Oikea tapa liittää kattila varaajaan?

[kuros]

Muutimme taloon jossa on Jäspi YPV-40 ja 3 m3 varaaja. Kattila on kytketty varaajan niin, että kattilan päältä menee varaajan alayhteeseen ja yläyhteestä palaa kattilan alaosaan. Eikö pitäisi olla päinvastoin? Vai onko sillä suurempaa merkitystä? Luulisi että kuuma vesi halutaan kerätä varaajan yläosaan. Nythän vesi sekoittuu.

Selvennyksenä vielä että meno/paluuputket on yhdistetty oikoputkella jossa 72 C termostaatti. Paluuputkessa Grundfos Alpha 2.

 

[marttilo]

Minulla on samanlainen pannu ja kattilan päältä lähtee putki yläyhteeseen,alaputki kattilan alayhteeseen,termovar hoitaa latauksen.

[jolla]

mielenkiinnosta puulämmitysjärjestelmiä kohtaan olen joka saumassa, missä vain näytetään, halunnut tutustua käytössä olevan järjestelmän kokoonpanoon.
tästä(kin) johtuen minulle näissä asioissa sana putkimies, sähkömies, ja ennenkaikkea yleismaininta ammattimies on saaneet käsityksen, mikä on yhtä kuin isä, poika ja hiace tai sitten julkinen ryöstö
täytyy sanoa myös että hyviäkin asentajia on, osaajia, ja se on hyvä
kaikkein hurjimmat kohdalleni osuneet kytkennät ja sepitykset löytyvät -70, -80 ja -90 luvuilla tehdyistä kyhäelmistä. sitä ennen oli kekuslämmitykset aika paljon painovoimalla toimivia ja pelkällä sulkuhanalla "säädettäviä"
suurimmat virheet ja myös yleisimmät ovat patteri/kattilakierron 'päin helvettiä' kytkennät - en ymmärrä mitä putkarin päässä on pyörinyt
nyt kun laskee sitä vuosikymmenten aikana kumuloitunutta menetettyä energiaa ja mukavuutta ja patterian öiset voimakkaat napsumiset jotka ovat herättäneet lapset juuri herkällä hetkellä, niin......olisi kyllä kohtuullista vaatia aika suuret korvaukset asentajalta
usenkaan näistä ei mitään kuvia löydä jotta näkisi onko nuo jo piirtovaiheessa tyritty
tulpahan mieleen että onko tuo 'jälkimarkkinointi' osattu silloin jopa paremmin, varma duuni kun putkari säännöllisesti käy ilmaamassa järjestelmän kahdesti vuodessa

[kuros]

Onko noin paha kytkentämoka täällä, että se kirvoitti manaamaan koko ammattikunnan ja sähkäritkin siinä sivussa? Mistäpä sen tietää millainen putkari nuo putket on väsännyt. Toki on hemmo kuitenkin osannut juottaa putken keskelle sivuhaaran.

Jos tarkentaa vielä tähän kysymääni tapaukseen, niin aiheutuuko tuosta kytkennästä todellista haittaa?

[jolla]

Onko noin paha kytkentämoka täällä, että se kirvoitti manaamaan koko ammattikunnan ja sähkäritkin siinä sivussa? Mistäpä sen tietää millainen putkari nuo putket on väsännyt. Toki on hemmo kuitenkin osannut juottaa putken keskelle sivuhaaran.

Jos tarkentaa vielä tähän kysymääni tapaukseen, niin aiheutuuko tuosta kytkennästä todellista haittaa?

anteeksi jos mielesi kirvoitti, analysoin vain aihetta yleisellä tasolla, tämä säie tuntui sopivalta kommentoida asiaa laajemmalti pitkällä aikajänteellä omakohtaisilla havainnoilla.
jos liian rankkaa analysointia aiheesta niin voin kyllä poistaa tuon yhteenvedon
vanha sanonta: totuudenpuhujasta ei kukaan pidä
näin vaaleissakin joka kerta

sinun järjestelmäsi moka on kyllä paha, ja perustavaa laatua oleva, tosi paha

[kuros]

anteeksi jos mielesi kirvoitti, analysoin vain aihetta yleisellä tasolla, tämä säie tuntui sopivalta kommentoida asiaa laajemmalti pitkällä aikajänteellä omakohtaisilla havainnoilla.
jos liian rankkaa analysointia aiheesta niin voin kyllä poistaa tuon yhteenvedon
vanha sanonta: totuudenpuhujasta ei kukaan pidä
näin vaaleissakin joka kerta

sinun järjestelmäsi moka on kyllä paha, ja perustavaa laatua oleva, tosi paha

En pane pahakseni yleisiä mietteitä aiheen ympäriltä ja annoithan sentään tuomiosi tästä minun talon kytkennästä. Taitaa sitten olla paras pyytää putkari paikalle, kun vaan löytäisin jonkun asiasta paremmin ymmärtää.

