Varaavaa massaa vesikiertotakkaan?

[tiihaerkki]

kyllähän tossakin kohteessa näkyy suomalainen osaaminen

Se on juurikin noin, täälä lämmitetään edelleen ihan samalla kaavalla kun tehty 40-50 vuotta. Liiian pienet varaajat, mielummin yläpalo-kattila ja noita myydään tänä päivänäki eniten,. Paljon tulee vastaan vanhan polven asentajia ja suunnittelijoita jotka noita vakavissaan ehdottelee yp+2000L yhdistelmää vieläki. Sitten ihmetellään kun avainlipputuotteet ei mene kattilapuolella kaupaksi edes Ruotsissa, puhumattakaan keskieuroopasta. Ei kai ne mene kaupaksi kun ei taida Bafan listoilta löytyä vieläkään yhtään suomalaista kattilaa joka täyttää tiukemmat päästönormit. Attackilta, Atmokselta ja ruotsalaisilta noita löytyy sitten listalta useampiki malli.

[Werner]

Kratkilla on halvempi tunneli vesitakka.

Vesitakka sopii parhaiten jos lämmöntarve on aika pieni.  Ei siinä jaksa ikitulta pitää, vaikka jouluna ja muuten kun on kotona niin ihan kiva.

Miten suuri osuus lämmöntarpeesta on tarkoitus hoitaa puulla ?

 

[pete73]

Ei tainnut tuo 19kW:n kulutuslukemat liittyä aloittajan taloon...

[Pähkäilijä]

Ei tainnut tuo 19kW:n kulutuslukemat liittyä aloittajan taloon...

joo näköjää oli 2 ekaa viestiä tullu yhdistettyy, ihmettelinkin jossain vaiheessa noin uudelle talolle isoa kulutuslukemaa vaikka hirrestä oiskin tehty.

[tiihaerkki]

joo näköjää oli 2 ekaa viestiä tullu yhdistettyy, ihmettelinkin jossain vaiheessa noin uudelle talolle isoa kulutuslukemaa vaikka hirrestä oiskin tehty.

Tuo meillä n. 19kWh-kulutus on -35 päivältä, tuosta lämmintö käyttövettä aika reilusti kuten yleensä eli lämmityksen osuus huomattavasti pienempi mutta haarukkaa suhteessa aloittajan lämmitettäviin kuutioihin saa ja hirveän paljon tuskin heittää. Aloittajahan kulutusta ei hirveän tarkkaan ole haarukoinu.

[Kloppi]

Heh, tuli harvinaisen selväksi että tuo Arimax 240 ei ole erityisen hyvä kattila. Onkohan hyötysuhteeltaan suunnilleen hyvien takkojen luokkaa? Ihan heti en sitä kuitenkaan vaihda. Jos nyt vesitakkaan päädyn niin yritän lämmittää sillä niin paljon kuin mahdollista ja avittaisin Arimaxilla vain kun on tarve.

Hieno viritys pähkäilijällä tuohon Arimaxiiin! Tuo siis paransi hyötysuhdetta mitattavasti? Jos, niin pitää kyllä virittää tuollainen!! Normaalisti puut vain tuohon päälle? vaikka tuossa kuvassa sattuukin tulemaan liekit alapuolelta.

En osaa sanoa kuinka suuri osa lämmöstä aiotaan tuottaa puilla. Niin paljon kuin mahdollista toki mutta saas nähdä miten jaksaa ja ehtii. Toistaiseksi tulien poltto on ollut ihan mukavaa harrastelua mutta voihan se olla että jossain vaiheessa tarvii talvi-iltaisin tehdä joskus jotain muutakin.
Ihan extreme huippukulutukset ei mua niin huoleta, silloin voin avittaa vaikka varaajassa olevilla sähköpatruunoilla jos ei muuta. ja itseasiassa... voi olla että niitä joutuu käyttämään silloin tällöin muutenkin kun mulla on matkatyö.

