Käyttöveden esilämmitys lämmityspiiristä

[jussik]

Nopealla selailulla en löytänyt aihetta joten kannattaako käyttöveden esilämmitys lämmityspiiristä kun saisi helpolla ryöstettyä liitännän varaston lämmityskierrosta.

Eli levylämmönvaihtimen toiselle puolelle kytkisi kierron meno tai paluu linjan? Ja toiselle lämpimän käyttöveden syötön

Mietityttää vaan että kuinka oumanni reagoi jos lämpötila muuttuu käyttöveden kulutuksen johdosta.

Matkaa ryöstökohdasta on kuitenkin oumannin anturiin noin 6m joten lämpötila tasoittuu matkalla muuhun lämmitysveteen.

[Jolli]

Olen omia kokemuksiani kirjoittanut tästä. Itselläni levari on kolmitieventtiilin paluun ja varaajan välissä, ei ennen kolmitieventtiiliä. Ouman ei tuumaa mitään, sillä paluulämpö pysyy samana kuin ennen muutosta, mutta varaajaan ajetaankin kylmempää vettä kuin aiemmin.

[Pähkäilijä]

Jos tuo ei mahdu paluuseen 3-tie venttiilin jälkeen niin eikös tuo sitten vois olla parempi lähdössä? Vesi kuumempaa ja loppujen lopuksi niin vähän aikaa ja harvoin kuuma vesihana on auki (toki taloudesta riippuen) ettei lämmityspuolella tule suurta notkahdusta. Etenkin jos kyseessä on lattialämmitys ehtii toi vesi "lämmetä" lattiassa kiertäessään.

Jos lattiaan menee 30c ja verkosta tulee 5c vesi niin mikäli virtaukset on yhtä suuret ois sitten molemmat sitte suunnilleen 17,5c levarin jälkeen eli ei tuosta suurta lämpenemää aikaan saada. Shuntin jälkeen paluussa virtaama on vielä pienempi jos ei shuntti ole kokonaan auki joten käyttöveden lämpenemä vähäisempää. Ootkos Jolli mitannu miten paljon tuo lämpenee/ jäähtyy? Teillähän tosin tais olla suurperhe joten veden käyttöäkin on enempi.

[AnssiKo]

Jos lattiaan menee 30c ja verkosta tulee 5c vesi niin mikäli virtaukset on yhtä suuret ois sitten molemmat sitte suunnilleen 17,5c levarin jälkeen eli ei tuosta suurta lämpenemää aikaan saada. Shuntin jälkeen paluussa virtaama on vielä pienempi jos ei shuntti ole kokonaan auki joten käyttöveden lämpenemä vähäisempää. Ootkos Jolli mitannu miten paljon tuo lämpenee/ jäähtyy? Teillähän tosin tais olla suurperhe joten veden käyttöäkin on enempi.

Kun laittaa levarin vastavirtakytkennällä, optimitilanteessa ulos sais abt 30-asteista esilämmitettyä käyttövettä. Ja kiertoon lähtis abt 5-asteista... Tuo vaatis kyllä sitten jo saman verran virtaustakin molemmin puolin, vaikka mitoituksesta tuttu 6 l/s.... Hiukka olis raju lämmityskierto lukunakin kun ton kertois *60*60 eli runsas 21 kuutiota tunnissa! Paluussa suntin jälkeen ei ainakaan oo tollasta virtausta ihan hevin. Ja siel lämpötilaeroki jää alemmas, ja lkv käyttö on kuitenki lyhytaikaista. Eli kaiken kaikkiaan aika vähän tehoja tollasella sais irti.

Jos taka-ajatuksena on varaajan alapään jäähdytys ja sitä kautta varauskapasiteetin optimointi, alakierukka olis varmalti tehokkaampi. Eikö se onnistu nykyiseen varaajaan?

[jussik]

Ajatuksella haetaan sitä että jos saisi varaajan yläosan lämmön paremmin hyödynnettyä kun kierukalle ajettaisiin esilämmitettyä vettä eikä verkoston esim. 5asteista.

[pete73]

Eli siis varaajassa on vain yksi kierukka (ylhäällä)?

