Kattilan toiminta & turhaa jankkamista (oli: kattila ei toimi kunnolla nuoho...

[tiihaerkki]

Sullahan olis suht helppo verrata lataus-Pollun ja 1-wire - mittauksia, olis mielenkiintoista tietää millainen haarukka noitten välillä on.

Anturitaskuja tuli varaajiin ruuvattua riittävästi ku kasasin pakettia, noille voi olla tarvetta jossaki vaiheessa muutenki.

Yhteet ei ole ihan ääripäissä eli suht lineaarinen muutos mutta ei ihan optimi mullakaan. Toisaalta kiinni olevien antureiden määrä / pönttö minimoi virheen.

Suunnittelupuolen kavereiden kans ku joskus pähkäiltiin Pollulla suoraan tuotoksen mittaamista niin isommat Pollut tahtoo heittää pikkasen enemmän esim kattilan perässä, 1-wire mittaus riittävällä määrällä anturoita paljon tarkempi. Hetkellisen tehon mittauksessa käytännön heitto kaibroidulla Pollulla +/- 1-2%, samoin jatkuvan kulutuksen mittauksessa esim. lämmityspiirissä.

[AnssiKo]

No niin, kiitos vastauksesta. Kirjoituksista voi siis päätellä niinkuin epäililinkin pollujen kanssa huusaamista. Polluilla ja 1-wire lämmönkeruulla ei pitkälle pötkitä toisasioiden suhteen, kun määritetään todellin kattilan hyötysuhde enegian tuotannossa. Sinunkin tapauksessa hyötysuhteeksi jää noin 83 % mitä puusta saadulla energialla saa siirrettyä energiaa varaajaan. Se siitä, mutta kannattaisi pysyä kattilan hyötysuhteissa asiassa, eikä ilmoittaa polttohyötysuhdetta. Ei tarvitse olla katkera, kun joku taho korjaa virheellisiä tietoja.

Ainut kuka tässä on polttohyötysuhdetta on tuputtanut kulkee tällä kertaa nimimerkillä tuomas.

Tiihaerkki mittaa ja ilmoittaa järjestelmän kokonaishyötysuhteita, ja järjestelmä sisältää tässä tapauksessa kattilan ja varaajan.

Uskomatonta miten joku voi olla kerta kerralta jopa yllättävän paljon enemmän pihalla mitä ees oletetaan! 

Edit: Mulle on muuten tullu Nuohoojan viesteistä se kuva, et joku on katkeroitunut kun olen oikonut noita sun karkeita virheitä. Tuleekohan tästäkin taas juttua?

[AnssiKo]

Anturitaskuja tuli varaajiin ruuvattua riittävästi ku kasasin pakettia, noille voi olla tarvetta jossaki vaiheessa muutenki.

Yhteet ei ole ihan ääripäissä eli suht lineaarinen muutos mutta ei ihan optimi mullakaan. Toisaalta kiinni olevien antureiden määrä / pönttö minimoi virheen.

Suunnittelupuolen kavereiden kans ku joskus pähkäiltiin Pollulla suoraan tuotoksen mittaamista niin isommat Pollut tahtoo heittää pikkasen enemmän esim kattilan perässä, 1-wire mittaus riittävällä määrällä anturoita paljon tarkempi. Hetkellisen tehon mittauksessa käytännön heitto kaibroidulla Pollulla +/- 1-2%.

Ok. Noi taskulliset anturit antaa kyl oikeempia tuloksia. Mä kompensoin omassa systeemissä tota virhettä lisäämällä antureita, nyt kymmenkunta anturia runsaan 20 sentin välein. Välillä käyrät leikkaa. 

Toinen juttu mikä pisti silmään oli mittauksen katkaisu kun poltto loppuu. Toi lisää pannuun jäävää hukkaa, kun latauspumppu oikeesti ajaa viel jäännöslämpöä varaajaan. Toki tonkin sais tarkemmaksi, ku ajaa aluks pannun tasalämpöiseks ja laskee siitä massan ja vesitilavuuden kautta energian nollakohdan. Ja sit sama lopuksi, kaikki energia ens varaajaan ja sit laskien pannuun jääny energia. Ja pääpointti siinä, et viel polton jälkeen tulee kokonaishyötysuhteeseen vaikuttavaa energiaa.

