Tuore puu donkkaa tykimmin lämpöarvoa

[geswas]

-testi hiukan epäonnistui kun en saanut halkomakonetta käyttöön eli työnsin ne 18cm tukit kokonaisina pannuun   

Tätä oon kans harrastanu joskus kun on epämääräsiä pöllejä kasasassa pyöriny. Survonu 15-20cm paksuja ja 50-75cm pitkiä pölkkyjä pesään päällimmäiseksi. Hyvin ne on sieltä hävinneet. 

[AnssiKo]

En muuttanut asetuksia ja tuo märän puun asetus säädetään vain lambdattomassa mallissa. Mulla on lambda malli joten  vastaava säätö säätyy automaattisesti. Ensiöilmamäärän ohjaus tapahtuu myös savukaasujen lämpöarvon perusteella. Sitäkään arvoa en ole muuttanut. Epäilen tuosta kosteudesta jostuvaa kaasujen lisääntymistä. Samalla tavalla tuossa tapahtui kuin mäntämoottorissa vesiruiskulla ajettaessa. Kaasujen määrä kasvaa kosteuden ansiosta.

OK, ei siis säätömuutoksia. Kumma ettei automatiikka reagoinu nousuun, vai oliko toi vain piikkilämpö, säätö veivaa ensiön alas ku poltettavan määrä ja palopinta-ala on äkillisesti noussut?

Tosta kaasujen määrän lisääntymisestähän seuraa savujen virtausnopeuden nousu, ja siitä taas konvektion lämpötilaeron pieneneminen. Vaiks samalla polton lämpö laskis. Pisarasta vettä tulee kumman paljon vesihöyrytilavuutta.

[varikonniemi]

On luultavasti ollut toteutuva veden lämpö selkeästi alle pyydetyn lämmön, silloin tuo kattila reagoi aika hitaasti siihen että savukaasumaksimi ylittyy.

[Urpo82]

Vaikea kuvitella, miten kostean puun polttaminen nostaisi savukaasulämpötilaa, jos  ilmasäädöt olisivat optimaalliset. Veikkaa, miten lambdaa on huijannut puun kosteus eli palotapahtumaa on ylläpidetty piennetetyllä toisioilmalla. Kostean puun polttaminenhan vaatii runsaasti ensiöilmaa ja vähän toisioilmaa palaakseen edes joten kuten.

Jos olet tietoinen miten lambda anturi toimii niin sitä ei huijaa mikään. Tässä todennäköisesti palokaasujen määrä on vakio mutta pesässä oleva lisäkosteus kasvattaa kaasujen määrää jolloin nopeus konvektiopuolella kiihtyy ja lämpöä jää lämpöä jää suhteessa vähemmän konvektioputkiin tai siis enemmän jää lämpöä luovuttamatta kun kaasut virtaavat nopeammin ja tuolloin pannusta tulee enemmän kaasuja ulos ja kuumempana.

[Urpo82]

On luultavasti ollut toteutuva veden lämpö selkeästi alle pyydetyn lämmön, silloin tuo kattila reagoi aika hitaasti siihen että savukaasumaksimi ylittyy.

Maksimi ei ylittynyt. Menee normaalisti 0 teho asetuksella 180-190 asteessa ja nyt nousi 205-210 n.15-20min ajaksi. Savukaasu asetus mulla on 250 astetta.

[markkulievonen]

Jos olet tietoinen miten lambda anturi toimii niin sitä ei huijaa mikään. Tässä todennäköisesti palokaasujen määrä on vakio mutta pesässä oleva lisäkosteus kasvattaa kaasujen määrää jolloin nopeus konvektiopuolella kiihtyy ja lämpöä jää lämpöä jää suhteessa vähemmän konvektioputkiin tai siis enemmän jää lämpöä luovuttamatta kun kaasut virtaavat nopeammin ja tuolloin pannusta tulee enemmän kaasuja ulos ja kuumempana.

