Tuore puu donkkaa tykimmin lämpöarvoa

[Pähkäilijä]

No google osas kertoa...
Itseasiassa varsin mielenkiitoiset käyrät.

Sellainenkin ohje tuli vastaan, että koivu nurin loppukesällä ja antaa maata 3 viikkoa oksineen niin lehdet haihduttavat vieä 10% kosteutta alaspäin.

http://wikikko.info/wiki/Mets%C3%A4ty%C3%B6

Rasiin kaataminen

Puun kaataminen rasiin eli irrottaminen kannosta, jättäminen karsimatta oksineen ja lehtineen haihduttaa valtaosan puun kosteudesta lehtien kautta.
Erityisesti lehtipuita, koivu ja haapa.
Lehtien puhkeamisen aikaan kaadetaan ja annetaan olla kunnes lehdet kokonaan puhjenneet.
Tai loppukesästä ja annetaan olla kunnes lehdet kuivuvat oksiin tai pakkaset alkaa.
Elokuun kahden viimeisen viikon aikana kaadetut tai Etelä- ja Keski-Suomessa syyskuun alkupuolella kaadetut eivät saa niinkään värivikoja. Jos kaato tehdään tämän ajankohdan jälkeen puut eivät enää juurikaan kuivu.
Valkoista kuusta saadaan kun elokuussa rasiin kaadetaan.  

kumpi parempi molempi hyvempi  

[Markku]

Koskaan ei puhuta pystyyn kuivuneista tai tuulen kaatamista puista luonto kun hoitaa ne omalla tahdillaan ja tavallaan. Kovaa hommaa kuitenkin käsipelillä polttopuun teko metsästä käsittelypaikalle. Paljonkohan sitä tekijältä vapautuu kosteutta savotan aikana. Ei paljon tuntipalkaksi jää kun laskee kulut ja ajankäytön.
Paljon helpompaa olisi ottaa energia suoraan sähköliittymästä.

[seppol]

Kyllä. Suurin työ polttopuun teossa on kuljetus, jos sen tekee kokonaan käsityönä ja matkaa on vaikka 500 m. Kaato ja pilkkominen on pieni osa. Ilmankos hevosia on käytetty.
Kuvassa on tieuran teko koivikkoon. Kaato aloitetaan uran takapäästä latvat taaksepäin. Kokoaminen aloitetaan toisesta päästä kärry edellä. Rangat on helppo irrottaa, kun lähimmät on päällimmäisinä.

[Muukalainen]

Montakos kertaa se klapipuu lämmittää ennen kuin uunissa palaa? Joskus oli sanonta että neljä kertaa polttopuu lämmittää ennen kuin uunissa.

[Muukalainen]

Kyllä. Suurin työ polttopuun teossa on kuljetus, jos sen tekee kokonaan käsityönä ja matkaa on vaikka 500 m. Kaato ja pilkkominen on pieni osa. Ilmankos hevosia on käytetty.
Kuvassa on tieuran teko koivikkoon. Kaato aloitetaan uran takapäästä latvat taaksepäin. Kokoaminen aloitetaan toisesta päästä kärry edellä. Rangat on helppo irrottaa, kun lähimmät on päällimmäisinä.

Metsätyö ei ole voimalaji vaan tekniikka laji. näin mulle opetettiin aikoinaan metsäyrittäjän koulutuksessa.

[seppol]

Palataanpas alkuperäiseen tuoreen puun polttamiseen. Olen ymmärtäväni jutuista, että vedestä olisi jotain etua poltettaessa.
Otetaan toinen polttoaine, jossa on samat aineet kuin puussakin eli kivihiili. Se sisältää 75 % hiiltä, 5 % vetyä, 8 % happea ja 2 % vettä. Pienestä veden osuudesta huolimatta sen lämpöarvo on kaksinkertainen puuhun verrattuna.

Metsäyrittäjän koulun jätän kommentoimatta.

[Markku]

Mielenkiinnolla odotellessa niitä testituloksia, jossa juuri kaadetusta puusta saadaan X-määrä energiaa polttokuivaan verrattuna.

[Immu]

Joko nuo Kauhavan testit on päässy unohtumaan?   

[AnssiKo]

Mielenkiinnolla odotellessa niitä testituloksia, jossa juuri kaadetusta puusta saadaan X-määrä energiaa polttokuivaan verrattuna.

Mielenkiintoinen kommentti.

Edelleen oottaen niitä lukemattomia testituloksia joihin oot itte viitannu täällä reuhatessasi. :-|
On tainnut unohtua muutama? Itse asiassa vissiin jokainen kerta! 

[Markku]

Joko nuo Kauhavan testit on päässy unohtumaan?   

Niin kuin olen aikaisemmin jo kaksi kertaa maininnut, mihin tekijöihin polttotekniikka perustuu, jos hyötysuhteeksi saadaan 120%.
Tarvitaan polttolaitos, jonka palokaasut ovat vähintään 1000C ja savukaasupesurin sekä lämpöpumpun.

