonkuin kaukolämmöstä luopuneen lämmönvaihtimen niin siitä saa halvemmalla.

Eli linkkisi teknisten tietojen kuvan koodeilla yhteisiin A ja B lisälämmönvaihtimen kierto.

Noi aurinkokeräinten kytkemiset varaajan vastuksiin on imho aika köpöjä virityksiä. Aurinkopaneelin hyötysuhde pyöriii 20% luokassa, vesikiertoinen on kertaluokkia parempi. Ja tekniikka yksinkertaisempaa ja luotettavampaa.

[Raimo]

Brightsolaria tuli, odottaa tallissa kokoamista. VPJ olisi tiennyt parempaa tavaraa, mutta vinkki jäi hankinnan jälkeen tutkimatta. Ilmeisesti olisi halkaisijaltaan suurempiakin tyhjiöputkia, oliko 70mm vs nyt 58mm.

Yhden kehikon kasasin ja katolle sovitus: 1:6 katto, niin päädyin siihen, että tilasin 6m kattosiltaa ja siitä tulee tuki ja kiinnitys putkikehikon takajaloille. Etujalat vapaana kumitassujen kanssa suoraan peltikatolle. Putket painaa sen verran, että pitäisi pysyä pystyssä. Saan tällä tavalla keräimet harjalle ja kehikon jalat samalle tasolle, eli asennuskulmaksi tulee kehikon valmis kallistus. Takajalat ovat muuten teleskooppiset, mutta detaljeilla ja ohjeilla ei ao. verkkokaupassa juhlita.

Hankkimatta enää siirtoputket, mitä ja mistä???

Putkituksen ajattelin vetää räystään ulkopuolelta ympäri / roikottaa kulkusillasta / kattosilta räystään yli sen verran. Näin ei tarvitsisi mitään uutta läpivientiä, siinä arvo.

[VPJ]

Suuremmat tyhjiöputket levyllä ovat 70 mm.

Siirtoputken eristeeksi Aerogel 10 mm paksuna jota ei suomesta saanut mistään vaan joutui tilaamaan lämpimämmästä osasta eurooppaa silloin kun omat järjestelmät tein.

https://edelstahlwellrohr.com/nanosun-dn16-m.-10mm-isolierung-zuschnitt

https://www.wimex.de/NanoEins-Solarrohr-DN16-mit-10mm-Aerogel-Daemmung-Meterware-bis-50m

Pinta vahvaa kudosta jota ei linnut saa rikki. DN16 koko riittää hyvin.

hätäisesti googlettamalla löysin vain ohuella 6.5 mm eristeellä suomesta:

https://www.sundial.fi/category/51/evertec-bi-solar-lammonsiirtoputket

[Raimo]

Aurinkoputkia tuli lopulta 80 kappaletta ja siirtoputkeksi 13mm aerogelillä rst. Ihan valtavaa kokemusta ei nyt vielä kertynyt, mutta elokuun kolme peräkkäistä aurinkopäivää sai varaajan nousemaan 50 asteiseksi.

Marraskuu ja kieli pitkällä odotan auringon nousua. Sitä tässä miettii, että antaako ensin paisteen lämmittää varaajaa ja vasta sitten tekisi tulet kun on aurinko laskemassa. Voisi saada varaajan alapään nousemaan jonkun verran, lähtötaso 28 astetta. Ainakaan se ei tunnu kannattavalta, että täyttäisin varaajan (alapää vaikka 60 astetta) ja sitten aurinko menisi päälle. Saattaisi häviöt kasvaa?

Nuohoojakin kävi ekan kerran. Halusi tietää kaiken lambda-kattilasta - ei ollut kuulemma ikinä nähnyt. 500 käyttötunnin jälkeen kahvikupillinen märkää tislettä saatiin hormista. Kondenssipohja luonnollisesti oli tukossa, sitä taitaa vaivata lievä ilmalukko poistoletkussa. Nuohousluukkuun porattiin 10mm reikä tavoitteena kuivempi hormi, liekö turha luulo. Tuo Schiedelin haponkestävä hormiputki on kyllä niin sileä, ettei varmaan oikeasti tarvisi joka vuosi nuohota lähimainkaan. Ainakaan ehjällä lambdakattilalla.