Niin, kostean puun polttamiseen liittyy juuri se ongelma, miten kosteus vaikeuttaa puun saasuuntumista. Siis kaasuuntuminen vaatii suuremman ilmamäärän.
Kokeileppa polttaa kosteaa puuta takassa / uunissa, niin huomaat, miten hormin veto tulee hyödyntää kokonaan ja silti puuta ei saada kaasuuntumaan sillä tasolla kuin kuivaa puuta poltettaessa.

Jos mahdollista, niin seuraappa kattilan ilmanotto aukkojen  pinta-alaa kosteaa puuta poltettaessa ja vertaa sitä kuivan puun polttamiseen. Niin, tai mittaa  tarvittavat ilmamäärät ja niiden eroavaisuus. Kostean puun polttaminen vaatii aina erilaisen ilmamäärän kuin kuivan puun polttaminen.

[Urpo82]

Täytyypä seurata ilmoja kun saan joskus noita pöllejä halkaistua ja kokeilu jatkuu. On helppo tuolla mun kattilalla seurata kun näytöltä näkee %puhaltimen tehon ja arvona ensiö ja toisio läpän suhteen/asennon.

En usko että tuoreella nyt parempaan tulokseen pääsisi, mutta mielenkiinnosta kokeilen paljonko vaikuttaa jos laittaa pohjan kuivaa ja pintaan tuoretta tai kokopesä kuivaa. Määrää täytyy punnita litroissa kun tuo tuore on huomattavasti painavampaa.

[seppol]

Minusta märkä puu ei tarvi sen enempää ilmaa kuin kuivakaan, koska ei se vesi pala. Happea eli ilmaa tarvii vain puun palava osa ja sitä on yhtä paljon kosteudesta riippumatta. Aikayksikössä ilmaa tarvitaan enemmän, koska tehoa on lisättävä veden keittämiseen.
Lambda miehet saa selittää sen arvoa kun höyrymäärä lisääntyy. Ottaako lambda höyryn savukaasun tilavuuteen, kun se taitaa olla ns. kostean savukaasun puolella. Sitä ei kuulemma voi huijata.

[Heater]

Minusta märkä puu ei tarvi sen enempää ilmaa kuin kuivakaan, koska ei se vesi pala. Happea eli ilmaa tarvii vain puun palava osa ja sitä on yhtä paljon kosteudesta riippumatta. Aikayksikössä ilmaa tarvitaan enemmän, koska tehoa on lisättävä veden keittämiseen.
Lambda miehet saa selittää sen arvoa kun höyrymäärä lisääntyy. Ottaako lambda höyryn savukaasun tilavuuteen, kun se taitaa olla ns. kostean savukaasun puolella. Sitä ei kuulemma voi huijata.

13vuotta kattilaprosesseja seuranneena tälläinen on kokemus märästä polttoaineesta
Kun märkää polttoainetta on arinalla niin primääri puhaltimien kierrosluvut kasvavat merkittävästi tai ne ovat täydellä teholla eikä kattila saavuta tavoitelämpötilaa

Sekundääripuhaltimet ovat puolella teholla tai allekkin koska o2 arvo nousee yli tavoite arvon

Savukaasupuhallin pyörii lähes täydellä teholla jotta kattilan alipaine pysyy asetetussa arvossa

Kun tilanne on jo jokusen tunnin ollut päällä tilanne huononee entisestään koska tulipesä jäähtyy ja kattila alkaa tupsauttelemaan savuja vähän joka raosta...
Tästä voi hyvin päätellä mitä kaikkea siellä kattilassa tapahtuu...

[repa]

Minusta märkä puu ei tarvi sen enempää ilmaa kuin kuivakaan, koska ei se vesi pala. Happea eli ilmaa tarvii vain puun palava osa ja sitä on yhtä paljon kosteudesta riippumatta. Aikayksikössä ilmaa tarvitaan enemmän, koska tehoa on lisättävä veden keittämiseen.
Lambda miehet saa selittää sen arvoa kun höyrymäärä lisääntyy. Ottaako lambda höyryn savukaasun tilavuuteen, kun se taitaa olla ns. kostean savukaasun puolella. Sitä ei kuulemma voi huijata.