Me varmaan kyllä otetaan takka kaksipuoleisella lasiluukulla vaikka se vähän hyötysuhdetta heikentääkin. Jos jolla kulla tiedossa kaksipuoleisella lasiluukulla oleva vesitakka jolla parempi hyötysuhde kuin Hoxtereilla tai Kratkeilla niin kertokaa ihmeessä! Kiitos taas kaikille.

[Pähkäilijä]

Tuo siis paransi hyötysuhdetta mitattavasti? Jos, niin pitää kyllä virittää tuollainen!! Normaalisti puut vain tuohon päälle? vaikka tuossa kuvassa sattuukin tulemaan liekit alapuolelta.

en nyt sanos mittavasti mutta rauhoitti kuitenkin. Puut laitetaan tuon alapuolelle joten siksi tuo on vähän hankala puiden lisäyksen takia. Tarkoitus puun poltossa on ensiöilmalla saada palavat yhdisteet kaasuksi ja toisioilmalla polttaa nuo kaasut. Kannattaa lukasta tuolta sivut 8-10 niin asia selkenee enempi

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

Joka tapauksessa tuo pyrolyysi ei toimi kattilassa kunnolla koska se on vesijäähdytetyssä tilassa ja tapahtuma jäähtyy samalla. "Nykyiset" (vuosikymmeniä vanha keksintö) käänteispalokattilat toimivat sillein että varastopesässä puu kaasutetaan ja kaasut tulevat hiilikerroksen läpi keraamiseen polttopesään josta sitten menevät konvektoriin jäähtymään. Joka esimerkiksi tossa wallthermin lasiluukkutakassa näkyy hyvin

https://www.youtube.com/watch?v=r8IGMwcyRNA

Jos varaajassasi on useempia lämpömittareita niin voithan laskea karkeasti ottaen miten paljon lämmitystä tarvitset, 1.8 x 1.2 ~2.2 kWh kun varaajan keskilämpö laskee asteen. Lämmityksen loputtua lukemat ja kellonaika ylös, seuraavan kerran kun menet pannariin niin lukemat ja kellonaika ylös, siitä sitten vilaset mitä oli pakkasta ja tiedät suunnilleen kuinka paljon tarvittiin lämmitykseen. toki jos varaajassa on vain 1 tai 2 lämpömittaria niin sitten noi lukemat voi heittää pahastikin häränpyllyä.

[seppol]

Terve pitkästä aikaa. Vesimiilu pelaa edelleen hyvin. Yksi on valmiina ilman käyttöä varastossa.
Mielestäni, jos lämmittää vettä, ei kannata lämmittää mitään massaa. Siitä on vain haittaa. Tietenkin palopesän seinämien pitää olla kuumat, jotta palamisella on edellytykset toimia kuunolla. Tilavuudesta on aina pulaa ja veteen sitoutuu viisinkertainen energiamäärä kiveen verrattuna, jos tilavuus ja lämpötila on sama. Kuuma massavaraaja nostaa väkisinkin savukaasujen lämpötilaa ja huonontaa hyötysuhdetta.

[Kloppi]

Suurkiitos taas asian selventämisestä sekä huippulinkeistä! Vaikka en harmikseni vielä ehtinytkään niihin perehtyä siten että asia olisi oikeasti mennyt jakeluun. mutta aivan salettiin opettelen asian kyllä! Viimeistään joulun pyhinä tai ehkä jo ensi viikonloppuna. Voisin kuvitella että tuollainen tarvitsisi liikaa siivoamista minun makuuni.

On totta että lämmitettävän kohteen lämmön nousu nostaa poistuvan savukaasun lämpötilaa eli laskee kokonaishyötysuhdetta mutta eikös tuo ilmiö ole sama lämmitettävästä kohteesta riippumatta? eli kun kierrossa olevan veden lämpötila nousee niin hyötysuhde laskee. Vesimiilun toimintaperiaatteeseen tutustun jahka ehdin, varmaan joulun pyhinä.

Yksi vaihtoehto kai olisi tehdä tavallinen varaava takka esim tälläisella https://www.tupauunit.fi/takkavaraaja/ lisäosalla. Tai sitten https://www.tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/lammityskierukka_varaavaan_takkaan/

Mitä veikkaatte, mitenkä nuo mahtaa oikeasti toimia? Kokemuksia en ole löytänyt.

