Ariterm 25+ ilman keraamista arinaa!?

[Liitu]

Isäukko hankki 120 neliöisen maatalon lämmönlähteeksi Aritermin 25+ kattilan. Entinen oli 35 vuotta hyvin palvellut HB-40 alapalo, siihen asti siis kunnes päästi vedet sisään.

Muuten hyvä, mutta Aritemi tuli ilman sitä keraamista alapesää. Tehdas väittää että sillä ei ole vaikutusta toimintaan ja että vain alkupään mallit olis varustettu keraamisella alapesällä? Epäilyttää kyllä aikalailla tuo väite,  jos palokaasut todella on 1000C luokkaa niin miten kauan siinä teräs kestää?

Olisko kellään foorumilaisella tänä syksynä ostettuja kaksvitosia, onko niissä ollut keraaminen pesä paikallaan? Tai kokemuksia/kokeiluja poltosta ilman keraamia?

[Pähkäilijä]

Moi, tuolla lienee ainoat kotimaiset kommentit kattilasta

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=14096&st=0&sk=t&sd=a&sid=986679c2c82f7dae0cb1d99d5656f9b1

Itse kaikki tähän asti näkemäni käänteispalokattilat ovat keraamisella tulipesällä olevia. Toki raudan sulamispiste on 1538c ja tulipesän allakin lienenee kiertävä vesi mutta se arinakin on kuluvaa tavaraa tohon liekin alla. Mainoksessaan kuitenkin mainitsevat keraamisen arinan

Ariterm 25+ kattilassa puu kaasutetaan keraamisella arinalla, josta palokaasut virtaavat polttokammioon.

http://195.67.82.150/ariterm/Puulammitys%20low%20res.pdf

Samoin täällä

http://195.67.82.150/ariterm/Ariterm%2025+%20FIN%20050511%20low%20res.pdf

Kattilan tulipesään sopii 0,5 m:n puut. Puiden polttaminen tapahtuu vesivaipan sisällä olevassa tulipesässä, ns. käänteispaloperiaatteella keraamisen arinan läpi. Polttoaine kaasuuntuu keraamisella arinalla. Kaasujen palaminen tapahtuu korkeassa lämpötilassa kattilan alaosassa, joka on tehty tulenkestävästä materiaalista

Vastaavasti mainittu täällä

http://www.bioenergia.fi/default/www/etusivu/tietoa_bioenergiasta/energiatuotannon_tekniikka/polttotekniikka_kiinteille_polttoaineille/keskuslammityskattilat/kaanteispalokattila/

Korkea lämpötila edellyttää kestäviä materiaaleja ja erityisesti arinarakenne on kovilla. Esimerkiksi polttoaineen huono syöttö voi siirtää palamisen arinan yläpuolelle, jolloin kovin lämpö osuu arinaan.

Toivottavasti tuo Aritermin vastaus on tullut kirjallisena, jos ei niin pyydä kuitenkin. Itse olen ja lukenut yli 1000c lämpötiloista polttovaiheessa. Alapaloisissakin kattiloissa käytetään yleisesti keraamista arinakiveä vaikka liekki on viileämpi.

[seppol]

Ihan yleisellä tasolla keraaminen palotila vaikuttaa palotapahtumaan koska se eristää pyrolyysiä ja palotapahtumaa kylmästä vesipinnasta. Termi kylmä tarkoittaa myös veden kiehumispistettä 100 astetta. Varsinkin puun kuivatislaus kuluttaa paljon lämpöä. Mihinkähän perustuu väite ettei palotila vaikuta tapahtumaan.
Raudan sulamista ei kyllä tapahdu oli liekki kuinka kuuma tahansa koska vesi on toisella puolella. Sen sijaan kuumissa kaasuissa on paljon ylimääräistä happea ja hehkuvaa hiiltä joka polttaa metallin.

Nuohosin muuten justiin oman vesimiiluni 4 kuukauden käytön jälkeen. Se on yläpaloinen keraamisella palotilalla. Nyt vesi on 28 astetta ja mitään vesikierron säätöä ei ole. Vain tulitiilit eristää palopesän vesipinoista. Yritän koko ajan pitää veden niin tasalämpöisenä kuin suinkin. Pikeentynyttä karstaa ei ollut missään. Kaikki irtosi pölynimurilla.

[Liitu]

Kiitos vastauksista! Täytyypä vihjata ukolle että soittaa  Aritermille ja vaatii sen keraamipesän jälkitoimituksena.

