Savukaasujen lämpötila.

[Jäykkä]

Missäs lämmöissä muiden kattiloiden savukaasut huitelee.
Sain viimeinkin asennettua savukaasumittarin hormiliitäntään ja meinasin paskoa housuuni kun lämpötilat paukahti yli 400.
Polttelin kuukauden päivät puita kattilassa siinä uskossa että säädöt on hyvät ja varaajakin lämpenee mukavasti,toisiopalo toimi mukavasti ainakin konvektioluukun välistä tirkisteltyäni.
Nyt säätelin ensiö ja toisio ilmaa pienemmälle ja sain pudotettua savukaasut alemmas.
Ongelmana vaan tuntuu olevan se ettei esim. 200 asteen savukaasuilla tunnu toisiopalo toimivan.
Savukaasujen ollessa esim.300 niin toisiopalokin toimii mutta onkohan 300-350 liikaa,meinaan meneeköhän tota lämpöä turhaan harakoille.

[arto_m]

Onhan tuo reippaasti liikaa. Mikä kattila sinulla olikaan? Onhan lämmönvaihdin varmasti hyvin nuohottu?

[Pähkäilijä]

EDIT eka teksti pyyhitty pois

Onhan latauspumppu täysillä? Kokeile sitten kuristaa ensiöilmaa pienemmäksi pikkuisen jotta se kaasuttaa puuta vähemmän kerrallaan ja sitä kautta polttaisi vähemmän kerralla jotta konvektorit ehtisivät jäähdyttämään paloilman paremmin.

[lorvi]

Minulla pyörii siellä 250-350 asteen välillä
savukaasut

[Jäykkä]

Joo kuristelin tota ensiöilmaa ja nuohosin kattilan.
Nyt savukaasut asettu sinne 250 tietämille,täytyy jatkaa hienosäätöjä,latauspumppu ollut 2 asennolla täytyypä kokeilla laittaa se täysille josko siitä vähän vielä apuja.
Kattilana On Veto-B40.

[Pähkäilijä]

Jos mittari on sellainen perinteinen tattimallinen viisarimittari niin katso myös mitä se näyttää kylmänä. Itsellä on pannuhuoneessa muistona mittari joka näyttää reilusti plussaa lumihangessakin - ne voi närkästyä kerran tosi kuumana käytyään.

Itse yritän pitää kaasut alle 250c - yläpalokattilassa ei oikein muuten onnistu kun puumäärää pienentämällä etenkään ensimmälisen uunillisen jälkeen kun puita lisää. Yhtä käänteispalo Attack DP 25 kattilaa olen joskus katsellut, siinä pyörii noin 210c paikkeilla lämmöt. Hakkeella käyvässä Arimax 35 kattilassa pyöri noin 200c kun kerrain mittailtiin, hakkeen poltossa oli arinalla pari paksumpaa klapia "jarruna" ettei liian lujaa palanut.

[Eko]

Meillä kesästä saakka ollut Attack DPX 25 käytössä ja siinä savukaasut max 180 astetta . Joskus on mennyt pari kolme astetta yli mutta nuohouksella asettunut taas oikeille sijoille . Toisinaan savukaasut eivät nouse yli 165 asteen ja silloin kestää kättä pitää jo metalllisen liityntäpiipun päällä . Kyllä itsekin aiemmin epäilin tuon lambda-ohjauksen antamaa hyötyä mutta kovasti tullut toisiin ajatuksiin kokemuksen karttuessa . Eilen mielenkiinnosta mittailin poltetun puun määrän ja
lämmöt varaajista ja kattilasta ennen ja jälkeen lämmityksen . 11kg koivua ja laskennallinen hyötysuhde ilman kattila kerrointa n.92% . Ainakin tuo osoittaa sen , että ohjaus toimii kun kattila valmistaja lupailee 93% hyötysuhdetta .

