Varaajan lämmitys

[Lautamies]

Terve vaan kaikille! Eli olen aloitteleva puilla lämmittäjä ja kysyisin arvon raadin mielipidettä oman lämmitysjärjestelmän toiminnasta. Eli minulla on Jäspin ecopuu 45 käänteispalokattila ja 3 kuution varaaja. Tällä hetkellä käytän lämmitykseen purkulautaa. Olen saanut piipusta tulevan savun lähes huomaamattomaksi säätämällä ilmanottoaukkoja (vastoin Jäspin ohjetta ylempi aukko enemmän auki kuin alempi). Kattilasta varaajaan vesi liikkuu termovarin 72 asteisella latauspumpulla (nopeus II) Sitten itse kysymykseen, eli tällä hetkellä poltan kolme pesällistä lautatavaraa ja varaajan lämmöt näyttää 70/70/20. Onko mielestänne puun kulutus liian suuri varaajan lämpötiloihin nähden, ja miten kattilaa pystyisi säätämään käyttämään vähemmän puuta? Lämmitettävää alaa (vesikiertoinen lattialämmitys) on 60m2 18c, 179m2 13c ja 207m2 10c, hallin korkeus 2,7m.

[Pähkäilijä]

Jos 3 kuution varaajaa lämmittää asteen niin siihen tarvitaan 3.6 kWh ja jos sen saa kilosta puuta toimii kattila 90% hyötysuhteella. Tosin vain 3 mittauspistettä varaajassa jättää paljon aukkoja tohon miten lämmin varaaja oikeasti on, tuota lämpökameravideoa kun katsot niin huomaat miten varaajassa lämmin kerrostuu ja ottaa aikansa ennenkun koko varaajan vedet on pyörähtäneet kattilan kautta kun samaan aikaan myös rakennuksen lämmitys + lämmin käyttövesi otetaan varaajasta

https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

Noilla neliöillä on kulutuskin suurta. Voit laskea varaajan keskilämpötilan 70+70+20/3 = 53.3c ja kun aloitat lämmittämään niin lasket uudestaan, erotuksen kerrot 3.6 ja jaat tunneilla niin tiedät suunnilleen minkä verran tehoa tuon hallin lämmitykseen menee tällä kelillä. Jos varaaja jäähtyy vaikka 30 astetta 10 tunnissa niin 30 x 3.6 / 10 = 10.8 kW tehontarve joka on myös puunpoltossa kokoajan varaajaa jäähdyttämässä.

Saatko punnittua polttopuut? Puun kulutusta voi arvioida sitä kautta paremmin. 1 kg = 4 kWh ja hyötysuhde jossain 80-90% paikkeilla kattilalla. Siitä pääsee haarukoimaan onko kulutus suurta vai pientä, ja jos kulutusta paremmin sais mitattua niin sitten varaajaan tarviais useampia lämpömittareita juurikin tuon kerrostumisen takia, nyt laskelmat heittävät reippaasti.

[Lautamies]

Kiitos vastauksesta! Pitää hommata puntari niin voin mitata polttopuiden menekin. Sellanen jäi mainitsematta että käyttövettä en ota ollenkaan varaajasta, pelkästään hallia lämmitän puilla. Eilen ulkolämpötila -7 ja varaajan lämpötila oli klo 17 maissa 70/70/20, aamulla 6 aikoihin kaikki mittarit 20/20/20, eli kauhean pitkälle ei sillä pötkitä. En ole päässyt vielä lämmittämään varaajaa täyteen, kun paisunta-astia on ilmeisesti liian pieni (200l) ja paineet nousee 1,4 tuolla 70/70/20.

[tvhula1]

Itse laskeskelin tehontarpeeksi n. 9kw/h mikä on mielestäni noilla neliöillä varsin kohtuullinen tuossa ulkolämpötilassa.

Omassa rintamamiestalossa 160m2 + piharakennuksessa 60m2 tehontarve tuossa ulkolämpötilassa on n.6kw/h. Tosin sisälämpö molemmissa normaalia korkeampi ja lämmöneristyskin aika kehno.
Eli jos meidän mökkiin vertaa niin kyllä sinulla on parempi enegiatehokkuus.

