Varaavaa massaa vesikiertotakkaan?

[Pähkäilijä]

Täällä on Grunfos 20-60 latauspumppuna, termari auki toisella kierroksella I asennolla nousee 17c, III asennolla 13c, ekalla kierroksella saa pienimmällä pyöritysnopeudella noin 2 astetta lämpimämpää vettä varaajaan (70/72). Hyvin riittää 40 kW nimellistehoisen pannun kanssa lyhyillä putkivedoilla.

[AnssiKo]

Terve pitkästä aikaa. Vesimiilu pelaa edelleen hyvin. Yksi on valmiina ilman käyttöä varastossa.
Mielestäni, jos lämmittää vettä, ei kannata lämmittää mitään massaa. Siitä on vain haittaa. Tietenkin palopesän seinämien pitää olla kuumat, jotta palamisella on edellytykset toimia kuunolla. Tilavuudesta on aina pulaa ja veteen sitoutuu viisinkertainen energiamäärä kiveen verrattuna, jos tilavuus ja lämpötila on sama. Kuuma massavaraaja nostaa väkisinkin savukaasujen lämpötilaa ja huonontaa hyötysuhdetta.

Eipä taida ihan pikku muutoksilla Vesimiilusta saada 2-puolista? Muuten olis kyl mielenkiintoinen vaihtoehto imho.

[Kloppi]

Valtavan isot kiitokset taas kaikille. Vastauksistanne on todella ollut hyötyä, palauttivat minut maantasalle talon lämmitystarpeesta. Asuttiin tässä jo viime talvi mutta se oli koko ajan niin poikkeusaikaa että en oikein muista paljonko lämmitin puilla ja harmittiko se. Tai paleltiinko.
Nyt jopa täällä etelässä oli muutaman päivän lähes kymmenen astetta pakkasta ja varaaja piti tosiaan pistää kuumaksi 2 kertaa päivässä! Tai vaihtoehtoisesti pitää pieniä ikitulia koko päivän ja silti on torppa aamusta jo jäähtymään päin. Tuo siis joulun pyhinä kun tuollaista voi tehdä... eli ei toimi arkena.
Lisää varauskapasiteettia tarvitaan siten ehdottomasti. ja voipi olla että pidemmän päälle ei voi tälläisiä määriä puita poltella kun tarttis joskus jotain muutakin tehdä. Varsinkin kun tulevaisuudessa lämpöä tarvitaan noin 50%:ia enempää jahka saadaan tuo väliseinä alas ja pidetään myös pikkupuoli lämpimänä.
Pitää varmaan investoida ihan maalämpöön jolla saa järkikustannuksin peruslämmön ja sitten tuoda lisälämpöä puulla. Takalla toivottavasti aina ja lisäksi tuolla alakerran kattilalla sitten kun sille päälle sattuu.
Nyt pitänee tutustua ihan tavallisiin, (mahdollisimman isoihin) varaaviin takkoihin kaksipuoleisella luukulla. Ja miettiä kannattaako moiseen koittaa laittaa jotain systeemiä jolla ottaa energiaa savukaasuista. Voisin kuvitella että moinen vesisysteemi ei kovin äkkiä maksaisi itseään takaisin mutta mutta.. silti kiinnostaisi. Mikähän mahtaa olla todennäköisyys että moisella saa savukaasut liiankin kylmiksi? Vastaus saattaa löytyä tuosta Pähkäilijän linkittämästä ketjusta, en ehtinyt vielä lukea sitä kokonaan.
Kiitos vielä kaikille, tästä on ollut paljon hyötyä.. ilman teitä olisin salettiin hölmöillyt. jonka saatan toki tehdä vieläkin.

[Kloppi]

Sen verran voisin muuten vielä tarkentaa... että muutettiin kiinasta jokin aika sitten. Sieltä jäi yhteys kioskiin josta ostin  15kW maalämpöpumpun jossa myös ulkoyksikkö eli sitä voi käyttää myös vilppinä. Harmi vaan että ainakaan pakkasilla vilp puoli ei jaksa lainkaan niin lämmintä vettä että noilla pikku pattereilla lämpeisi kämppä jos on yhtään pakkasta. Tarviin siis "vaan" maalämpö reiän niin saan tuon käyttöön. Alun perin ajattelin että poraan maalämpö reiän ehkä sitten joskus jos saan tämän torpan lopputarkastettua eli karenssin jälkeen kotitalousvähennykset jne. mutta nyt sitä täytynee miettiä jo aiemmin. Lisä pointti maalämpöreikään olisi että meillä ei vesi ole aina riittänyt (on porakaivo, ei tiedetä kuin syvä) ja lämpökaivosta vois kai ottaa vettä silloin harvoin kuin lisävettä tarvitsee. Noh, on tässä vielä ihmeteltävää.