Vuosikin lähenee loppuaan, näyttäisi menevän juuri alle 14.000 kWh:n kaikki. MLP:n kaivo on noin 7 asteinen ja mietin pitäisikö puun käyttöä nyt vielä himmailla, kun hyötysuhde on varmaan aika hyvä.  Arvioin lisäksi juuri, että talon lattioissa on massaa n. 90.000 kiloa ja betoniseinät eristeen sisäpuolella lisäksi noin 150.000 kiloa. Että mikä sitten on mitä, jos vesivaraaja on 2.000 litraa…?

Pannarissa pitäis varmaan vielä eristellä putkia, 35 ihan tavallinen huonelämpö jos kattilassa on ollut tulet…

[Pähkäilijä]

240 000 kg betonia x 0.21 wh se tarviaa kun sitä lämmittää asteella. Vedessä 11.6 wh sama. Joten 50 kWh tarviaa jos massaa asteen lämmittää tai sen verran se luovuttaa kun asteen jäähtyy. 2 m3 varaajassa (rauta mukana ~1.2 kWh/c) 50 kWh on 21 asteen ero ja tuolla kattilalla luokkaa 15 kg puuta. (ethän tätä kysyny mutta kunhan aamutuimaan pähkäilin 

[Raimo]

Pähkäily on aina hyvästä!

Tuo massa on ehkä sellainen, mikä tuntuu nopean lauhtumisen yhteydessä. Lämmitystarpeeseen vaikutusta ei mahda niin olla, sen kai määrää sää ja eristys. Mutta sanoisin, että aika vakaata on sisälämpö.

Nollan tuntumaan asti tuo DPX:n pesällinen on 4hlö suihkut ja melkein vuorokauden lämpö.

[Pähkäilijä]

Kevättalvella noita ominaisuuksia voi olla sopivan sisälämpötilan suhteen kun yöllä on reippaasti pakkasta ja päivällä aurinko lämmittää ikkunoista sisälle useamman kiloWatin teholla. Tuota taktikoin joskus kellokytkimellä jolloin kv pumppu meni seis aamusta. Tosin unohdin sen ja pilvisen päivän jälkeen oli hellasäröä tarjolla 

[Raimo]

Hmm.. Nyt on Pirkanmaalla pitänyt tukevia pakkasia ja puita on mennyt kivasti. Kahdenkympin pakkasella kaksi lämmityskertaa päivässä ei kata koko kulutusta, MLP starttaa väliin - en tiedä kuinka pitkäksi aikaa. Että kiva tukilämmitysmuoto tämä puu minulle on. Se ilo nyt mielessä, että MLP starttaa varsin lämpimällä kaivolla, noin 7-asteisesta lähtee. Saa ainakin kaivo aina elpyä käynnin välillä. Kattilan kannalta aina tehdään jonkun verran ylösajoa, mutta lohdutan itseäni sillä, että käyttöön sekin menee, kun jäähtyy varaajan tahtiin tai vapaakierrolla. Pannarissa vakaa +30 astetta, eristelin kyllä jo vähän putkia lisää.
Aurinkovehkeistä nyppäsin piuhan irti. Kyllä ne starttaisi, mutta tunteja niin vähän, että letkuhäviöihin menee. Kokeeksi hyvän paisteen jälkeen piuha kiinni ja +81 keräimillä lämpö. Hetken hurma, jos antaa pumpun käydä. Putket on umpikuurassa ja sentti luntakin päällä, ihme että lämpiää noinkin. Uusi katsaus, jos puhdistuvat suojasäällä.

[VPJ]

Jos ei kaksi pesällistä päivässä riitä niin polta kolme
Rannikon tuulissa ja -22c pakkasella sai polttaa kotona aamulla yhden pesällisen ja illalla kaksi, sytytys helppoa kun hiilet keskelle ja ohituspelti kiinni, puut päälle ja syttyy heti.
Auringosta on tullut viikon aikana 7 kwh vaikka putket ovatkin kuurassa.

[Raimo]

DPXL raavituttaa nyt päätä.

Tuntuu siltä että ensiöilmaa ei tule kunnolla, savukaasun lämmöt roikkuu alle pyynnin vaikka ensiö on auki 100%. Voiko ensiö olla tukkeutunut? Nähty myös takapotkua, eli tussauttaa savut luukun välistä.

Belimot uskoakseni ovat oikeissa asennoissa, aukeavat käynnistäessä ensiö täysin ja toisio vissiin 25%.

Ehdotuksia? Käyttötunteja vajaa 800. Nuohouksesta ei kovin kauaa, silloin alapesä puhdas ja jarrujen alapäät valkoiset.