Ja itse kysymykseen:
Jos poltat 3 pesällistä  'a n.100l,polttopuu sisältää energiaa arviolta 300kwh.
Jos lämmitys kestää vaikka 9 tuntia, on rakennukset kuluttaneet energiaa 9kw x 9h =81 kwh lämmityksen aikana.
Lisäksi on nostettu varaajan lämpötilaa  n.120kwh:n edestä. Eli olet saanut 300kwh:sta n.200kwh talteen. Vajaa 70% hyötysuhde.

Nämä on vähän sinne päin laskelmia. Tarkempaan tulokseen pitäisi mitata energiankulutus esim. pollucomilla, puiden paino ja kosteus sekä tosiaan tietää varaajan elämästä enemmän.

Puun kulutuksen kohtuullisuus riippuu rakennusvuodesta. Vanhalle talolle (1900-1980) on mielestäni kohtuullinen.
Uudisrakennukselle liikaa.

Lämmitysväliä ei taida saada pidemmäksi kuin lisäämällä varaajakapasiteettia.

Pakkasella savupiipusta tulee aina vesihöyryä. Kattilan oikeaa säätöä ei savupiipun päästä oikein näe. Ellei se ole tosi pahasti pielessä.
Voi olla että syötät esim. liikaa toisioilmaa jos tuijottelet vain piipun päähän.

[Pähkäilijä]

Onkos kaikki 1 kerrosessa? Paisarin esipaine toivottavasti oli matala, jos systeemi on varaajan tasolla riittää sitten alapaineeks 0.2 ja siitä 0.1 jokaiselle metrille.  Täällä oli 250/3000 liian vähän, kun varaajakapasiteetti lisäänty 1100 litraa niin liitin paisariin kuorma-auton eturenkaan. Eka kerran testasin ilman vannetta mutta siihen ei saanu esipainetta sisärenkaan kanssa joten tommonen vanteellinen tuli sitten hiissattua uuden varaajan päälle.

Normi talousvaaka on täällä käytössä, oon nollannu sen puunkantoastian kanssa joten täyden laatikollisen sisältö näkyy tuossa samantien.

Kattilan säädöistä - onkos savusolassa savukaasumittaria? Siinä yks säätökohta jota voi seurailla että miten kuumaa piippuun lähtee. Ei kerro sinäsä palamisen puhtaudesta mitään mutta turhan suurta vetoa sitten näyttää jos kaasujen lämmöt on korkealla.

[Iskä]

En ole päässyt vielä lämmittämään varaajaa täyteen, kun paisunta-astia on ilmeisesti liian pieni (200l) ja paineet nousee 1,4 tuolla 70/70/20.

Paisunta-astiasi taitaa olla pienenpuoleinen. Oletko tarkastanut esipainetta ilman vettä? Tuntematta kaikkia reunaehtojasi, olettaen tilojen olevan yhdessa tasossa, laittaisin kalvon taakse painetta 0,2 bar astian ollessa erotettuna vedestä. Sitten päästäisin veden astiaan ja lisäisin järjestelmään sen verran, että vesitilan paine näyttäisi niin ikään 0,2 bar. Nämä säädöt tehtiin siis kylmänä ja mitoitus on tehty perstuntumalla. Seppol voi riipaista ennusteen toimivuudesta.

Järjestelmän paine kylmänä piirin ylimmässä kohdassa pitäisi olla noin 0,2 bar, jotta ei ala lotista. Tämä kohta selviää itse kussakin erilaisessa piirissä kuuntelemalla, eikä hetkellinen lotina mielestäni ole vaarallista. Ilmaa tosin saattaa joutua järjestelmään automaatti-ilmainten kautta, mutta eiköhän se sieltä poiskin tule.

Mielestäni vaarallista ei ole myöskään lämmittää järjestelmää ylipaineventtiileitä "vasten". Ainakin minä olen tasannut oman järjestelmäni vesimäärän sopivaksi aloittamalla hiukan ylisuurella määrällä ja liika on mennyt varojen kautta viemäriin.

Jos edelleen tuntuu liian pieneltä, pienennä hiukan esipainetta ja kokeile uudestaan. Yhtenä tekijänä tässä on myös järjestelmässä oleva ilma, joka poistuessaan pudottaa järjestelmän painetta. Lisää siis pari kertaa järjestelmään vettä lämmitysten välillä ennen johtopäätösten tekoa.

Jos ei ala toimia, ei ole amerikan temppu lisätä rinnalle toista samanlaista paisuntaa, mikäli tilat vain antavat myöten. Ennen lisäämistä kannattaa mitoitus tehdä tarkasti olettaen varaajan maksimilämpötilaksi 95°C, koska havittelit pidempää lämmitysväliä.

