Latauspumppu

[peku]

teorissa asia vois noin ollakki, mutta käytönnössä ei. esimerkki tilanne: varaaja ylä 30 ala 25 (niinku just nyt on) jos haluaisin suihkuun ja ei ois termostaattia tuossa systeemissä ni saisin pitää varmaan 2 tuntia valkeaa enneku ois tarpeeks lämmintä vettä käytettävissä. nyt kun laittais tulet ni max puoli tuntia ni ois suihkuttelu vettä johtuen termostaatista.  toinen esimerkki : aamulla joutuu -10 asteen pakkasella tekeen tulet ennenku töihin lähtee. jos ei ois termostaattia ja yläällä vielä 45 ja allaalla 25 niin epäilen ettei kattilan lähtevä vesi ois millään yli 40 asteista ja se aiheuttais veden huonon kerrostumisen. nyt eri tilanne kun saa yli 80 asteista kattilasta irti.

nyt kun tuota on muutaman päivän tuolla 80 asteisella termarilla lämmitelly ja alkaa ilma katoamaan ni voi ajaa pumppua 2 asennolla jolloin lähtevä vesi +80 asteista koko ajan. kattilan lämmöt pysyy 110 ja savukaasut 180-220. ja ei tuo kattila oireile millään lailla vaikka 120 astetta on taulussa.

[lorvi]

1.Pähkäilijä on oikeilla jäljillä. Ei ole mitään järkeä lämmittää kattilaa 90 tai sataan tai 120 asteeseen.

2.Missä tarvitaan 90 - 100 asteista vettä lämmitykseen? Eikö varaajaan pitäisi saada mahdollisimman suuri lämpömäärä?

3.On sekoitettu kaksi asiaa, auton moottori ja keskuslämmityskattila.

 4.Mulla on yksi kirja vuodelta 1923 jossa esitellään ruotsalainen keksintö lämmönvaihdin jossa savukaasuilla lämmitetään paloilma n 350 asteeseen.

1. On järkeä, jos tarvitsee niin kuumaa vettä. Esimerkkinä käytännössä käy vaikkapa maitotilan putki/tankkipesuri.

2. Olet itse vastannut heti seuraavassa lauseessasi "varaajaan pitäisi saada mahdollisimman suuri lämpömäärä"
Käytännössä esimerkkinä oma varaaja, kovilla pakkasillakin onnistui jättää 1 lämmityspäivä väliin kun lämmitti 100 asteeseen, 80 asteisena lämmitys joka päivä.

3. Auton moottori käykin hyvin käytännön esimerkiksi, kylmänä ilman termostaattia moottori karstoittuu poikkeuksetta niin että pakoaukot jopa menevät umpeen karstasta. Kyllä se kattila vaan käyttäytyy samoin

4. On siinä svukaasuissa oltava jo yli 350 astetta jos sillä paloilma siihen lukemaan lämmitetään. Tuo asia kyllä kiinnostaisi vielä kokeilla jos intoa riitäisi, ottaa hormin ja ulkovaipan välistä paloilma suoraan kattilaan.
Onko tuosta muuten mitään tietoa - palaako happi ilmasta pois missä lämpötilassa ja paljonko korkea paloilman lämpötila vaatisi vetoa lisää saavuttaakseen saman happimäärän.

Tuossa muussa teoriassa olenkin sitten aivan samaa mieltä, jos sivuvaikutuksia ei oteta huomioon=nokeentumiset, ruostumiset ym. Kosteushan tiivistyy pinnoille jos ne on "kylmät". Käytännön esimerkki auton pakoputkesta tuleva vesi.

Teoriassa teoria ja käytäntö ovat sama asia mutta käytännössä ei

[seppol]

Pidin tuota palokaasujen jäähdyttämistä alle sataan omana oivalluksenani kunnes Rakennus Maailma lehdessä oli artikkeli ns. kondenssikattilasta. Niitä on keski Euroopassa tehty jo vuosia. Siinä vesi pyritään tiivistämään nesteeksi mahdollisimman tarkkaan jo uunin sisällä. Maksimi lämpötila kaasuille on 80 paikkeilla. Tällä järjestelyllä on mahdollista päästä yli 100 % kattilahyötysuhteeseen. Se on mahdollista siksi että normaalisti käytetään polttoaineen hyötylämpöarvoa, jossa oletetaan veden poistuvan höyrynä. Höyrystä saadaan suuri lämpömäärä ( 520  kcal / kg ) kun se tiivistetään.
On vain järjestelykysymys, tosin vaikea, miten veden ja hiilihapon poisto toteutetaan.

Saksassa on koe- hiilivoimala josta ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ollenkaan. Siinä ensin erotetaan typpi ilmasta ja polttaminen tapahtuu hapella. Palokaasut jäähdytetään luulisin lähelle nollaa. Tai sitten hiilidioksidi nesteytetään pumppaamalla se parinkymmenen barin paineeseen.

Se nokeentuminen on eri juttu kuin veden lämpötila. Siinä lataustermostaatti auttaa mutta ei poista ongelmaa. Mennään vain siitä kohtaa yli missä aita on matalin.

Tuolla varaaja suurella lämpömäärällä tarkoitin sitä että en harrasta kerrostuslämmitystä vaan sekoitan varaajaa koko ajan mahdollisimman tehokkaasti ja lämmitän sen kuumaksi.