Savukaasujen lämpötila.

[teelaakso]

Nyt täytyy varmaan tehdä näin:
1) Otan sivuun 3 kpl 40kg mahdollisimman tasalaatuista puuerää ja lataan kattilan vaa'an kanssa.
2) Nuohoan kattilan ennen jokaista polttoa huolellisesti
3) Poltan palokaasuasetuksilla 150, 200, 250 astetta
4) Varaajan lähtölämpö joka poltolla sama. Ulkolämpötilan muutosten ei oleteta vaikuttavan, paloilma pannuhuoneesta
5) Tarkistan nuohouksen yhteydessä silmämääräisesti likaantumisasteen.
6) Valitsen asetuksen joka tuo parhaan tehon mutta ei likaa kattilaa.

Näillä keleillä tähän menee kuukausi... Jollen sitten tuuleta lämpöä johonkin.
Tosin tämänhän voisi tehdä ilman että palokaasujen lämpötilaa mitataan. Tuo mittaus nyt lähinnä tuo varmuutta siihen että kattila käyttäytyy kuten säädetty.

[jolla]

4) Varaajan lähtölämpö joka poltolla sama. Ulkolämpötilan muutosten ei oleteta vaikuttavan, paloilma pannuhuoneesta

En tiedä järjestelmääsi, mutta minulla ulkoima/lämpötila vaikuttaa hyvinkin paljon. Helteellä matalapaineella ei vedä tarpeeksi olivatpa puut millaisia hyvänsä, tuntuu välillä kitupoltolle, sitävastoin pakkasella tuntuu että pienimmät kekäleet lentää pihalle kun luukut ovat levällään. Ero on varsin suuri.

[teelaakso]

Tuossa Atmoksessa on imuri. Varmaan lämpötila jotain vaikuttaa mutta en ole huomattavaa eroa huomannut. Kyllähän paine-erot tietty lasketaan yhteen mutta veto on aina vähintään riittävä.

[teelaakso]

Nyt on taas lämmitetty. Viikko vierähti edellisestä kerrasta.
Nuohosin pannun hyvin ennen lämmitystä, ja oli tosi likainen. Niin likainen että aloin miettimään tuota tehonlaskentaani että voiko olla oikein. Kun otan tulo- ja menolämmön kattilan yhteiden juuresta, niin saan myös mukaan sisäkierron. Jos kattila ei tuota tarpeeksi lämpöä, Laddomat käsittääkseni kierrättää enemmän sisäkierrolla, lisäten vähemmän "kylmää" vettä joukkoon varaajasta. Mielestäni tässä tapauksessa tulo- ja menoputken lämpötilaero pienenee, joten mitattu tehokin vähenee.
Kysymys onkin, väheneekö veden tilavuusvirta kattilan sisällä Laddomatin toiminnan seurauksena, vai muuttuuko vain sisäkierron/varaajaveden sekoitussuhde. Mikäli kokonaisvirtaus vähenee, on tehonlaskenta pahasti pielessä.
Pahus kun löytäisi jostain virtausmittarin 2 tuuman putkeen ilman kuristusta jotta vapaakiertomahdollisuus säilyy sähkökatkon aikana. Pollucomeissa liian pienet yhteet.
Alla käyrä poltosta. Pannun nuohouksen vaikutukset näyttäisivät olevan:
1) Palokaasujen lämpötila ei nouse niin nopeasti alkuvaiheessa
2) Kattilan ei tarvitse rajoittaa palokaasujen lämpötilaa koska "imeytyy" paremmin (ei sahalaitaa käyrässä)
HUOM: Polttoaineen laatu oli ekassa kuvassa surkea ja mukana oli paljon höttöä joka paloi alussa kiivaasti. Nyt käytän seuraavissa referenssipoltoissa 35kg tasakokokoista sekapuuklapia. Samasta syystä nyt tuli parempi energiamäärä.

[lmfmis]

Pahus kun löytäisi jostain virtausmittarin 2 tuuman putkeen ilman kuristusta jotta vapaakiertomahdollisuus säilyy sähkökatkon aikana. Pollucomeissa liian pienet yhteet.

Ei se koko vaan se Qn. ...

Laita kiertoon mittahaara jossa on pollu, ja sitten sulut niin että voit laittaa kierron poikki ja mittauksen ajaksi polluun ja sitten takaisin vapaakiertoasentoon. Avot.

Ok, 2- tuumaisista saa vähän vääntää mutta se mittahaara voi olla paljon pienempääkin. Kallein osa on varmaan se 2-tuuman sulku...

[teelaakso]

Mittaushaara on idea jota en ollut ajatellutkaan... Mutta mittaus olisi jatkuvaa jotta saa koko vuoden energiamäärän logattua. Mutta siinä pitäisi olla magneettiventtiili joka siirtää virtauksen vapaakierrolle sähkökatkon tullessa, ja se jo vähän alkaa maksamaan... Edelleen koitan etsiä virtausmittaria 2 tuuman lähdöillä.