Tarkistin piirustuksesta että se oli tehty oikein.

[sukula]

En pane pahakseni yleisiä mietteitä aiheen ympäriltä ja annoithan sentään tuomiosi tästä minun talon kytkennästä. Taitaa sitten olla paras pyytää putkari paikalle, kun vaan löytäisin jonkun asiasta paremmin ymmärtää.

Tarkistin piirustuksesta että se oli tehty oikein.

Ei mitään suurenpaa haittaa, jos ei ole latauspumppua järjestelmässä. Jos pelkkä kiertovesipumppu siirtää kattilasta varaajaan lämmitä vettä, ei ole suurtakaan merkitystä kun tulet on sammunut kattilasta ja siirtopumppu sammunut. Lämmin vesi kerrostuu aika nopeasti varaajan yläosaan.

[kuros]

Ei mitään suurenpaa haittaa, jos ei ole latauspumppua järjestelmässä. Jos pelkkä kiertovesipumppu siirtää kattilasta varaajaan lämmitä vettä, ei ole suurtakaan merkitystä kun tulet on sammunut kattilasta ja siirtopumppu sammunut. Lämmin vesi kerrostuu aika nopeasti varaajan yläosaan.

Ei ole latauspumppua vaan vain Grundfos Alpha 2. Lämmitys hoitunut niin, että käsin käynnistän pumpun aluksi pienelle nopeudelle, jolla tarkistan, että pumppu toimii ja jotta termostaatti tuntee veden lämpötilan. Kun kattilan lämpötila on noussut yli 70 C, laitan pumpun suurelle teholle. Latausautomaatti kai helpottaisi tätä hommaa. Olisiko latausautomaatista etua myös muissa suhteissa?

[sukula]

Ei ole latauspumppua vaan vain Grundfos Alpha 2. Lämmitys hoitunut niin, että käsin käynnistän pumpun aluksi pienelle nopeudelle, jolla tarkistan, että pumppu toimii ja jotta termostaatti tuntee veden lämpötilan. Kun kattilan lämpötila on noussut yli 70 C, laitan pumpun suurelle teholle. Latausautomaatti kai helpottaisi tätä hommaa. Olisiko latausautomaatista etua myös muissa suhteissa?

Latauspumppu parantaa kattilan palamishyötysuhdetta, kun kattilaan päästetään varaajalta vain termostaattiasetusten mukaista  vettä.
Mitä suurempitilavuuksinen varaaja sitä parempi hyöty latauspumpusta.

[Pähkäilijä]

Tuohan on sinänsä "jännästi" tehty kytkentä, toki väärinpäin mutta rupesin miettimään käytännössä. Varaaja on tasalämpöinen kokoajan ja lähestulkoon alusta asti alkaa tulla lämpimämpää vettä kattilalle, toki 3 kuution lämmittämiseen noin 20 kW teholla saa aikaan 5-6c lämmönnousun tunnissa. Se ei paljoa hellasäröä vähennä jos toinen ois suihkuun menossa ja varaaja on päässyt kylmäksi (oletettaen että käyttövesikierukka on varaajan yläpäässä ja vaikka esilämmityskierukkakin varaajan alapäästä löytyisi) kun normaalitapauksessa tuolla varaajan katossa olis jo 70 asteista vettä ja patteriverkostoonkin lähtemään kuumaa jos talvella on päässyt varaaja jäähtymään kattoon asti.

Onko tuossa putkimies pelle peloton yrittänyt säästää lataustermostaatin hintaa kierrättämällä kokoajan vettä varaajan ja kattilan välissä? Vapaakiertohan tuossa ei toimi sitten ollenkaan esimeriksi sähkökatkon sattuessa jos kattilan päältä pitäs kuuman veden lähteä metriä alemmas, ylöspäin se sentää lähtis. Kun tuo latauspumppu on jo olemassa niin sitten ei tarvitse erillisiä laddomat jne yhdistelmiä hankkia vaan joku tuollainen riittää

https://www.harworthheating.co.uk/documents/Brochures/Thermorossi/Thermorossi_Bosky_3_Way_Termovar_Loading_Valve_Technicals_Etc.pdf

[jolla]

................kun normaalitapauksessa tuolla varaajan katossa olis jo 70 asteista vettä ja patteriverkostoonkin lähtemään kuumaa jos talvella on päässyt varaaja jäähtymään kattoon asti.

tuokin homma noilla tiedossa olevilla  kytkennöillä kyseenalaista, koska kerrostumista ei tapahdu lainkaan, varaaja lämpenee tasiseti kauttaaltaan kun se lämmin vesi tulee alhaalta ja jos ei ole kuin yksi pumppu niin siellä on aina tasalämpöistä, kuten viestin aloittajakin toteaa, mikä ei taasen normitapauksessa varaavassa järjestelmässä ole tavoitteena