[Pähkäilijä]

Jos lähdet pumppupuolen lämmitykseen niin silloin kyllä tonne uudelle puolelle ehdottomasti lattialämmitys. Sitä parempi hyötysuhde pumpuilla on mitä haalemapaa niiden tarvitsee tehdä. Muutenkin näin omalla perstuntumalla patterit vs lattia suosittelen lattiaa poislukien ajankohdat jolloin hellalla kokataan koko päivä, silloin tietäää pattereista kiertää termarin kiinni aamusta (ja avata seuraavana aamuna kun tuntuu holotnalle - ei huonetermari ehdi reagoida hellaan ja joka tapauksessa lämmintä tulee enemmän mitä on tarve loppupelissä - nollakelissä tulee enemmän kuin koko asunnon tarve ja sokkeloinen huoneistoratkaisu).

Jos pohjaratkaisu on avara ja ilma kiertää hyvin niin laita ILP, se toimii suunnilleen sähkö vs lämpö

0c 1 kWh antaa 4 kWh
-7c 1 kWh antaa 3 kWh
-25c 1 kWh antaa 2 kWh

nollan tuntumassa sitä ollaan suurin osa ajasta lämmityskaudella.

Muoks-

se iso varaava takka keskelle suurta huonetta - siinä on hyvä miettiä suuren huoneen lämmöntarvetta. Jos polttaa 9 kg puuta vuorokauteen (36 kWh ja siitä saa 3/4 osaa hyödyksi -> 27 kWh = ~1 kW lämmitin) Suuressa tilassa voit tuplata puumäärän ja saat 2 kW lämmittimen, 3 kW lämmitin alkaa tökkiä varaavana takkana, vesitakasta sen saa ilmaan jos loput laittaa veteen mutta se on suoralämmitin eikä varaava.

Jos se 2 puoleisus on tärkeä yhden perheen asunnossa niin ei sen perusteella kannata pitemmän päälle suunnitella kuitenkaan asunnon lämmitystä kuten ei muutenkaan keskellä olohuonetta suuremman määrän puun polttoa. Lisälämmityksenä ok mutta jos puilla oikeasti lämmittää niin se logistiikka kannattaa myös huomioida kuten roskaavuuskin nuohousta unohtamatta. Tuli/vesi pinnat keräävät paljon enempi kun tuli/tiili pinnat

[Kloppi]

Kiitos kommentista. Ja tiedosta, noin vähänkö sellainen varaava takka lämmittää!! Hitsin hitsi. Täytyy tutustua enemmän noihin vesi systeemeihin joilla saisi savukaasuista lisää irti. Jos ensi talveksi saadaan takka.. mutta tuon väliseinän tilalle niin ei olla lämpöjen puolesta yhtään paremmissa kantimissa kuin nyt 

Ilp olis varmaan kyllä ihan fiksu, varsinkin siten että puhaltelis ellei takkaa kohti niin ainakin vähän sinnepäin. Pidän mietintämyssyssä. Lisää härveleitä ei vaan millään viittis hankkia. Mutta toisaalta, ilp voisi olla hyödyllinen joskus kesälläkin.

Hyvä että mainitsit lattialämmityksestä. Pakko sellainen varmaan on laittaa. Olin ajatellut oikoa mutkia jossain kun uudet asentamattomat patterit on olemassa pikku puolelle. Tähän epäkohtaan tosin havahdutti myös nämä "kovat" 10 asteen pakkaset.

Tuo nouhouspuoli on kanssa hieman mietityttänyt. Enpä tiennyt, tai ollut ajatellut että tuli/vesi pinnat tosiaan varmaan kerää vielä enemmän nokea kuin tuli/tiili. Hyvä pointti, täytyy pitää mielessä. Ilmeisesti linkkaamassasi keräin ketjussa on juttua näistäkin?

[Pähkäilijä]

Tuo nouhouspuoli on kanssa hieman mietityttänyt. Enpä tiennyt, tai ollut ajatellut että tuli/vesi pinnat tosiaan varmaan kerää vielä enemmän nokea kuin tuli/tiili. Hyvä pointti, täytyy pitää mielessä. Ilmeisesti linkkaamassasi keräin ketjussa on juttua näistäkin?