Erikoista tässä kattilahankinnassa oli muutakin. Toimitusaika oli 4  viikkoa, kun ei yhtään kattilaa ollut varastossa,  ei tehtaalla eikä LVI tukkureilla. Oliskohan keraamipesät päässeet loppumaan ja laitettu kattila vajailla varusteilla?

Sitähän minäkin aloin pelätä että käykö pannun sisäteräkselle hiilenkato jos on noinkin korkeat lämpötilat palotilassa. Teräshän palaa huomattavasti alemmassa  lämpötilassa kuin sulaa.

[Liitu]

Soittelin tuonne Aritermille ja sain sellaista tietoa, että keraaminen alapesä on uusimmissa kattiloissa vaihdettu tulenkestävään teräkseen kahdesta syystä: ensinnäkin keraaminen tahtoo rapautua ajan mittaan, toiseksi se on huomattavasti painavampi ja siis vaikeammin vaihdettavissa. Kattilasuunnittelija jonka kanssa keskustelin, arveli ettei tuolla ole käytännön vaikutusta hyötysuhteeseen.

[seppol]

Ahaa, siis vaihdettavasta eristeestä ei ole luovuttu vaan se on palonkestävää terästä. Niitä on kyllä erittäin kestäviäkin ja sopivat ehkä paremmin sarjatuotantoon. Oikeaa ajattelua. Eristettä vaan niin että päästään lataustermostaatista eroon.
Mittailin äsken tuota omaani ja vesi oli alle 50 ja palopesän sisäseinät 450 - 630 astetta kuumat.

[Liitu]

@seppol: Millaista anturia käytät palopesässä, että kestää noin korkean lämpötilan?

[lorvi]

Savukaasut minulla mittaa puikko https://www.m.nu/termoelement-spetsgivare-50c-till-1000c-p-127.html?osCsid=4g33ohgefqq197cb0o29v853u5

ja uunissa on type-K thermopari  http://www.tietopetri.fi/

[seppol]

Mulla on infrapuna pintalämpötilamittari 1000 asteeseen saakka. Melko hyvälaatuinen. Näyttämä on tietenkin epätarkka. Mittaan sillä luukusta tiilien lämpötilaa. Yleensä se ei kuitenkaan liikaa näytä. Kirkkaasta pellistä se näyttää vain puolet verrattuna vieressä olevaan mustaksi maalattuun kohtaan. Esimerkiksi kirkkaan saunan luukun se ilmoittaa olevan vain 100 astetta kuuman.

[hp85]

mulla tuli tänään toi kattila ja siinä ei kans ollut sitä keraamista arinaa.. pitäneekö soitella tehtaalle vai onko se vain niin et uusimmissa se arina on korvattu sillä pellillä.?

[aku]

mulla tuli tänään toi kattila ja siinä ei kans ollut sitä keraamista arinaa.. pitäneekö soitella tehtaalle vai onko se vain niin et uusimmissa se arina on korvattu sillä pellillä.?

Uusissa keraaminen on tosiaan korvattu teräksisellä.... Mulle kattila tuli viime kesänä jolloin tää uus jo oli. Soitin silloin tehtaalle ja varmistin asian.
 
Aritermi voisi päivittää nettiinkin oikeanlaisen kuvan ettei aivan suotta herätä ihmettelyä.

Ps. helpottaa muuten nuohoustakin kun tän teräs "kaukalon" saa vetämällä pois jos haluaa putsata muutakin kuin tuubit

[hp85]

Joo niin minäkin arvelin että helppo on nuohota ku se ränni lähtee helposti irti ja on kevyt. Vai sais etes paikoilleen ensin tuon kattilan ja pääsis testaileen..  

Ai niin oletteko käyttäneet aritermin omaa "hormiliitos" putkea tai oletteko joutuneen muokkaamaan sitä. Ostin etukäteen schiedel muurattavan 160mm piipun ja sen liitos on tietenkin pyöreä ja tuota nykyistä putkea en saa siihen mahtumaan ennenkuin sitä muokkaan..