[kuros]

Tuohan on sinänsä "jännästi" tehty kytkentä, toki väärinpäin mutta rupesin miettimään käytännössä. Varaaja on tasalämpöinen kokoajan ja lähestulkoon alusta asti alkaa tulla lämpimämpää vettä kattilalle, toki 3 kuution lämmittämiseen noin 20 kW teholla saa aikaan 5-6c lämmönnousun tunnissa. Se ei paljoa hellasäröä vähennä jos toinen ois suihkuun menossa ja varaaja on päässyt kylmäksi (oletettaen että käyttövesikierukka on varaajan yläpäässä ja vaikka esilämmityskierukkakin varaajan alapäästä löytyisi) kun normaalitapauksessa tuolla varaajan katossa olis jo 70 asteista vettä ja patteriverkostoonkin lähtemään kuumaa jos talvella on päässyt varaaja jäähtymään kattoon asti.

Onko tuossa putkimies pelle peloton yrittänyt säästää lataustermostaatin hintaa kierrättämällä kokoajan vettä varaajan ja kattilan välissä? Vapaakiertohan tuossa ei toimi sitten ollenkaan esimeriksi sähkökatkon sattuessa jos kattilan päältä pitäs kuuman veden lähteä metriä alemmas, ylöspäin se sentää lähtis. Kun tuo latauspumppu on jo olemassa niin sitten ei tarvitse erillisiä laddomat jne yhdistelmiä hankkia vaan joku tuollainen riittää

https://www.harworthheating.co.uk/documents/Brochures/Thermorossi/Thermorossi_Bosky_3_Way_Termovar_Loading_Valve_Technicals_Etc.pdf

Varaaja on Akvaterm 3000 ja tyyppikilvessä on "kierukka 2x35" (litraa?). Kierukat on kytketty näköjään sarjaan.
Kattilan tehoksi valmistaja ilmoittaa 40 kW, teho riippuu kai siitä miten pieniä puut on ja miten paljon ilmaa antaa.
Vedonsäädin puuttuu, jossain foorumilla joku moitti sen toimivan huonosti. Olisiko edellinen omistaja todennut saman?

Varaaja lämpiää pääasiassa yösähköllä ja vastukset ovat alaosassa nekin. Olisiko ajatus ollut sekoittaa varaajan vesi lämmitettäessä niin, että sen energiasisältö on mahdollisimman suuri. Sillä kun pidetään talo lämpimänä päiväajan yli.

Vapaakiertoa ei ole ja se onkin mietityttänyt, että entä jos tulee sähkökatko. Pitäisi lisätä akkuvarmistus pumpulle tai jotain.

Tuo linkin Termovar lienee vastaava kuin mikä järjestelmässä nyt on; Jämä VAR-32, avautumislämpötila 72 C. Tosin varaajan lämpömittari alkaa nousta jo kun kattilassa on vasta 50...60 C.

[Pähkäilijä]

ai juu en huomannut että siellä on nyt jo termari käytössä. Kattilan mittari saattaa näyttää mitä näyttää, helpoin tuo on selvittää toimiiko termari jos irroitat sen ja keität, paistilämpömittarista voit katsoa veden lämpöä ja missä vaiheessa termari aukeaa. Voihan siellä olla viileämpi termari sisällä.

jos 40 kW tehoon kattilalla päästään niin siinä pitää polttaa semmoinen 60 kWh edestä puuta tunnissa -> 15 kg, tuossa vaiheessa kattilan konvektiopinnat käyvät auttamattomasti liian pieniksi ja suurempi osa energiasta katoaa piipun kautta taivaalle. Onko savukaasuille lämpömittaria kattilan ja piipun välissä? Siitä voi seurata jos yli 300c alkaa nousemaan niin vetoa pienemmäksi, 200c paikkeilla pienessä yläpalokattilassa vielä suht hyvin tuli palaa (täällä oli aikonaan Arimax 240, aika samanlainen kun sinun pannu siellä).

Yhtä paljon tuonne varaajaan mahtuu energiaa menee se lämmin vesi sitten alas tai ylös, mutta jos sen kytket menemään ylös niin kerrostuminen paranee kertaheitolla. Lämminvesikierto oletettavasti lähtee ylhäältä ja palaa alas joten joka tapauksessa yösähköllä lämmittäessä varaajan alaosa on ensimmäisenä viileä ja yösähkövastukset kyllä sotkevat kerrostumisen. Varaajan alakierukka myös parantaa kerrostumista kun käyttövesi esilämmitetään siellä ja samalla se pitää varaajan yläpäässä pitempään käyttöveden lämmön "hellasärön" yläpuolella.

