Tuore puu donkkaa tykimmin lämpöarvoa

[markkulievonen]

Testattu on, mutta nyt ihmetellään sinun tapausta jossa onkin ihmettelemistä.
Sitten uskoisin jos kattilassasi olisi jatkuvasti yli 1000 C toisiopalo polttopuun kosteudesta riippumatta.
Vesi ryökäle kun jäähdyttää tehokkaasti palokaasuja.

Niimpä. Vesihöyry haittaa palamista ja ihmettelen, jos tuon tekijän voisi jotenkin kumota. Ainoastaan silloin, jos kehitettäisiin kattila, joka erottaisi vesihöyryn ja poistaisi sen eri tietä myöten kuin itse palotapahtuman kautta. Märkiä puitahan voidaan kuivata varastopesässä, mutta vettä / höyryä ei pitäisi poistaa suutinkiven kautta.

Niin, miten puhtaana pysynee konvektiopinnat /toisiopalo kammio kosteaa puuta poltettaessa?  Pysyvätkö ne edelleen vaalean harmaana?

[markkulievonen]

En intä että sais enempi energiaa mutta hyvin palaa märkä puu. Ehkä se selttää että paloaika on jonkin verran pidempi ja se taas selittää että kuiva puu palaa minun kattilassa liian joutuin.

Niin, kuiva puu kyllä kaasuuntuu helpommin, mutta tätä kaasuuntumistahan säädetään juuri ensiöilmamäärällä eli uskon miten kattilassasi on kyllä mahdollista polttaa rutikuivaa puutakin,- ilman ylisuurta kaasuuntumista. Niin, hitaammin palaminen ei vielä kerro paremmasta tilanteesta.

Niin, miten puhtaana kattilasi säilyy kosteaa puuta poltettaessa?

[lassek]

Konvektiopinnat pysyi puhtaana. Silloin kun poltin pikkupalikkaa niin konvektiopinnat nokeentui. Ja savutus oli runsasta,ja panos paloi nopeasti.

[Markku]

Kattilavalmistajan sivuilta manual;
"Specified fuel is dry chopped log fire wood, Ø 8O - 150 mm, at least two years old, moisture 12 %
to 20 %, caloric power 15 – 17 MJ.kg-1 and log length 330 - 1000 mm as per boiler type. Fuel dimensions
are stated in section 3 „Technical Data“. It is also possible to burn large pieces of wood waste in
combination (max. 10 %) with crude logs ".

Olisikohan valmistajan antamat ohjeistukset poltettavan puun kosteuspitoisuudet höpö höpö juttuja ....?
En epäile, etteikö kattilan valmistaja olisi testipoltoissa kokeillut  pystymetsästä pilkottuja puita, joidenka kosteuspitoisuus on 40%.

[pete73]

Niin onko sen tuoreen puun kosteus 40% kesällä vai talvella?
Se on ainaki varma että talvella kaadettu puu on huomattavasti kevyempää kuin kesällä kaadettu....

[Markku]

Niin onko sen tuoreen puun kosteus 40% kesällä vai talvella?
Se on ainaki varma että talvella kaadettu puu on huomattavasti kevyempää kuin kesällä kaadettu....

Ainakin omakohtaista kokemusta, kun jäätyneitä koivuja parast´aikaa tekemässä, painaa aivan yhtä paljon kuin sula-koivu. Eli metrin pölli painaa niin vietävästi tälläkin hetkellä. Pöllin kun halkaisee , niin heinäkuussa se ei enää paina kuin noin puolet kaadettuun aikaan nähden. Käsitykseni mukaan jäätynyt puu on nousuvirtauksien aikana kerännyt kosteuden kylläiseksi joka sitten jäätyy ja jää rakenteiden sisään. Tilavuudeltaanhan vesi on jäätyneeseen veteen nähden pienempi.

[lassek]

Tuore koivu 1175ml. Painaa 1077g talvella kaadettu.

[Markku]

Tuore koivu 1175ml. Painaa 1077g talvella kaadettu.

Juu se on se 9 %

[markkulievonen]

Eikös kaikki maassamme kasvavat puut ole kesällä kasvuvaiheessa kaikkein painavimmillaan ja eirkoisesti koivu. Kasvukauden päätyttyä puu vaipuu " talvehtimaan" ja tässä vaiheessa puun kosteuspitoisuus on alentunut. Sahatavarassa tämän havainnoi erittäin helposti. Jos kaadat puun kesäaikaan ja sahautat sen , niin paino järkyttävällä tasolla. Vettä tihkuu jo sahatessa.

[pete73]

No google osas kertoa...
Itseasiassa varsin mielenkiitoiset käyrät.

Sellainenkin ohje tuli vastaan, että koivu nurin loppukesällä ja antaa maata 3 viikkoa oksineen niin lehdet haihduttavat vieä 10% kosteutta alaspäin.