Ohjauksesta voi mös tarkistaa sen hetkisen hyötysuhteen ja se pyörii 92-94.5 % paikkeilla . Tästä johtuen tuhkan muodostuskin on kyllä todella minimaalista verrattuna aiempaan yläpaloiseen . Näillä keleillä (+5--5) meillä lämmitystarve on 2-3pv kun varaaja kapasiteetti on 1700l tosin leivinuuni ja vesitakka avittaa .

[seppol]

En tunne tuota Attack :kia mutta voiko sillä säätää ilmakerrointa ja minkälaista käytät? Se on selvää että ilmamäärät vaihtelee palamisen eri vaiheissa jotta ilmakerroin pysyisi vakiona. Sulla Eko taitaa kyllä olla alapalokattila joka palaa lähes vakioteholla. Vaihteluita siinäkin kuitenkin on ja sen säätäminen käsin on kyllä mahdoton tehtävä.
Mutta sitten tuo savukaasujen lähtölämpötila, mistä se riippuu? Se johtuu liekin tehon ja kattilan lämmönsitomiskyvyn välisestä erosta. Jos esimerkiksi laitat tuikkukynttilän palamaan kattilaan niin savukaasujen lämpenemistä on mahdoton saada mitattua. Jos taas johdat uuniin 100 kw tehon niin energia ei ehdi sitoutua veteen vaan kaasut pakostakin lämpiävät.
Kun uunia ei voi muuttaa, ainoaksi keinoksi jää  säätää palamisen tehoa. Palamisen tehoa voidaan muuttaa kahdella tavalla. Voidaan polttaa puita vähemmän tai huonommalla hyötysuhteella. Kumpi valitaan?

Jos nyt ensin valitaan tuo huonomman hyötysuhteen tie, niin se lähtee epätäydellisestä palamisesta tai savukaasujen tarkoituksellisesta jäähdyttämisestä. Epätäydellinen palaminen saadaan aikaan kun suureen pesään laitetaan paljon puita ja koko ajan vetoa kuristetaan. Lisäksi palopesän seinämiä jäähdytetään voimakkaasti ja estetään palopesän lämpiäminen. Varmasti savukaasut ei kuitenkaan liiaksi kuumene.
Toinen ääripää on että liekin ohi johdetaan jatkuvasti suuri ilmamäärä. Tämä on tuttu avotakoissa. Kyllä se kuitenkin onnistuu kattilassakin. Kun ilmassa on vielä 79 % typpeä joka ei osallistu palamiseen, sen lämmittäminen sitoo paljon energiaa. Jos tarkastellaan savukaasua palamisen jälkeen ja vaikka käytettäisiin ilmakerrointa 1, siinäkin suurin osa on typpeä. Jos käytetään ilmakerrointa 2, sitä on kaksin verroin.

Jos valitaan pienemmän puumäärän polttaminen niin oikeastaan alapalokattilassa pitäisi pienentää palorintaman kokoa. Se on rakenteellinen juttu. Tai ehkä säätää paloilma johonkin maksimi arvoon ja Attackilla palokaasut mahdollisimman kuumiksi toisioilman avulla.
Savukaasujen lähtölämpötila ei yksin määrää palamisen tehokkuutta.

[Eko]

Itse asiassa kattilassa on vedon säätö ensiö ja toisiopuolella moottoreilla . Minun ei sytyttämisen jälkeen tarvi puuttua kattilan toimintaan sillä se säätelee ilmamääriä tarpeen mukaan . Mielenkiinnosta olen seuraillut välillä miten kattila säätelee itseään , useimmiten ylhäällä veto luukku on 100% auki ja alhaalla toisiopuolella aukiolo vaihtelee 0-25% .Toiminnaltaanhan tämän pitäisi olla käänteispalokattila . Polton jälkeen kattilassa sulkeutuu ylä- ja alailmanotot moottoreilla , niin jälkilämpö ei mene sitten piipusta ulos . Tavoite arvo ohjauksessa muistaakseni CO% on 6.0 ja polton aikana tuo arvo saavutetaan
kun lambda on 1.3 .