[Werner]

 Veteen menevä osuus on pieni.

Kun on isot lämmöntarpeet niin kannattaa satsata kunnon vehkeisiin.
Jos mittaat nyt joulukuun kulutus ja vertaat ulkolämpötila tilastoon niin saat laskettua keskimääräinen vuosikulutus.

[tiihaerkki]

Kun on isot lämmöntarpeet niin kannattaa satsata kunnon vehkeisiin

Tuossa on se avain yksinkertaistettuna. Niin paljon tehoa korkealla hyötysuhteella että riittää lataamaan varaajan nopeasti täyteen järjestelmän suoraan kulutukseen ottamasta lämmöstä riippumatta, näin säästetään huomattavasti sähkölaskussaki lämmityskaudella kun lämmönlähteessä ei tarvitse pitää ikuista tulta = såhköä kuluttavien oheislaitteiden ei tarvitse pyöriä kellon ympäri JA lämmittämisestä ei tule täyspäivä-työ.

Vesitakka jonka maksimiteho käytännössä on esim. 20kW on tunnelman luoja ja toimiva apu lämmityksessä tuonkokoisessa talossa mutta pääasiallisena lämmönlähteenä ihan sama kuin lähtis ritsalla hirven pyyntiin. Ei sillä hirvi kuole mutta lämmin siinä itselle tulee.

Lämmitysjärjestelmä on kallis investointi joka oikeasti pitää miettiä pitkälle, rahaa palaa joka tapauksessa paljon ja vielä enemmän palaa kun lämmitysjärjestelmän tekee muutaman vuoden päästä toiseen kertaan kun huomaa ostaneensä itselle ihan työpaikanki lämmityspuuhiin säästämällä muutaman satasen alunperin ja valinneensa liian pienet vehkeet.

[Lämpö]

Taitaa kattilan sähkönkulutus olla ihan suhteessa tehoihin, pienempi kattiöa, pienempi kiertopumppu.

[Pähkäilijä]

Yksi vaihtoehto kai olisi tehdä tavallinen varaava takka esim tälläisella https://www.tupauunit.fi/takkavaraaja/ lisäosalla. Tai sitten https://www.tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/lammityskierukka_varaavaan_takkaan/

Mitä veikkaatte, mitenkä nuo mahtaa oikeasti toimia? Kokemuksia en ole löytänyt.

tuossa vähän lueskeltavaa omatekoisesta lämmönvaihtimsesta leivinuunissa

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=611.0

[tiihaerkki]

Taitaa kattilan sähkönkulutus olla ihan suhteessa tehoihin, pienempi kattiöa, pienempi kiertopumppu.

Itseasiassa ei ole ihan suhteessa...

Otetaan ihan esimerkkinä.

Varmaan Suomen eniten vesitakkojen ja pannujen kylkeen myytävä latauspumppu:

Laddomat 21-60A. 25-60kW takoille ja pannuille
• Pumpun asennot Teho1=46W, Teho2=66W, Teho3=95W (Teho 3 takoille)
(maahantuojan suositus, ei taulukko)

Esbe LTC271: 3-76 W 60-120kW pannuille (maahantuojan suositus, ei taulukko)
Esbe LTC271: 3-45W 30-60kW pannuille (maahantuojan suositus, ei taulukko)

Kumpi on taloudellisempaa pyörittää, ylempää 10 tuntia / lämmityskerta joka päivä pikkukattilan perässä vai Esben 271:stä ison pannun perässä 5 tuntia / lämmityskerta JA lämmittää harvemmin? Sama toki 261:n ja 271:n välillä.

[Lämpö]

Paha mennä sanomaan,silti se 1 teho voi riittää pienessä kattilassa ja iso pitää olla 3lla. No ongelma on lähinnä teoreettinen,pienempi maksaa muutenkin vähemmän mutta saattaa olla isotöisempi. Puumäärä on suht vakio kuitenkin kun puhutaan samantasoisesta kattilasta. Enemmän makuasioita onko tilaa esim varaajille ja onko aikaa puulämmitykselle.