Nuotiossa, takassa, leivinuunissa jne ei märkienpuiden poltto onnistu. Isoissa laitoksissa märän tavaranpoltto ihan arkipäivää.

Oikealla tavalla toimivassa kaasutuskattilassa märät puut "palaa" siinä missä kuivatkin. Palaa-sana lainausmerkeissä kun on kaasutuksesta kyse.

Energian saantokaan ei ole niin huono kuin vois kuvitella koska yli 23% kosteus "haihtuu" puolta helpommin kuin tiukemmin sitoutunut 23 %
alittava vesimäärä.
Märkien puiden kaasutus on tietty haastavaa, kun hillusta tuppaa palamaan pois nopeammin kuin uutta syntyy. Monet ns. käänteispalokattilat
toimii enempi alapaloisten tavoin ja hiillustan hallinta ei voi toimia.

Omassakaan kattilassa ei hiillustan hallinta huippua ole mutta märätkin puut häviää pesästä. Valitettavasti en pysty noita energian saantoja
mittailemaan, ihan mutuilla ollaan. Jo pelkkä puumäärän mittaaminen on hiukka töitä teettävä homma.

Hitec-kattiloiden ohjaukset ei osaa hoitaa märänpuunpolttoa, kun ohjaukset olettaa puiden olevan kuivia.

[markkulievonen]

13vuotta kattilaprosesseja seuranneena tälläinen on kokemus märästä polttoaineesta
Kun märkää polttoainetta on arinalla niin primääri puhaltimien kierrosluvut kasvavat merkittävästi tai ne ovat täydellä teholla eikä kattila saavuta tavoitelämpötilaa

Sekundääripuhaltimet ovat puolella teholla tai allekkin koska o2 arvo nousee yli tavoite arvon

Savukaasupuhallin pyörii lähes täydellä teholla jotta kattilan alipaine pysyy asetetussa arvossa

Kun tilanne on jo jokusen tunnin ollut päällä tilanne huononee entisestään koska tulipesä jäähtyy ja kattila alkaa tupsauttelemaan savuja vähän joka raosta...
Tästä voi hyvin päätellä mitä kaikkea siellä kattilassa tapahtuu...

>>Kun märkää polttoainetta on arinalla niin primääri puhaltimien kierrosluvut kasvavat <<

Aiemmin tarkoitin lambdan huijauksella juuri tuota tekijää eli happea kulkee runsaasti suutinkiven läpi ja lambda siten pienentää enisestään kattilan  toisioilmamäärää, joka taas nostattaa hetkellisesti tässä tapauksessa savukaasujen lämpötilaa.

[Urpo82]

13vuotta kattilaprosesseja seuranneena tälläinen on kokemus märästä polttoaineesta
Kun märkää polttoainetta on arinalla niin primääri puhaltimien kierrosluvut kasvavat merkittävästi tai ne ovat täydellä teholla eikä kattila saavuta tavoitelämpötilaa

Sekundääripuhaltimet ovat puolella teholla tai allekkin koska o2 arvo nousee yli tavoite arvon

Savukaasupuhallin pyörii lähes täydellä teholla jotta kattilan alipaine pysyy asetetussa arvossa

Kun tilanne on jo jokusen tunnin ollut päällä tilanne huononee entisestään koska tulipesä jäähtyy ja kattila alkaa tupsauttelemaan savuja vähän joka raosta...
Tästä voi hyvin päätellä mitä kaikkea siellä kattilassa tapahtuu...

Käykös tuossa niin että palotilassa on palamislämpöä tunnusteleva anturi ja tuoreen puun poltossa lämpötila laskee joten primääripuhallin nostaa ilmamäärää jotta polttoainetta kaasuuntuisi enemmän nostaakseen lämpöä. Ja tuolloinhan vastaavasti sekundääri puhallin laskee kierroksiaan vastaavan määrän kun ensiöpuolelta virtaa nyt jo ilmaa ohi kaasuntumis/hiillostumistapahtuman ja lambda painuisi muuten laihalle.

