Latauspumppu ja sen termostaatti

[Toni]

Eli kattilana arimax 240 ja 3000 litran varaaja vexven latauspumppu 72*termarilla
Tuntuu ettei arimax jaksa lämmittää vettä kunnolla. Auttaako jos laittaa isomman termarin?  Millä muulla kuin kattilaa vaihtamalla saisi tehostettua palamista tai veden lämpeämistä?

[Pähkäilijä]

Täällä oli samanlainen pannu ja siinä alkoi pistekiehuntaa tapahtumaan kun kokeilin 80c termaria eli joka kohdassa ei jäähdytys toiminut enää riittävän hyvin. Savukaasujen lämpöjä kun koitti pitää alle 250c niin semmoisen 20 kW pannusta sai keskimäärin irti ja 3.6 kWh jos tarvitaan 3000 litran varaajassa keskilämmön nostoon asteella niin esim 30->72c niin kyllähän se semmoisen 8 tuntia ottaa aikaa kun kattilan ylösajon laskee mukaan mikäli samaan aikaan ei varaajasta oteta lämmintä asunnon lämmitykseen & käyttöveteen. Toisaalta jos varaajassa on vain pari mittaria niin sitten siinä menee pitkän aikaa ennenkun mittareissa mitään tapahtuu mikäli varaaja on tasalämpöinen aloittaessa.

Malliesimerkkinä 18.1.2013 kun poltin 12 ½ tuntiin 75 kg puuta Arimax 240 pannussa tupaukkopäivänä kun lämpimimmillään oli -25c pihan puolella ja viileni polton aikana. Puuta paloi 6 kg keskimääräistä tuntivauhtia. Tossa 3000 litran varaajassa mittauspisteet 20 sentin välein.

muoks. Laitan toisen kuvan jossa ei ole ollut torpanlämmitys päällä varaajaa lämmittäessä ja 72c termarilla lämmitetty. Tuossa on mennyt 5 tuntia kun 3000 litraisen Akvatermin varaajan vesi on kertaalleen kiertänyt kattilan kautta ja pohjakin alkoi lämpenemään. Varaajan katossa näkyy "karvahattu" jota ei saa helposti käytettyä lämmityskäyttöön vaikka varaajan käyttäisikin "tyhjäksi". 6 tunnin jälkeen alkoi 72c termari olemaan auki kokoajan ja omalla grunfors 21-60 latauspumpulla näyttää hysteressi olevan noin 10-15 astetta 20 kW teholla kun vertaa termari auki kattilalle tulevan ja sieltä lähtevän veden lämpöjä. Eli 50 kiloa puuta 72c termarilla sai varaajan keskilämmön nousemaan 45 astetta, tosin tuossa vaiheessa oli varaajassa mittauskohtia vain 5 joten laskelmissa oli enemmän heittoa mikä näkyy selkeästi keskilämpökäyrän "nykivyytenä".

[kahe]

Verestin myös muistoja. Tammikuu 2013
6 tuntia lämmittelyä Arimaxilla. Ei ole kyl yhtään ikävä enää sitä talvea.

[Mosku]

Mille asteelle porukalla on kattilan latauslämpö termari asetettu?

Mikä lie optimi lämpötila?

[kuuppo]

Termovar latauspumppu mallia en muista... I asennossa tuntuu meillä parhaiten lataavan 2000l varaajan. Jos nostan III asentoon niin kestää omien tuntemusten mukaan noin kaksinkertaistuvan lataus aika kelistä riippumatta.
Painin ja pohdiskelen samassa asiassa juurikin
-ak-

[Jooseppi]

Termovarin tyyppiä en  muista , ilmeisesti pienin . Kattila Ariterm 25+ .
Mukana tulleista termareista vaihdoin kuumimman , yli 80 asteen . Lataus pumppu
Kolmosella . Näillä on latailtu 3000 l varaajaa . Lämmityksen ajan kattilalämpö aika
Tarkkaan 80 astetta . Kun varaajan alalämpö lähestyy 80 , alkaa kattilan lämpö
nousta . En ole kokeillut kuinka kuumaksi kestää lämmittää ennen kiehumista .
Pari pesällistä joutuu lämmittämään haapa ja kuusipuilla . Pesällinen kestää
pari - kolme tuntia .

[Toni]

Vaihdoin ecopuu 45 kattilan arimaxin tilalle. Tuntuu ku puun kulutus olisi puolittunut😁

[Mosku]

Pohdintaa

Kumpi parempi vaihtoehto kattilan latauslämpötilan säätöön:

1. Paluupuolella kiinteä termari (60, 65, 70 etc) ja pumppu jolla säädetään kierrosnopeutta, niin että kattilan menovesi pysyy esim +90.

2. Pumppu jossa vakio virtaama. Säädin, jossa Menoveden lämpötilan asetusarvo +90 ja paluuvedellä säädetään menovesi. Paluuveden säätimellä raja - arvot min. ja max. esim (60 - 75 as.)

Kommenttia?

[syrjaki]

Pumpun kierrosnopeuden säädössä voi voi tulla ongelmia kiehumisen kanssa, jos ei vesi kierrä kattilassa kunnolla.