[tiihaerkki]

Toinen juttu mikä pisti silmään oli mittauksen katkaisu kun poltto loppuu. Toi lisää pannuun jäävää hukkaa, kun latauspumppu oikeesti ajaa viel jäännöslämpöä varaajaan. Toki tonkin sais tarkemmaksi, ku ajaa aluks pannun tasalämpöiseks ja laskee siitä massan ja vesitilavuuden kautta energian nollakohdan. Ja sit sama lopuksi, kaikki energia ens varaajaan ja sit laskien pannuun jääny energia. Ja pääpointti siinä, et viel polton jälkeen tulee kokonaishyötysuhteeseen vaikuttavaa energiaa.

Tuo "polton loppu" on mulla itse asiassa se hetki kun latauspumppu sammuu. Effecta kytkee latauspumpulle virrat kun nappia painetaan sytytettäessä. Triggerinä mittauksissa käytetään juuri latauspumpun virrat päälle ja pois signaalia. Noista napattu "polton alku" ja "polton loppu"

[AnssiKo]

Tuo "polton loppu" on mulla itse asiassa se hetki kun latauspumppu sammuu. Effecta kytkee latauspumpulle virrat kun nappia painetaan sytytettäessä. Triggerinä mittauksissa käytetään juuri latauspumpun virrat päälle ja pois signaalia. Noista napattu "polton alku" ja "polton loppu"

Ok, hyvä näin. Enempi se olisikin tässä tapauksessa yllättänyt, jos muuten hyvin mietityssä systeemissä toi olis jääny huonolle mietinnälle. 

Senvert viel käyrissä on omassa vapaakiertoa, et kun varaajan alapää on viel melko kylmä, ja latauspumppu on jo ollu jonkinkinaikaa pois päältä, vapaakiertoa nostaa varausta. Eipä toi iso juttu enää ole kokonaisuuden kannalta. Ja todnäk sun systeemissä tuota on vähempi, kun varaajia on enempi jarruna latauskierrossa.

[tuomas]

Jos palataan Effecta  Lambda 60 kW:n kattilan polttohyötysuhteeseen, joka on valmistajan dokumenteissa ilmoitettu 91 %. Tämä luku on saatu laboratorio olosuhteissa standardin mukaisissa testeissä puhtaalla kattilalla.
Tiihaerkin ilmoittaman mukaan hänen kattila toimii kenttäolosuhteissa kolmen kuukauden otoksen aikana 91.68 %:n hyötysuhteella. Edellämainitut luvut ovat siis polttohyötysuhteita eikä suinkaan kattilasta varaajaan oleva hyötysuhde, joka keikkuu noilla polttohyötysuhteilla noin 83 %:n kieppeillä.
Tiihaerkillä ei ole koko vesitilavuudesta tarkkoja lämpötiloja polton aikana ja siitä johtuu väärät lukemat todellisen energiamäärän saannosta puusta varaajaan. Puun lämpöarvoakaan ei ole todistettavasti määritetty muuten kuin arvio taulukkotiedoista.

Itselläni VIGAS LC 40 kW ja sen polttohyötysuhde 91.9 % laboratoriotesteissä ja siitä polttopuulla siirtyvä energia varaajaan on 84 %.

[AnssiKo]

Jos palataan Effecta  Lambda 60 kW:n kattilan polttohyötysuhteeseen, joka on valmistajan dokumenteissa ilmoitettu 91 %. Tämä luku on saatu laboratorio olosuhteissa standardin mukaisissa testeissä puhtaalla kattilalla.
Tiihaerkin ilmoittaman mukaan hänen kattila toimii kenttäolosuhteissa kolmen kuukauden otoksen aikana 91.68 %:n hyötysuhteella. Edellämainitut luvut ovat siis polttohyötysuhteita eikä suinkaan kattilasta varaajaan oleva hyötysuhde, joka keikkuu noilla polttohyötysuhteilla noin 83 %:n kieppeillä.
Tiihaerkillä ei ole koko vesitilavuudesta tarkkoja lämpötiloja polton aikana ja siitä johtuu väärät lukemat todellisen energiamäärän saannosta puusta varaajaan. Puun lämpöarvoakaan ei ole todistettavasti määritetty muuten kuin arvio taulukkotiedoista.

Itselläni VIGAS LC 40 kW ja sen polttohyötysuhde 91.9 % laboratoriotesteissä ja siitä polttopuulla siirtyvä energia varaajaan on 84 %.

Millä olet mitannut polttopuittesi lämpöarvon?
Miten olet mitannut varaajaan siirtyneen energian?
Minkä standardin mukaan olet mitannut?
Koska mittalaitteet on viimeksi kalibroitu?
Vaadin vastauksia! Nih!

Josko nyt sitten vaihteeksi tentataan näinkin päin. 