Esilämmityskierukan lisäys varaajan alaosaan, jos vaan mahdollista, on varmaan se kaikkein toimivin ratkaisu.

[Pähkäilijä]

Jos varaajassa ei ole paikkaa niin onnistuskohan shuntin jälkeen laittaa omaa pientä varaajaa shuntin ja varaajan väliin ja siihen kierukka? Siinä ois vesitilaa enempi josta vois energiaa ottaa eikä sotkis shuntin elämää. Tai vastaavasti jos varaajassa on joutilaita lähtöjä alhaalla eri korkeuksilla niin suoraan lähdöstä toiseen ja silloin vapaakierto hoitas ton aina lämpöiseksi.

[Urpo82]

Jos varaajassa ei ole paikkaa niin onnistuskohan shuntin jälkeen laittaa omaa pientä varaajaa shuntin ja varaajan väliin ja siihen kierukka? Siinä ois vesitilaa enempi josta vois energiaa ottaa eikä sotkis shuntin elämää. Tai vastaavasti jos varaajassa on joutilaita lähtöjä alhaalla eri korkeuksilla niin suoraan lähdöstä toiseen ja silloin vapaakierto hoitas ton aina lämpöiseksi.

Kyllä tuolla meiningillä onnistuu. Vaikka 100l varaajan ylälähtö keskiosaan isoa varaajaa (lämpömittarin yhteestä voi myös saada apua jos ei muita oli) ja alaliitos vaikka pannuun menevään T-haaralla jos ei liitoksia vapaana. Ainakin 1"putket niin vapaakierto on sopivan nopea.

[jussik]

Tuo varaaja homma alkoi kiinnostamaan.

Mutta mistä 100-200l varaaja kierukalla?

[Pähkäilijä]

Tuo varaaja homma alkoi kiinnostamaan.

Mutta mistä 100-200l varaaja kierukalla?

oman 1100 litraisen teetätin 2 kierukalla Rapla Metallissa ja kävin tehtaalta hakemassa. kysäse heiltä niin eiköhän kohtuuhintaisen saa mittojen mukaan tehtynä ja on sitten sopivat yhteet sopivissa kohdissa.

Erityistilauksena on mahdollista valmistaa energiavaraaja myös asiakkaan määrittelemien mittojen ja tilavuuden mukaisesti

http://www.raplametall.ee/fi/tuotteet/energiavaraajat

[jussik]

Täytyy kysellä heiltä.

Vai onko muilla heittää linkkiä varaajista (esim. Saksasta) saa olla vaikka kahdella kierukalla.

Taikka sitten vain edullisista kierukoista laipalla koska jonnekin vanhan varaajan kylkeen hitsaaminen onnistuu kyllä.

[Urpo82]

Oikeen edullisesti jos haluat päästä niin jostain vanha öljykattila ja siitä ruuvaat kierukan irti. Sille happo puhdistus ja johonkin vanhaan manus luukulliseen varaajaan.
Tais jossain vanhoissa öljykattiloissa olla laipallinen kierukkakin...Eneka tais ainakin olla. Siitä poltat koko höskän irti ja pyttyyn kiinni.

[repa]

Oikeen edullisesti jos haluat päästä niin jostain vanha öljykattila ja siitä ruuvaat kierukan irti. Sille happo puhdistus ja johonkin vanhaan manus luukulliseen varaajaan.
Tais jossain vanhoissa öljykattiloissa olla laipallinen kierukkakin...Eneka tais ainakin olla. Siitä poltat koko höskän irti ja pyttyyn kiinni.

Noin tein itekkin.
100 ekun pannu, mukana tuli vanhahko öp termarilla, kierukka (lyhyt ), 6 kW vastus termareineeen, paine ja lämpömittari, jonkinlainen lämmönsäätö automatiikka ( ilman sisäanturia ) eikä unohdeta anturitaskua. Öp ja varsinainen kattila jäi vielä pihalle, muut kilkkeet on jo hyötykäytössä.
Kyllä se hintansa haukkui vaikka rahti maksoi toisen satasen .