[seppol]

Kiinnostaa myös, miten punnitaan poltettava puumäärä. Jos vettä on 40 % kokonaismassasta, kilossa tätä sekoitusta on vain 600 g puuta. Jos tästä aiotaan ottaa enemmän energiaa kuin kilosta kuivaa, ollaan jo tosi vaikeuksissa.

[lassek]

Tarvinnokko nuita punnita kun laittaa pesän täyteen.
Itse olen tullut siihen tulokseen omalla kohdalla että kuiva pikkupalikka palaa liian voimakkaasti,eikä varaajaan mene energiaa. Normi klapilla paloaika noin kolme tuntia ja märkää poltettaessa neljä tuntia. Nuista johtuen minun kattilalla märällä ja kuivalla ei ole paljon eroa.
Kattila on arimax 35 ja varaaja 2000l.

[Markku]

Itse olen tullut siihen tulokseen omalla kohdalla että kuiva pikkupalikka palaa liian voimakkaasti,eikä varaajaan mene energiaa. Normi klapilla paloaika noin kolme tuntia ja märkää poltettaessa neljä tuntia. Nuista johtuen minun kattilalla märällä ja kuivalla ei ole paljon eroa.
Kattila on arimax 35 ja varaaja 2000l.

Lähtökohtaisesti kattila on suunniteltu väärin, ellei se kykene konvektiossa ottamaan maksimipolttoa talteen. Savukaasun lämpö on yksi indikaattori, jolloin täytyisi alentaa tehoa, jos savukaasuista menee harakoille  lämpöä. Konvektio ei silloin toimi ja/tai kattila on nokinen ja lentotuhkan kyllästämä. Märkää puuta poltettaessa jäljet näkyy viimeistään konvektion pinnoilla epäpuhtauksina.

[Ari T]

Tämä juttuhan on nyt menny ihan veden polttamiseksi..  Voidaan ajatella että jos veden höyrystämiseen menee energiaa x-määrä ja sen jälkeen se jäähdyttään takaisin vedeksi, josta lämpö x otetaan talteen. Hyötysuhde on nyt yli 100%  Käsittääkseni juuri tämä on em.lämpölaitoksen idea. Laitteisto täytyy tietenkin olla suunniteltu ja säädetty tätä varten.
Käsittääkseni tällaisia kondensoivia kattilaratkaisuja on tulossa myös kotitalous kokoluokkaan.

Toinen asia mikä liittyy puun kuivatukseen. Mitä muuta sieltä haihtuu kuin vesi?  Olen saanut polttaa konekuivattua sahatavaraa suoraan tehtaalla. Kosteus alle 10%
Kuulostaa äkkiä ajateltuna hyvältä polttopuulta, eikö?
Totuus on kuitenkin että ei niillä pakkasella pärjää. Palaa kyllä, mutta lämpöä tulee huonosti varaajaan. SahatyöMiehet varsinkin tietävät asian. Puhuvat "kylmistä puista"
Onko se tärpätti tai jokin hiilivety, en tiedä. En osaa kemiaa. Mutta jotain palavaa ainetta puusta on haihtunut pois.

[repa]

Kiinnostaa myös, miten punnitaan poltettava puumäärä. Jos vettä on 40 % kokonaismassasta, kilossa tätä sekoitusta on vain 600 g puuta. Jos tästä aiotaan ottaa enemmän energiaa kuin kilosta kuivaa, ollaan jo tosi vaikeuksissa.

Kilot on kiloja. 1 kg 40 % kostean puun energia sisältö on 0,6 kg x 5,2 kWh / kg = 3,12 kWh.
Poltettaessa tieten vähennettävä se "höyryyn" kulunut energian osuus, jota ei saada talteen.
Heimonen lisäsi prosessiin vettä, en tiedä oliko ennen vai jälkeen "punnituksen"?

http://www.bioenergianeuvoja.fi/site/assets/files/1043/image002_617x0.520x0.png

Jotta 40 %:ssa puussa olis sama energia, sitä tarvitaan 1,7 kg ( 1,7 x 3,12 = 5,2 ) , silloin sitä kuivaa puuta on 1 kg ( 1,7 x 0.6 = 1 kg )

Itellä ei juurikaan ole ongelmia polttaa 40 -45 % kosteaa tavaraa. Ongelmia voi olla syttymisessä ja sitten toinen
ongelma liittyy rakenteisiin, kattilan ja hormiston "kosteusvauriot"

Jonkinlainen paradoksi tässä kuitenkin on: kuivasta ei saada energiaa niinpaljon kuin pitäisi ja kosteasta saadaan enemmän kuin pitäisi?
Osin johtuu siitä että alle 23 % kosteus kuluttaa liki tuplasti energiaa kuivuessaan.

"Tuore puu donkkaa tykimmin lämpöarvoa"- mysteeri on edelleen ratkaisematta. Tunnetaan myös: "Märkä puu palaa paremmin"- nimellä