[25mottia/v]

Itse kuuntelin metsäkoulussa -82 syksyllä miten ennen osattiin kaataa "rasiin" koivut eli lehtineen jätetään haihduttamaan.
No halkoja olen tehnyt omaksi ilokseni siitä asti mutta vasta viitisen vuotta sitten pääsin testamaan "rasiin kaatoa"  kun tuttavan metsässä piti hoitopalkkion saamiseksi olla lehtipuut kaadettu nuoresta kuusikosta ajoissa. sain sen hoitaakseni ja huomasin että vain kaatamalla kaikki ensin ja jättämällä oksineen makaamaan, ehtisin ajoissa.  Jätinkin ne uteliaisuuttani muutamaksi viikoksi kuivumaan kovalla hellekaudella.  Kun tulin karsimaan olivat lehdet kuivia korppuja ja itse rungot kun teki pätkiksi niin ei ollut vaikea erottaa niitä alku- urakan ihan tuoreena pätkityistä.  Omat rasihalot eivät olleet saman tien kuivia, mutta ihan havaittavasti kuivempia kuin heti katkotut. 
Puuhan on jättimäinen haihduttaja ja ravinteet ja vesi kulkee ylöspäin vain siten että ylhäältä poistetaan vettä. ( niin sen viisaat on selittäneet) Eli haihduttavassa osassa liemet väkevöityy ja osmoosi kiskoo vettä ylämäkeen.  Kapillaarisuus kai auttelee, mutta enimmäkseen kalvojen läpi tapahtuva osmoosi pumppaa vedet ylös. Lehdissä vesi tekee omia hommiaan joista tärkeimpiä on haihtua pois että imu säilyy. 

[25mottia/v]

Rasista on täälläpäin kaksi uskonlahkoa:  Toiset väittävät että pitää olla hiirenkorvalla ja lehti kasvaa ja kiskoo silloin vettä pois.  Toinen lahko ( olen taipuvainen sen oppeihin) sanoo että lehti kuin lehti haihduttaa ja valmis iso lehti se vasta haihduttaakin.   Oma pääni sanoo että tarvitaan pinta- alaa ja lämpöä. Mieluiten matalalla ilmankosteudella eli alkukesällä.  vanhojen partojen opit voidaan tulkita siksi väärin eli alkukesä on saatettu ajan saatossa muuttaa hiirenkorviksi.

Ihan vaan kevennyksenä tällaista.  Järkeenkäyvää. 
Mutta itsen olen tehnyt puita kaikkina vuodenaikoina.  Joskus melkein vesi lirisee kun sahaa lehtipuuta ja on se mäntykin alku- keskikesästä aika vedentäyttämää.  Omalla halkomakoneella sen huomaa, kun joskus poikkipuulla pönkkää jumiin jäänyttä, niin sylinterin puskiessa poikkipuuta, sen päästä lirisee vettä kuin hanasta. 
Silti kaikki likomärätkin on kuivuneet ihan hyvin.... 

[pete73]

  Lehtipuut kuten koivu olisi hyvä kaataa loppukesällä elokuussa, koska puun kosteusarvo on tällöin noin 43 %. Vertailukohtana on puun keskimääräinen kosteusarvo loppukeväällä toukokuussa, 55 %. Puun kosteus on loppukesällä luontaisesti alhaisimmillaan.

Syysajankohtaa parhaana puunkaadon ajankohtana puoltaa myös se tekijä, että syksyllä lehti on lakannut kasvamasta, eikä enää ime puusta ravinteita. Tällöin saadaan merkittävästi parempaa polttopuuta. Loppukesällä ainoastaan vettä poistuu lehtien kautta.

Käy ainakin omaan järkeen.

Tuolta lainattu:
http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puunkaadon-paras-ajankohta/

[sakarif]

Puuhan on jättimäinen haihduttaja ja ravinteet ja vesi kulkee ylöspäin vain siten että ylhäältä poistetaan vettä. ( niin sen viisaat on selittäneet) Eli haihduttavassa osassa liemet väkevöityy ja osmoosi kiskoo vettä ylämäkeen.  Kapillaarisuus kai auttelee, mutta enimmäkseen kalvojen läpi tapahtuva osmoosi pumppaa vedet ylös. Lehdissä vesi tekee omia hommiaan joista tärkeimpiä on haihtua pois että imu säilyy.

Kyseessä on ksyleemisolukkoon perustuva ilmiö, johon liittyy nesteen negatiivinen paine.

Tuossa hyvä selitys: https://www.youtube.com/watch?v=BickMFHAZR0

[seppol]

Toissa keväänä aukaisin rajalinjaa parisataa metriä. Lunta oli siellä täällä. Siinä oli koivuja ja haapoja ja muitakin puita. Jätin kaikki karsimatta paitsi muutamat, jotka oli kaadettava naapurin pellolle. Ne oli pirun painavia.
Joskus kesäkuun lopulla rupesin niitä ajamaan. Lehdet oli pikkuisen kasvaneet ja kuivuneet. Mutta puut oli tavattoman kuivia paitsi ne pätkityt.

Mielestäni kevätkesä kuivattaa hyvin verrattuna syyskesään, kun puut kaadetaan heinikon ja taimikon  sekaan ja yökaste kastelee ne joka yö.

Kuvassa haaparankoja kesällä.