[seppol]

Aika hyvät arvot paitsi häkä ei voi olla 6 vaan mieluummin 0,6 %. Lambda 1,3 on tosi hyvä ja takaa sen että ylimäärästä ilmaa ei työnnetä uunin läpi. Käsisäädöllä sitä ei pysty käyttämään vaan ollaan 2 paikkeilla. Niin kuin sanoit vetoluukut liikkuu koko ajan. Ja niin kuin ajattelinkin lambdaa ei käytetä suoraan savukaasujen lämpötilan säätämiseen. Vierastan vähään tuota savukaasu nimitystä. Jos puut poltetaan hyvin, mitään savua ei muodostu. Palokaasut on oikeampi nimi. Teoriassa puusta tulee vain hiilidioksidia ja vettä. Savu on palamattomia hiilivetyjä.

Viime kesänä poltteli näytösluontoisesti ulkona kehittämääni Vesimiilu uunia. Vedosta huolehti ilmapuhallin, joka oli liian tehokas. Sitä jouduttiin rankasti kuristamaan. Uunin ja imurin välillä oli väljähkö putki joka vuoti ilmaa uunin jälkeen palokaasuihin eikä arvot siten ole vertailukelpoiset. Seuraavan laisia arvoja ennen imuria saatiin:

Palokaasun lämpötila 155 astetta ; CO2 sisältö 5,3 % ; ilmakerroin 3,82 ; CO sisältö 866 ppm ; palamisilman lämpötila 31 astetta ; hyötysuhde 83 %.

Nyt kun se palaa tuossa vierellä luonnollisella vedolla palokaasut on siinä 120 astetta. Kaikki kiemurat uunissa tehnyt kaasu on aina alle 100 astetta. Sekoitan siihen suoraan kuumempaa että uuni vetää. Muuta analyysiä ei ole tehty. Yläpalokattila ja kaikki epäilee se karstoittuvan mutta nyt syksyllä on poltettu 100 kertaa ja nuohottu kerran kaksi päivää sitten.

[lorvi]

Laitoin savukaasuanturin viereen em. kirjoitusten innoittamana lambda anturin. Kattilassa oli hiillos ja kylmä juuri laitettu anturi näytti ~ -5mV. Latasin pesän täyteen ja mittari lähti verkkaisesti nousemaan saavuttaen 239mV johon se asettui savukaasukaasujen ollessa ~300 astetta. Tuota pitäneekin alkaa kehittelemään. Missä kohdin lambda on tuossa Attackissa? ja onko se "kylmä" vai lämmitettävä malli?

[Eko]

Tarkistin kotona kattilasta

Aika hyvät arvot paitsi häkä ei voi olla 6 vaan mieluummin 0,6 %

eli O2 on asetettu arvoon 6% ja CO2 14.4 mikä taasen käsittääkseni on laskennallinen arvo . Kattilan max. täyttö on 19.5kg
ja tällä määrällä se toimii n.3h . Varaaja kapasiteetti saisi itsellä tieten olla suurempikin jotta kattilaan voisi aina lämmittäessä latoa täyteen .
Valmistaja suositteleekin täyttöä vähintäin puolilleen , ilmeisesti palaminen voi silloin saavuttaa optimaalisimmat olosuhteet .

Lambda taitaapi olla lämmitettävä malli , ainakin aluksi kun kylmiltään laitoin koe mielessä sähköt päälle lämpeni anturi ilman tuliakin pikkuhiljaa . Silloin kun lämmityksen aloittaa näytössä on palkisto , mikä osoittaa milloin lambda on lämmennyt tarpeeksi. Kun anturi on käyttövalmis näytössä vuorottelee kattilan- ja savukaasujen lämpö .