[Pähkäilijä]

Ariterm 25+ keskustelua bongattu paikasta

http://www.metsalehti.fi/fi-FI/forum/Thread.aspx?threadId=037e68dd-4835-45a0-a294-5d7651d6e8c5


Käänteispalokattila ja rutikuiva puu
22.02.2012 18:44, Vierailija
Jees H-valta
Niin onhan se sen saavuttanut ja VTT on sen kirjannut. Uudella puhtaalla kattilalla huippulaatuisella polttoklapeilla ja tarkassa kokoajan valvonnassa ja säädössä.
Harva ok-taloukkeli siihen vain joka ilta pystyy. Puut laahataan sieltä pressun alta mikä märkänä, mikä kosteana ja joku jopa joskus kuivanakin. Ja sitten yritetään näillä huippunuukistelijan maksi-säädöillä tehdä samat temput joka ilta koko lämmityskauden. Kun se kattila on jo ensimmäisen viikon jälkeen tukkoinen.
Siksi on tavis-lämmittäjälle sekametelisoppaisella puutavaralla pareen pistää kunnon reuhu päälle ja lakata kyttäämästä sitä savukaasumittaria. Kyllä sinne lämpöä taivaallekkin mahtuu. Saadaan sinne varaajaan oikeasti tehokas ja kohtuumittainen lämmitysjakso. Eihän ole mitään mieltä "metsästää" joka kilowattia vaikka aamuyöhön asti ettei vaan mee yhtään haaskuun. Tämä puilla lämmitys ei ole insinööri-hommaa.
Tämä on supisuomalisella maalaisjärjellä tehtävää arkista askaretta jossa ei suuria kohokohtia ole. Paitsi silloin kun kohottaa sen olusen huulille lämmitetyssä pirtissä.
Ennen puoltayötä.


Hei,

On totta, että kaikkien uusien kattilamallien viralliset hyötysuhde- ja päästötestaukset, esim. VTT:llä, on suoritettu melko optimaalisissa olosuhteissa. Testausolosuhteet ja vaatimukset on kuitenkin määritelty EN 303-5 standardin mukaisesti, eli olosuhteet ovat kaikille samat. Tämä on ainoa keino pystyä vertailemaan eri kattilamallien suoritusarvoja. Onhan kuitenkin luonnollista, että hyvät testitulokset saavuttanut kattila on tehokkaampi myös normaalikäytössä, kuin vastaavasti kattila, jonka testitulokset ovat matalammat.

Kiinteän polttoaineen kosteus ja fyysiset ominaisuudet vaikuttavat olennaisesti palamistulokseen, joten paras ilmansäätöasetus on melkeinpä löydettävä kokemusperäisesti. Ohjeistuksessa tällaisia erikoistapauksia on vaikea ottaa huomioon. Suosituksena on käyttää ilmaa reilummin kuin liian vähän, jolloin viestiketjussa mainittua tervaantumista ei esiinny. Veto-olosuhteet yhdistettynä vaihtelevaan polttoaineeseen johtaa jonkun jo mainitsemaan kompromissiratkaisuun säätöjen osalta.

Viestiketjun aloittajalla on todella poikkeva polttoaine, jota saattaa olla melko vaikeaa polttaa pelkiltään. Suositeltavaa on sekoittaa tätä erittäin kuivaa puuainesta normaalikosteuksisen klapin kanssa vähän suurempina paloina, jolloin kaasuuntuminen kuivassa polttoaineessa ei ole niin voimakasta. Myös pienempi täyttömäärä rajoittaa palamisen tehokkuutta ja saattaa laskea samalla savukaasun lämpötilaa.

Kattila - varaaja -kytkennän osalta suosittelin tutustumaan Arimax 25+:n käyttöohjeen sivuun 6.
http://www.ariterm.fi/filer/Ariterm%2025+%20FIN%20010212%20low%20res.pdf

Sieltä löytyy kytkentäkaavio sekä paljon käytetty pumppu-termostaatti -paketti Laddomat 21, joka soveltuu mainiosti ko. kattilalle varmistaen sen oikean toiminnan.


Terveisin,

Asiakaspalvelu
Ariterm Oy 

[lorvi]

>Ariterm 25+ keskustelua bongattu paikasta

http://www.metsalehti.fi/fi-FI/forum/Thread.aspx?threadId=037e68dd-4835-45a0-a294-5d7651d6e8c5


Mielenkiintoista luettavaa
"Toinen asia, näin talvella joutuu nuohoamaan ahtaat konvektiot viikon välein, itsellä venähti nyt väli 11 päivään, veto huononi oleellisesti ja kun katsoin konvektioita, oli niistä 5 reikää ihan tukkeessa, niissä oli jotain kovaa hiutalemaista töhnää,"

Pojat opettelevat vasta kantapään kautta käytäntöä.
Teoriassa käytäntö ja teoria ovat sama asia mutta käytännössä ei.