Pelkkä pumppu ja termari hoitavat homman kyllä omasta mielestä riittävän hyvin, jos palaminen kattilassa on edes jotenkin kunnossa. Muutaman asteen voi hetkittäin latauslämpötila heitellä riippuen vähän millä potkulla kattila lämpöä tuottaa, mutta ainakin omassa tuo lämpötila on aika vakio.

Turhaa hifistelyä kannattaa muutenkin vältellä, jos sillä ei saavuta selvää hyötyä. Muuten siitä ei saa kuin tulevaisuuden ongelmia

[VPJ]

Paluupuolella kiinteä termari (60, 65, 70 etc) ja pumppu jolla säädetään kierrosnopeutta, niin että kattilan menovesi pysyy esim +90.

Kommenttia?

Näin minä toteuttaisin, 60 - 65c  kattilaan sisään ja kierroslukua muuttamalla sopiva lämpö varaajaan eli 80 - 90c.

Esitin tätä pumpun kierrosluvun muuttamista kattilatehtaan insinöörille mutta sanoi että aja pumppu kolmosella. Manuaalisesti olen kokeillut säätää
ja automatiikka kiinnostaisi mutta on vielä toteuttamatta, toisaalta tehtaan mies on kyllä ollut oikeassa aina eikä häneen luotto ole mennyt.

[Mosku]

Pumpun kierrosnopeuden säädössä voi voi tulla ongelmia kiehumisen kanssa, jos ei vesi kierrä kattilassa kunnolla.

Tuon pystyy varmistaan esim. taajarilla, jossa minimi nopeus on riittävän korkea. Loput hoitaa säädin tarpeen mukaan riippuen lämpötilasta.

Käsittääkseni ESBE on tehnyt tuommosen systeemin VTC271.?

Toki helpompi käyttää mitä vähemmän digitaalia.

Ei se nyt mielestäni hifistelyä tuo kattila veden säädön optimointi lienee ole. Ainakaan sen pohdinta 

[jolla]

latauspumppu + termostaatti on varmin ja toimivin ja yksinkertaisin ratkaisu,
edellyttäen että löytyy sopivan lämpötilan omaava termostaatti
muuten joutuu säätämään pumpun pyrimisnopeudella lämpötilaa vaikkapa tyristori tai triac säätimellä

[juku]

Esitin tätä pumpun kierrosluvun muuttamista kattilatehtaan insinöörille mutta sanoi että aja pumppu kolmosella

Jouduin itse vaihtamaan latauspumpun ja tuli vahingossa pumppu, missä on kolmiasentoinen säätö. Luin ohjeista eri nopeuksien virtauksia miettien tätä säätöä, mutta ohjeiden kappaleen lopussa oli huomautus "Jos pumppu asennetaan luontaista virtaussuuntaa vastaan, niin käytä vain suurinta nopeutta". Meillä varaajan putket kulkevat välipohjan kautta jolloin pumppu on juurikin näin.  Tämä saattaa olla tehtaan edustajan mielessä kun hän tämän vastauksen antanut.
Hyvin on lämmitys toiminut pumppua säätämättäkin.

[AnssiKo]

Jouduin itse vaihtamaan latauspumpun ja tuli vahingossa pumppu, missä on kolmiasentoinen säätö. Luin ohjeista eri nopeuksien virtauksia miettien tätä säätöä, mutta ohjeiden kappaleen lopussa oli huomautus "Jos pumppu asennetaan luontaista virtaussuuntaa vastaan, niin käytä vain suurinta nopeutta". Meillä varaajan putket kulkevat välipohjan kautta jolloin pumppu on juurikin näin.  Tämä saattaa olla tehtaan edustajan mielessä kun hän tämän vastauksen antanut.
Hyvin on lämmitys toiminut pumppua säätämättäkin.

Eiköhän likimain kaikki kierto- ja latauspumput oo tänä päivänä säädettävällä nopeudella, osa sit viel erilaisilla adaptaatiosysteemeillä.

Eipä tuo latauspiirin yläkautta kierto kait paljoa sen enempää vaikuta ku vastaava putki- ja mutkamäärä tasaisemmin. Pumpun voi pudottaa niin hitaalle kun kestää ilman pistekiehuntaa kovimmalla teholla, ja latauslämpö pysyy viel järkevänä. Oman systeemin pumppu sopivasti ylimitoitettu, ja ajellaan tällä hetkellä 1-nopeudella.

Se mihin toi ylälenkki vaikuttaa, ja mikä kannattaa huomioida, on et vapaakierto ei toimi. Jos tulee sähkökatko kun pannu on tulilla, kannattaa äkkiä vetää ilmaluukut kii. Tai sitten jos asustelee sähkökatkoalttiilla alueella, ni varustaa systeemin UPS-varmistuksella.

[juku]

Juu. Näihin sähkökatkoihin on kokemuspohjaisesti varauduttu. Aikaisemmin  kolmivaiheinen latauspumppu, nyt 1- vaiheinen. Autotallissa on ladattu akku ja siniaaltoinvertteri. Muutaman kerran on joutunut käyttämää tositilanteessa ja tietty ne muutamat testikerrat