[Heater]

Käykös tuossa niin että palotilassa on palamislämpöä tunnusteleva anturi ja tuoreen puun poltossa lämpötila laskee joten primääripuhallin nostaa ilmamäärää jotta polttoainetta kaasuuntuisi enemmän nostaakseen lämpöä. Ja tuolloinhan vastaavasti sekundääri puhallin laskee kierroksiaan vastaavan määrän kun ensiöpuolelta virtaa nyt jo ilmaa ohi kaasuntumis/hiillostumistapahtuman ja lambda painuisi muuten laihalle.

Tulipesässsä on lämpötila anturit mutta se ei ole missään yhteydessä nuihin puhaltimiin ainoastaan voi määritellä
Missä kohtaa tulee varoitus ja missä kohtaa kattila menee häiriötilaan ja sammuu.
Kiertoilmapuhaltimet sitten erikseen joilla voi pesää jäähdyttää

Vino arinat molemmissa toinen vastavirta ja toinen myötävirtaperiaatteella toimiva.
Yksinkertaisesti siinä käy niin että tavara ei kunnolla pala ja kaasuuntumisessa syntyvät kaasut ei syty jolloin se ei myöskään syö happea siinä tapahtumassa eli siis palamattomia kaasuja,happea ja vesihöyryä menee ohi lambda anturin.
Kun tilanne on aika heikko ja katsot kurkistus lasista kattilaan nin kipinöitä lentää ja liekki on heikko ja pesässä ei ole kunnon tulia.
Prim-menovesi PID
Sek-o2 PID
Alipaine-savupuh. PID

Palamattomia ja syttymättömiä kaasuja voiko niitä olla.
Voi olla myös tilanne että polttoaine on liian kuivaa silloin  prim puhaltimet esim. 80% ja sekundääri 100% ja silti happi alka painumaan alas lähelle nollaa. Voi olla nollassa useampi minuutti. Tilanne on kusinen
Silloin kaikki annettu happi on palanut pesässä ja palamattomia kaasuja syntyy..pesässä helvetillinen liekkimeri ja paljon mustia kiehuroita seassa.

[jolla]

näin siinä sitten kävi
lämmitin tänään ensimmäisen pesällisen kuivilla puilla ja sitten tuoreilla, niin märillä että hanskat kastui ja painoa ainakin tuplaten  noihin normipuihin, ei kestänyt palotilan anturi kokeilua, niin tuikea oli kuumuus
yli 140kW käyny kattilan tehokin

kärki suli ja muovikin muutti muotoaan, siitä tuli entinen anturi


pitänee laittaa tilalle R-type keraamisessa suojassa, riittää ainakin asteet meikäläisen kaminaan

[repa]

Pari K-tyyppiä olen polttanut paskaksi ( jos lanka palaa poikki sen voi kyllä korjata ).

Enää viitti sitä palotilaa mittailla, mutta savukaasumittarin tarkistukseen ihan hyvä. Huonona puolena se että on
ehki liiankin nopea askelvaste. Koittakaas muutkin jotenkin tarkistella niitä savumittareita, aika kirjavaa laatua
tullut vastaan.

Useampi vuosi on tullut kaasuteltua märkää puuta, toimii kuin lentokoneen vessa, kunhan saa sen hiilloksen alle, ei vessan alle
vaan puiden alle.

Tarkempaa selitystä ilmiölle en ole keksinyt mutta oletan että vetyä syntyy normaalia enemmän ja metaania vähemmän. Vety taas palaa erittäin kuumalla liekillä, palaminen on myös erittäin nopeaa. Vaikka vedyn tekemisessä energiatase on ±0, hyöty tulee kuumuuden lisäksi siitä että että vety palaa ensimmäisenä ja kuumuus ehtii poltaa myös loput pilkoutumattomat hiilivedyt ennen konvektiota.
Kuumuus tietty siirtyy veteenkin paremmin.

Nytten olen polttanut kuivia puita ja tuntuu ettei lämpöä kerry veteen ihan samoilla kuin ennen. Tota humppaamistakin tuntuu tulevan herkemmin.

En ketään kehota  märkää puuta polttamaan, se on vähän rankkaa pannulle ja toisekseen se vaatii omat "niksinsä", että saa puut ylipäätän palamaan