[jolla]

Pahus kun löytäisi jostain virtausmittarin 2 tuuman putkeen ilman kuristusta jotta vapaakiertomahdollisuus säilyy sähkökatkon aikana.

Pienempikin siihen riittää, tässä perustelut:
Vapaakierto ei toimi toivotulla tavalla jos järjestelmässä on lataustermostaati, se lähtee kiertämään väliputken kautta ja kattila keittää enempi tai vähempi putkituksesta ja tietysti tehosta riippuen.
Lämmitettäessä vain osa kiertää varaajan ja kattilan välillä (virtausmittarin paikka)kunnes varaajasta tuleva vesi on kuumaa ja silloinhan, jos kerrostumat on kunnossa on lämmitys päättynyt.
Mittauksiisi sisältyy liikaa muuttujia, joista ei ole tarkkaa tietoa ilman virtausmittaria, suurin on varaajan lämpötila (muuttuu jatkuvasti) ja toinen on kattilan lämpötila jotka vaikuttavat erittäin paljon pumpun teoreettisen kapasiteetin määrään.
Esim. kun varaaja on täynnä (minulla ~100°c) ei vapaakierto enää toimi juuri ollenkaan kun lämpötilaeroa ei enää synny.
Minulla vapaakierto on järjestetty ohittaen kaikki säätösysteemit ja latauspumpun paine sulkee vapaakierron ja kun pumpun sammuttaa niin homma pelaa vapaakierrolla.

[teelaakso]

Vapaakierto ei toimi toivotulla tavalla jos järjestelmässä on lataustermostaati, se lähtee kiertämään väliputken kautta ja kattila keittää enempi tai vähempi putkituksesta ja tietysti tehosta riippuen.

Ymmärtääkseni Laddomat 21-60 on suunniteltu erityisesti vapaakiertoa silmälläpitäen sähkökatkoksen tullessa. Siinäkin pumpun paine sulkee vapaakierron, ja kun pumppu on poissa pelissä niin vapaakierto on auki.

Mittauksiisi sisältyy liikaa muuttujia, joista ei ole tarkkaa tietoa ilman virtausmittaria, suurin on varaajan lämpötila (muuttuu jatkuvasti) ja toinen on kattilan lämpötila jotka vaikuttavat erittäin paljon pumpun teoreettisen kapasiteetin määrään.

Totta. Ilman virtausmittaria en pysty tehoa laskemaan koska virtaus voi ilmeisesti vaihdella erittäin paljon. Tulo ja menopuolen lämpötilaero on tiedossa. Sen sijaan varaajan tai kattilan lämpötilaa ei tarvita lämpövirran eli tehon laskemiseen.
Hetkellinen teho voidaan määrittää, kun tiedetään veden virtausnopeus ja veden lämpötilaero. Siitä näytteitä 10kpl/s ja interpoloidaan loput niin saadaan kerätty energiamäärä.

Mutta kun saisi sen virtauksen tietoon niin sitten olisi kaikki suureet.

[jolla]

Sen sijaan varaajan tai kattilan lämpötilaa ei tarvita lämpövirran eli tehon laskemiseen.

kyllä, kyllä, mutta kun ei ole virtausmittaria, niin juurikin varaajan lämpötila vaikuttaa virtauksen määrään ja vielä yllättävän paljon

Hetkellinen teho voidaan määrittää, kun tiedetään veden virtausnopeus ja veden lämpötilaero. Siitä näytteitä 10kpl/s ja interpoloidaan loput niin saadaan kerätty energiamäärä.

Minulla oli aiemmin virtausmittarista virtaus ja tulo/meno anturit, lukemat olivat niistä laskien hyvinkin samanlaiset kuin nyt suoraan mittarista kilowatteina tulevat pulssit. Ainoa ero on hetkellisessä kulutuksessa kun mittarissa laskettuna pulssimäärä on jotain ihan muuta kun ulostuleva pulssi/kwh ja pulssi/10 litraa .
10kpl/s on kyllä jo ....no sanoisin riittävä otanta erotuksesta.
Mittaustapojahan on monenlaisia, mittailin kattilan tehoa latauspumpun tyristorisäätimen ohjausjännitteestä, mutta siinä tuli juuri esiin virtausmäärän muutos samalla pumpun syöttöteholla varaajan lämpötilan noustessa virtaus väheni huomattavasti.
Jos ei huipputarkkuutta vaadi niin (noise) virtauskatkaisimesta (0-5v) on helppo rakentaa virtausmittari - tasonhan siitä saa hyvin mutta oikean litramäärän kalibroiminen vaatinee 'aikaa ja tupakkaa'

[teelaakso]

Kyllä se virtausmittari taitaa olla pakko-ostos...
Suuremmat mittarit joissa olisi 2" liitännät maksavat netissä vähintään sen 400 euroa + toimituskulut. Siinä saa taas pari kuukautta polttaa puuta enennkuin on maksettu takaisin.