Periaatteessa jos palaminen saadaan puhtaaksi niin ei se sen enempää karstoita mutta näissä vesitakoissa on harvoissa kunnon kaasujen polttopesää ja huomaathan sen pannuhuoneen arimaksistasi miten konvektori karstoittuu. Nykykattiloissa on enempi kyse lentotuhkasta ja ei niissä samalla tavoin tuota karstaa kerry.

[tiihaerkki]

Periaatteessa jos palaminen saadaan puhtaaksi niin ei se sen enempää karstoita mutta näissä vesitakoissa on harvoissa kunnon kaasujen polttopesää ja huomaathan sen pannuhuoneen arimaksistasi miten konvektori karstoittuu. Nykykattiloissa on enempi kyse lentotuhkasta ja ei niissä samalla tavoin tuota karstaa kerry.

Allekirjoitan tuon kaasujenpolton ja karstoittumisen. Ne vesitakat jotka olen itse nähny ihan käytännössä lämmityksen apureina, karstoittaa konvektiota huomattavasti enemmän kuin toimiva ja hyvissä säädöissä poltettu käänteispalo. Toisaalta olen kyllä nähny ihan tolkuttoman karstaisia käänteispalokattiloitaki. Ilman toimivaa ohjausta nekin tarvitsee käyttäjältä säätöä pitääkseen palamisen optimina suurimman osan ajasta > pitääkseen pannun suht puhtaana. Pelkkä lambda ei riitä, ohjauslogiikka, palopesä, konvektio..kaiken pitää olla kohdallaan.

[seppol]

Nimimerkille Kloppi voin heti keroa näiden kiviuunien sisälle rakennettujen vesilämmitysten huonoja puolia.
Veteen ja uuniin varastoituvan energia suhdetta ei voi muuttaa. Jos haluaa kuumentaa vettä, myös uunin lämpötila ja siitä lähtevä lämmitysteho kasvaa.
Jos haluaa lämmittää vain uunia, veteen siirtyvä lämpö on johdettava johonkin muualle, tai se alkaa kiehua.

Minäkin luin tuota lehtiartikkelia ja vähän kevyt oli. Olis nyt ollut jotain mittaustuloksia PAH yhdisteistä tai muuta. Sitä en kiistä, etteikö käryä tulisi. Jotenkin outoa kuitenkin on, kun kerrotaan jatkuvista nuohouksista ja sen vaikuttavan jotain palamiseen. Jos palaminen on täydellistä, nuohoustarvetta ei edes ole. Ei tuli palaessaan tiedä onko piipussa nokea vai ei. Se nuohotaan varmuuden vuoksi joka vuosi paloturvallisuuteen vedoten. Mulla on kolmas vuosi menossa nuohouksesta. Katson peilillä tuhkaluukusta, eikä nokea ole.

[Kloppi]

Kiitos jälleen kaikesta infosta! Onneksi se, että veteen vs. kiveen varastoituvan suhdetta ei voi muuttaa ei varmaan juuri haittaa. En osaa kuvitella tilannetta jossa polttaminen pitäisi lopettaa sen takia että varaajaan ei voi enään energiaa ladata.. kuten en oikeen myöskään sellaista tilannetta jolloin tekisi mieli vielä poltella puuta mutta kivikasa kämpässä on jo liian kuuma. Säteilylämpö tuplaluukuista haitannee mutta tulee tuo aika avaraan tilaan.

Tiileri mainostaa kovasti ilmaista takkamestarin käyntiä. Meillä kävi siis sellainen. Oli muuten harvinaisen fiksu jamppa! Kyllä mä tuolta takan voisin ostaa. Sanoi että heidän kauttaan saa myös noita tupauunien vesisydämiä. Tekniikkapaketteineen sellainen maksaisi noin 2t€ ja sitten aikalailla putkivetoja jne päälle. Mieli tekis! Paljoakaan järkeä siinä ei meidän tapauksessamme olisi vaan moiseen investointi saattaisi olla jopa tyhmää? Samaan hintaan saisi vaikka vilpin. Noh, pitänee koittaa löytää kokemuksia moisesta ensin. Täällä ei vissiin kellään ollu? Ei varmaan paha jos nimenomaan siitä perustaa oman viestiketjun.

[Pähkäilijä]

Ei varmaan paha jos nimenomaan siitä perustaa oman viestiketjun.

tokihan sen voi aloittaa mutta toisaalta yhden talon lämmitysprojekti yhdessä ketjussa on pitemmän päälle helpompi hahmoittaa mitä vuosien saatossa on suunniteltu ja miten suunnitelmat ovat muuttuneet