[Pähkäilijä]

Voisko ylläpito siivota nämä Topin jankutukset pois, alkuperäisestä aiheesta eli Econaturen nuohouksen jälkeisitä onglemista on karattu aivan toisaalle.

[tiihaerkki]

Jos palataan Effecta  Lambda 60 kW:n kattilan polttohyötysuhteeseen, joka on valmistajan dokumenteissa ilmoitettu 91 %. Tämä luku on saatu laboratorio olosuhteissa standardin mukaisissa testeissä puhtaalla kattilalla.

Itseasiassa, Effecta ei ilmoita markkinointi-kikkana laboratoriolukemia kuten monet muut, vähemmän nimekkäät valmistajat vaan hyvinkin käytännön olosuhteita vastaavat lukemat joihin päästään käytössä heidän suosituksiaan seuraten. Tehtaan kans käyty useampiaki keskusteluja aihetta sivuten muista syistä alunperin ja 92.5% ei ole edes kummoinen temppu saavuttaa kun asiat tehdään oikein.

[kaji]

Ihan samoilla linjoilla Pähkäilijän kanssa et eikös noille Topin horinoille ole jo jossain ihan oma ketju tai kaks? sinne samaan p...a kasaan vaan.
Anssiko hyvä kun jaksat oikoo ton yhen satuja, onneks kaikki vanhat tällä foorumilla tuntee tapauksen ja jos hän kertoo että aurinko paistaa niin porukka kattoo ulos ja varmistaa tilanteen.

[tuomas]

Itseasiassa, Effecta ei ilmoita markkinointi-kikkana laboratoriolukemia kuten monet muut, vähemmän nimekkäät valmistajat vaan hyvinkin käytännön olosuhteita vastaavat lukemat joihin päästään käytössä heidän suosituksiaan seuraten. Tehtaan kans käyty useampiaki keskusteluja aihetta sivuten muista syistä alunperin ja 92.5% ei ole edes kummoinen temppu saavuttaa kun asiat tehdään oikein.

Kun tätä hämmennystä yritän kykyni mukaan selvittää, ettei Effecta lambda 60 kW:n puunpolttokattilalla ole kondenssikattilan hyötysuhteisiin pääsyä, vaikka kuinka yritetään täällä vääntää asia toiseksi.
Yritän parhaani mukaan oikoa asioista, joista kirjoitellaan puutaheinää. Todellisuuteen pohjautumattomat kirjoitukset antavat väärän singnaalin tuleville puulämmittäjille.
Mitä tulee kattilavalmistajien ajamiin testeihin standardin mukaisesti, saavuttavat ne hetkellisesti korkeampia hyötysuhteita, mutta eivät useamman polton  sarjassa  kuin vaan siihen minkä testitulokset kertovat, vaikka polttopuu on parasta mahdollista ja kattila huolellisesti puhdistettu jokaista testiä varten. Ja nämä on tietysti laboratorio-olosuhteet.

[AnssiKo]

Kun tätä hämmennystä yritän kykyni mukaan selvittää, ettei Effecta lambda 60 kW:n puunpolttokattilalla ole kondenssikattilan hyötysuhteisiin pääsyä, vaikka kuinka yritetään täällä vääntää asia toiseksi.
Yritän parhaani mukaan oikoa asioista, joista kirjoitellaan puutaheinää. Todellisuuteen pohjautumattomat kirjoitukset antavat väärän singnaalin tuleville puulämmittäjille.
Mitä tulee kattilavalmistajien ajamiin testeihin standardin mukaisesti, saavuttavat ne hetkellisesti korkeampia hyötysuhteita, mutta eivät useamman polton  sarjassa  kuin vaan siihen minkä testitulokset kertovat, vaikka polttopuu on parasta mahdollista ja kattila huolellisesti puhdistettu jokaista testiä varten. Ja nämä on tietysti laboratorio-olosuhteet.

Hämmennys on sun pysyvä olotila. Olet suurin puutaheinää-lähde täällä. Lähtökohtana pelkkä mutu, olemattomat mittaukset ja suuret luulot osaamisesta.

91% hyötysuhde ei ole kondenssikattilan hyötysuhde, ne menee tyypillisesti yli 100%

[Nuohooja]

"Keskustelu" on erotettu omaksi aiheekseen toisesta keskustelusta. Varsinaisten asiavastausten erottelu olisi sen verran työllistävä tehtävä, että jää toistaiseksi tekemättä.

Tähän johtaneeseen tilanteeseen on puututtu myös muulla tasolla.