Jos sähkökatkoista on pelkoa niin latauspumppu on hyvä olla omalla pistotulpalla varustettu, silloin sen voi siirtää helposti akku/invertteri tai agregaattikäyttöön ja samalla pyörittää myös kiertovesipumppuakin.

[kuros]

ai juu en huomannut että siellä on nyt jo termari käytössä. Kattilan mittari saattaa näyttää mitä näyttää, helpoin tuo on selvittää toimiiko termari jos irroitat sen ja keität, paistilämpömittarista voit katsoa veden lämpöä ja missä vaiheessa termari aukeaa. Voihan siellä olla viileämpi termari sisällä.

jos 40 kW tehoon kattilalla päästään niin siinä pitää polttaa semmoinen 60 kWh edestä puuta tunnissa -> 15 kg, tuossa vaiheessa kattilan konvektiopinnat käyvät auttamattomasti liian pieniksi ja suurempi osa energiasta katoaa piipun kautta taivaalle. Onko savukaasuille lämpömittaria kattilan ja piipun välissä? Siitä voi seurata jos yli 300c alkaa nousemaan niin vetoa pienemmäksi, 200c paikkeilla pienessä yläpalokattilassa vielä suht hyvin tuli palaa (täällä oli aikonaan Arimax 240, aika samanlainen kun sinun pannu siellä).

Yhtä paljon tuonne varaajaan mahtuu energiaa menee se lämmin vesi sitten alas tai ylös, mutta jos sen kytket menemään ylös niin kerrostuminen paranee kertaheitolla. Lämminvesikierto oletettavasti lähtee ylhäältä ja palaa alas joten joka tapauksessa yösähköllä lämmittäessä varaajan alaosa on ensimmäisenä viileä ja yösähkövastukset kyllä sotkevat kerrostumisen. Varaajan alakierukka myös parantaa kerrostumista kun käyttövesi esilämmitetään siellä ja samalla se pitää varaajan yläpäässä pitempään käyttöveden lämmön "hellasärön" yläpuolella.

Jos sähkökatkoista on pelkoa niin latauspumppu on hyvä olla omalla pistotulpalla varustettu, silloin sen voi siirtää helposti akku/invertteri tai agregaattikäyttöön ja samalla pyörittää myös kiertovesipumppuakin.

Olenkin epäillyt kattilan lämpömittarin tarkkuutta, koska 82 C kohdalla kuuluu alkavaa kiehumista muistuttavia ääniä, jos pumppu pienellä. Silloin putket myös pulputtavat aluksi, kun lisään pumpun tehoa. Putkityön taidot on vähän vajavaiset enkä rupea tarkistuksen vuoksi irrottamaan termaria. Toimii sentään riittävästi. Jos se olisi rikki, niin sitten olisi pakko.

Poltan kerralla tavallisesti täyden pesällisen 14..15 kg ylivuotista. Hiilloksella tunnin ja 15...30 min päästä. Kyllä siitä tehoa pitäisi irrota. Savukaasun mittaria ei ole. Piipun päästä ei sytytyksen jälkeen näy tavallisesti mitään, naapurit tuskin huomaa milloin poltan pesällisen.

Yösähkövastusten termari on alaosassa ja varaajan vesi sekoittuu silloinkin. Kerrostumista ei ole tavoiteltu myöskään kattilan kytkennällä. Lämminvesikierron liitännät on noin kuin oletit. Jos varaajan vesi on kerrostunut, on kokonaisenergiasisältö pienempi kuin jos tasalämpöinen silloin, kun yläosan lämpö on sama.

Onko Akvatermissä yksi tai kaksi välilaippaa kerrostumista edistämässä?

[jolla]

hieman selvitystä muuttuneisiin lähtötietoihin ja taas ihan yleisellä tasolla
kuten pähkäilijä jo totesi, kerrostuminen ei vaikuta energiasisältöön vaan käytännössä hyödynnettävän energian määrään
sähkövastuksia käytettäessä niiden ollessa varaajan alaosassa kerrostuminen katoaa, siis vesi sekoittuu koko varaajassa
kattilasta varaajan alaosaa ilmiö on sama
mutta kun varaaja lämmin, eikä sitä millään lämmitetä kerrostuminen tulee taas esiin jollei sitä sitä sotketa 'patterikierrolla?', en tiedä miten kytketty
yläosaa lämmitettäessä vastuksilla lämpö ei ilman pumppua siirry käytännössä lainkaan varaajan alaosaan, kerrostumisen raja on hyvin terävä ja vastuksen kohdalla
jne..

tuosta kun käyt katsomassa, näet kuinka kerrostuminen minulla toimii, päivittyy kylläkin vain 10min välein mutta kyllä sen huomaa vaikka nyt auringolla lämpenee
http://www.elisanet.fi/korsteeni/