Anturi sijaitsee savusolan putkessa , mistä kattila liitetään piipustoon , vastakkaisella puolella on savakaasujen
lämpömittari .

[seppol]

Siis juu, happi on säädetty 6% kohdalle, ei häkä. Jos ilmakerroin olisi 2 ja kaikki palaisi täydellisesti happea olisi vajaat 20 % koko palokaasujen tilavuudesta kun siinä on hiilidioksidi ja vesihöyry mukana. Hiilidioksidiprosentti on varmaan keskiarvo joistain puista kun hiiltä saattaa olla eri määriä vetyyn verrattuna. Jännä kyllä kaikkia suureita ei tarvitse mitata, Ne voidaan laskea kun lähtöaineet tunnetaan niin tarkasti.

Vanha sanonta " Ei yks puu pala, eikä yks akka toru." pitää edelleen paikkansa. Puut tarvii tukea lähellä olevista palavista puista että ketjureaktio pysyisi yllä. Olen ajatellut että minimi liekin teho olisi 100 kw / arinan neliömetri. Vasta sitten liekki palaa kunnolla. Tästä kehittelin yksinkertaisen muistikaavan. Kun ajatellaan arinan sivua desimetreinä niin se toiseen potenssiin on pienin teho jolla uunia kannattaa polttaa. Muutama esimerkki:
10 cm x 10 cm = 1x1 = 1 kw
20 cm             = 2 x 2 = 4 kw
30 cm             = 3 x 3 = 9 kw
40 cm             = 4 x 4 = 16 kw
50 cm             = 5 x 5 = 25 kw jne.

Teho voi olla kaksinkertainenkin tuohon verrattuna. Vanhassa höyrykonekirjassa sanotaan että kattilan tehon voi nostaa kuusinkertaiseksi savukaasuimurin avulla.

Kiitos, kehitellään teorioita eteenpäin.

[lorvi]

> Lambda 1,3 on tosi hyvä ja takaa sen että ylimäärästä ilmaa ei työnnetä uunin läpi.

Nyt olisi neuvot tarpeen
Mikä olisi tavoite lambda arvo?
Onko poistokaasujen lämpötilalla vaikutusta lambda lukemaan?
Onko autopuolen arvojen muuntotataulut (mV/lambda)suoraan käyttökelpoisia puukattilassa?

[seppol]

Lambda arvo 1 tarkoittaa sitä että happea syötetään palotapahtumaan juuri teoreettinen määrä. Enempää palamiseen ei tarvita. Puita ei kuitenkaan voi polttaa näin pienellä happimäärällä koska kaikki happi- ja polttoainehiukkaset eivät kohtaa. Nimimerkki Eko on saanut uuninsa palamaan lambda arvolla 1,3. Tuossa edellä jo kerroin että puun polttaminen vaatii eri vaiheissaan erilaisen ilmamäärän jotta lambda pysyisi vakiona. Se myös vaatii jatkuvaa mittaamista ja säätämistä.
Paras lambda arvo on se jolla liekin lämpötila on korkein. Alle 1,3 ei kannata pyrkiä. Jos uuni ei pysty kaasuja jäähdyttämään liekin tehoa on pienennettävä. Samalla pienennetään ilmamäärää mutta lambda pyritään pitämään samana.

Poistokaasujen lämpötilalla ei ole vaikutusta lambdaan vaan paremminkin toisin päin. Lambda vaikuttaa kaasujen lämpötilaan.
Lambda on suoraan vaikea mitata ja yleensä se lasketaan happipitoisuudesta. Tarkempia tuloksia saadaan jos mitataan myös hiilidioksidi ja häkäpitoisuudet. Auton bensiinimoottori toimii alle 1 ilmamäärällä mutta siinäkin mitataan pakokaasuissa olevia happiatomeita ja verrataan lukua ulkoilman happeen. Lukuarvoista ei ole tietoja.