[Jusehut]

Terve. Tuossa lueskelin ja katselin että neliöitä tuntus olevan aika reippaasti tehon antoon nähden. Laskeskelin itsekseni että huippu pakkasilla voi olla että joudut lämmittämään jopa 12h jotta saat varaajan täyteen. eikä varaajan varaama kapasiteetti riitä kovilla pakkasilla ehkä kuib 12h vaikka saisit 50 astetta käyttöön. Mutta nämä on vaa vähä tämmösiä pers tuntuma laskentoja yleisillä teho tarpeilla tehtynä. Jos haluat parantaa tuon oman järjestelmän teho kapasiteettiä niin kannattaa muistaa että tuossa putkisto määrässä on jo liki 700 l vettä eli paisari sais olla mielellää  jo 400l. Eli teet T haaran ja kytket viereen toisen 200:sen. silloin saat lämmöt nousemaan huoletta kattilan läpi 90°:seen ja näin ollen varautuu ns. energiaa 50° käyttö alueelle 180kw.

[nykanen]

Moro,

lainaan vähän tätä vanhaa ketjua. Itsellä tuli myös talo ostettua, jossa vesikiertoinen puulämmitys kattilalla + 2000l varaaja kolmella vastuksella (joita ei tosiaan ole vielä tullut käytettyä) ja sisälämpötilan automatiikkaa hoitaa Ouman.

Näitä on varmasti monesti kysytty, mutta tässä aloittelijan kysymys:

Kannattaako varaaja lämmittää kerralla ns. Täyteen, ja tämän jälkeen ottaa lämmitystahdiksi esim. Että talvisin lämmittää joka päivä pesällisen, ja näinollen ylläpitää jatkuvaa lämpöä varaajassa? Tämä on ilmeisesti energiatehokkain sekä kattilaa säästävin tapa? Ei liene mitään järkeä lämmittää vain tarvittaessa kun talo on kylmä/tarvii lämmintä käyttövettä?

Kiitos ja pahoittelut

[Pähkäilijä]

Varaaja on ku auton tankki, joskus tankkaa ku se on puolillaan, useimmiten sillo ku se alkaa olla tyhjä. Ei kait yhtä oikeaa tapaa olekaan, jokainen vapaa-ajan, tarpeiden jne mukaan lämmittää. Paljon riippuu millainen kattila on, omalla menee pesällisellä 3 m3 varaaja 35->75c suunnillen jos pienempi varaaja on kytkettynä pois kierrosta. Edellisellä yläpalopannulla sai polttaa päivittäin pari pesällistä tilanteessa missä nyt riittää pesällinen joka toinen päivä. Omalla kohdalla annan mennä aika tyhjäksi välillä, enempi koitan osuttaa lämmitysajankohtaa tilanteeseen milloin olen kotona kun ei ole back-up systeemiä sähkökatkojen varalle. Pienellä kattilalla tuo työmäärä ei paljoa eroa lämmittääkö joka vai joka toinen päivä, kattilan ja varaajan välissä on sielläkin kait termostaatti mikä pitää kattilan oikeanlämpöisenä polton aikana. Toki kylmän kattilan "ylösajo" haukkaa aina osansa ja alussa saattaa noeta enempi konvektoreita ennenkun käyttölämpö on saavutettu.

[vilhos]

Hei
Savukaasulämpötiloista riippuu aika pitkästi miten tehokasta puulämmitys on. tuollaiset 250 -300 lämpötilat lämmittää lintuja tosi tehokkaasti. On tietenkin muutakin mm kattilan likaisuus varsinkin jos polttaa mänty puuta se pikeää vesilämmitys kattilaa tehokkaasti. No pikeää se Koivukin.

Terv Kajaani Koutaniemi

[vilhos]

Hei

Minulla on lattialämmityksen perässä noin 300 m2 siihen sisältyy kaksi erillistä rakennusta. Kauimmainen on n 100 m päässä lämmityspaikasta.
Koivuhalkoja menee alle 20 pm3. Ariterm 35 + on hoitanut hommansa.
Kuivat puut on tae siitä että puukattilan lämmitys hoituu helposti. Lisäksi sitä on kohtuu helppo säätää esim. palamisilma/savukaasu lämpötila.

Terv Kajaani Koutaniemi