perjantaiksi sovittu metsään tärskyt tuttavan kanssa, seurailen uuden hakkuupään toimintaa ja taidan nähdä minulle tehdyt rankapinonkin. Luulen että puuta tulee aika lailla, eli varmaan 1-2 vuoden puut. Näin on ruukannut käydä, kun kaveri hankintapuuta tekee. Eli kevättalveksi on harrastusta lujasti. On ainutkertainen tunne, kun polttopuut on pinossa/ liiterissä. Joku omavaraisuuden geeni nostaa sen arvoasteikossa ihan huipulle.
Moottorisahoja on omina ollut: MCulloch 330 jostain 70- luvun lopulta. Isä onnistui sillä karamellimaisella sahalla moottorisahainhon minusta pois. vanhoja loppuunsahattuja partnereita ja raketteja isä kantoi mökille ja vieläkin perusajatukseni on että tehdään puita jos saadaan saha käymään...
Kullopin kanssa opettelin ja tykästyin kun mökkitontilta kaatoi isoja kuusia. valkokylkisiä halkoja pinossa ja isä kehumassa.. silloin varmaan aivoissa naksahti se mikä ei koskaan palautunut.
Seuraava sahani oli se Partner 5000 plus 1983 Kävin metsäkoulua ja se oli ammattiluokan saha. ( en ole koskaan ollut ammattimetsuri) Siinä on paras moottori kaikista sahoista joita olen omistanut. Öljypumppu vaihdettu muutaman kerran ja enää en omista reservipumppuja, eli 5000 on eläkkeellä. Sitten tuli husku 242SG joskus 1995 ja se on kopakka saha edelleen. Seuraava oli husku 350 kun rakensin 1998. toimii, mutta muovirunkoisena on ihan eri tuntuinen kuin 242. 350 on lisäksi 10 vetaisun saha eli aina vaatii tempaisua. Nykyään sen tyhjäkäynti ei pysy kuosissa ja se on vain varasaha. Olen toki kalvot ym. vaihtanut.. kampiakselin stefoja en enää sahoihin jaksa vaihtaa.
Sitten ostin 339:n kun kerran kaupassa pidin sitä kädessä. Sillä teen kaikki missä sahaa pitä kuljettaa tai oksia karsia. jos on iso runko niin karsin sillä ja katkaisut sekä lanssihommat teen 242:lla.
Olen siinä vaiheessa että puulämmityksen ongelmat on siirtyneet mukavuus-osaston ongelmiksi. Eli ennen oli valtava homma etsiä ja hamuta vuotuinen puumäärä. Nykyään saanti on niin varmaa että ongelma on kutistunut siihen että miten mukavimmin saa ne puiksi ja pinoon. Eli pitäisi edelleen saada joku katkaisukone. Puuni ovat sitä kokoluokkaa että suurimman osan vain katkaisen. Palaa hyvin käänteisessä, voi heittää sekaan pari isoakin halkomatonta.
Kuormaajan kourassa 0.5 metriä maasta kun sahaa, niin katkomiseen saa ennätysvauhdin. Mutta sitten alkaa työ....
Puntaroin koko ajan semmoisia kuin vilp, maalämpö ja puulämmityksen elinkaari. Nyt näyttää, että ehkä jopa 20 vuotta vielä savottaa... Eli se telikärry, katkaisukone ja joku esim. 6-7m hihnakuljetin puuttuu. Niillä saisi pahimmat ei-mukavat vaiheet mukaviksi. Jos semmoinen minikaivuri ilmestyisi joskus pihaan ( luultavasti romutuskunnossa ja 2 vuoden korjauksen tarpeessa) niin sillä lappaisi kaikki ja hydrauliikasta saisi ulostot esim. hyvälle katkojalle + hihnakuljettimelle.... eli siinäpä haavetta tulevaan.
Joskus olin ihastunut tsekkien "konekiväärikatkojaan" .. mietin jopa oman tekemistä. Mutta olen kokeillut palikoilla käänteisessä ja kaasutusta on vaikea suitsia, eli ainakin oma kattilani tahtoo lähteä ylikaasutukseen ja savuttaa puoli tuntia jos palikoita vain syöttää. Mutta jatkan tutkimista, koska semmoinen rangan pikasyöjä on omassa mielessäni haketuksen ohella ainoa järkevä tapa tehdä rangoista polttopuuta. Pitäisi kehitellä semmoinen terägeometria että tekisi 0.4-0.5 metrin pätkää. Youtubessa on semmoisela haulla kuin "mechanics" mielenkiintoisia liikeratoja joista muutama sopisi aika hyvin "haukkaavaksi" katkojaksi... saa nähdä...