Ajattelinkin että laitan pollucom Qn2,5:n 1 tuuman liitännällä, ja varuiksi hanan taakse vapaakiertoputken jolla voi oikaista sähkökatkoksen sattuessa. Eihän vapaakierron puuttuminenkaan ole katastrofi kun on jäähdytyskierukka, mutta en silti haluaisi mennä sinne...

vai toimisiko vapaakierto toimia vaikka onkin 1" kuristin putkessa? Siinähän sen sitten näkisi asennuksen jälkeen että kiertääkö vesi. Mittari kannattanee jo ihan kestävyyden kannaltakin laittaa siihen kylmempään paluuputkeen?

[savonhumu]

pollucomm kuuluukin asentaa siihen kylmään putkeen ja vain ulkoinen lämpötila-anturi kuumaan putkeen! Jokin taskun tapanen kannattaa väkästellä sille lämpöanturille jos tarkempaa mittaustietoo haluaa. Toiset laittaa anturin putken kylkeen suoraan ja väliin pii tms tahnaa ja päälle alumiiniteippi +eriste! Muista eristää myöskin se varsinainen virtausmittarikin niin tarkkuus säilyy hyvänä! Toinen lämpöanturi on intekroitu siihen virtausmittariin.

[seppol]

Täytyy vähän kritisoida että mitä tuo pollycom kuuluu savukaasujen lämpötilaan. Toisaalla sitten samat keskustelijat miettii tiilihormiin sitoutuvaa energia ja miten se saataisiin hyödyksi.
Jos on joku kattila ja se saadaan palamaan kunnolla niin savukaasujen lämpö on sillä hetkellä joku. Miten niiden lisäjäähdyttäminen vaikuttaa palotapahtumaan. Ei mitenkään jos olosuhteet pysyy samoina. Todellisuudessa palokaasut talvella jäähtyy nopeasti ulkoilman lämpötilaan heti hormista lähdettyään. Ei sinne muodostu nokea eikä siellä sada vettäkään.
Savukaasun lämpötilalla ja palotapahtumalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Se on vain liekin tehon ja lämmön varautumiskyvyn suhde.

Sain Tekniikan Käsikirjan vuodelta 1937. Ensimmäinen on ilmestynyt 1914 ja tämä on 4. laitos. Tässä on käsitelty kattiloita ja polttoa 111 sivulla. Tuohon aikaan käytettiin vain kiinteitä polttoaineita ja öljy on mainittu vain ohimennen. Tässä on mielenkiintoisia juttuja joista mainitsen "arinan lämpökuormituksen". Olin ajatellut että se pitäisi olla vähintään 100 kw/m3 tai mieluummin 200. Sen aikaisen tiedon mukaan höyrykattilassa se pitäisi olla 400 - 500 kw/m3. Se tarkoittaa että 40 x 40 sentin arinalla teho pitäisi olla 65 - 80 kw.

[jolla]

Savukaasun lämpötilalla ja palotapahtumalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Se on vain liekin tehon ja lämmön varautumiskyvyn suhde.

Kyllä niillä on paljonkin tekemistä toistensa kanssa
pieni kituva tuli= alhainen savukaasun lämpötila
kuivat puut ja hyvä veto=korkeampi savukaasun lämpötila, ja kaikki muu siltä väliltä
eiks oo näin?
tässä vähän käppyrää, samaan tahtiin lyö kun rakastavaisten sydämet

[seppol]

Mulla on sytytystä varten ohituspelti jolla savukaasut saadaan palopesän yläosasta suoraan hormiin.Kun jätän sen auki, saan savukaasujen lämmön helposti 400 asteeseen hormiin lähtiessä. Kun laitan sen kiinni, kaasut kirtää vesitilojen läpi. Yhteistä pinta-alaa tulee reilut 2 neliötä. Kaasut jäähtyy 80 - 120 asteeseen veden lämpötilasta riippuen. Palotapahtuma ei muutu mitenkään. Se on jo tapahtunut ennen kuin sitä aletaan jähdyttää.

Pit'äisikö nyt kuitenkin lämmittää ohituspelti auki?

[teelaakso]

Tulipa taas lämmitettyä. Saman verran eli n. 35kg puuta, mutta tällä kertaa nostin savukaasutermarin 250 asteeseen. Kuten kuvasta näkyy, kaasut eivät kuitenkaan nousseet yli 200 asteen. Ensiöilma on siis ilmeisesti säädetty tehtaalla niin että puusta kaasutetaan vain sen verran poltettavaa että saadaan lämpö kunnolla talteen. Tarkoittaako tämä nyt sitä että minun pitää myös lisätä ensiöilmaa jotta saan lisää "syöttöä". Ja täytyykö sitten lisätä myös toisioilmaa että kaikki palaa? Ja kun kaikki palaa kuumempana ja nopeammin, saadaanko lämpöä enää talteen. Eli onko 200 astetta lämmön talteenoton kannalta parempi kuin 250 astetta. Mitenkäs sitten 150 asteen kanssa onnistuu? Tehonlaskennan mukaan sain talteen suurinpiirtein saman kuin ensimmäisellä poltollakin.