Tuore puu donkkaa tykimmin lämpöarvoa

[perde]

Maailman kaikkeudessa aine muuttuu energiaksi esimerkiksi auringoissa. Tässä lähimmässä muutama tonni sekunnissa. Entropia lisääntyy. Jos ja kun tämä maapallomme liittyy aurinkoon, tämäkin saadaan jauhettua energiaksi.
Energiaa hyötykäyttöön saamme vain välistä, kun sitä siirretään ylemmältä tasolta alemmalle.

Ei nyt ihan niinkään. Auringon säteilemä energia syntyy siellä tapahtuvasta fuusiosta, jossa (pääasiallisesti) kaksi vetyatomia yhdistyy yhdeksi heliumatomiksi. Aine ei silti varsinaisesti "muutu siellä energiaksi". Ainoa tapaus, jossa materia muuttuu täydellisesti energiaksi, on kun hiukkanen ja sen antihiukkanen yhdistyvät ja annihiloivat toisensa. Tällaisessa tapauksessa vapautuu siis energiaa tuon e=mc^2 mukaisesti. Tässä ollaan kuitenkin jo melko kaukana puunpolton fysiikasta...

[seppol]

Turha kinata kun kukaan ei tiedä mitä auringon keskustassa todellisuudessa tapahtuu. Onko vety sillä vetyä. Siellä on kaikkia ytimiä. neutroneja elektroneja. Saattaa olla antihiukkasiakin.
Nimimerkki perde väittää tietävänsä että aine sillä ei muutu energiaksi.

[varikonniemi]

Perde kertaa nykytiedettä ihan mallikkaasti. Mutta tosiaan kannattaa pitää mielessä että hyvin suuri osa siitä on mallien ja mielipiteiden varaan rakennettua, ei oikeasti perusteltua... se mikä on tänään tieteellinen totuus on huomenna hassua menneisyydessä tapahtunutta taikauskosuutta tai osaamattomuutta. You know, niinku geosentrisyys.

[AnssiKo]

Ei nyt ihan niinkään. Auringon säteilemä energia syntyy siellä tapahtuvasta fuusiosta, jossa (pääasiallisesti) kaksi vetyatomia yhdistyy yhdeksi heliumatomiksi. Aine ei silti varsinaisesti "muutu siellä energiaksi". Ainoa tapaus, jossa materia muuttuu täydellisesti energiaksi, on kun hiukkanen ja sen antihiukkanen yhdistyvät ja annihiloivat toisensa. Tällaisessa tapauksessa vapautuu siis energiaa tuon e=mc^2 mukaisesti. Tässä ollaan kuitenkin jo melko kaukana puunpolton fysiikasta...

Nyt aletaan olla eksotermisten reaktioiden ytimessä, kirjaimellisesti. Paljonko muuten on cop, kun materia ja antimateria annihilisoi toisiaan....

Hiukan hankalia ja harvinaisia juttujahan noi on jo puulämmmittäjän kannalta. Vastaavasti tilipäivinä vastaava reaktio lienee tutumpi, kun raha ja antiraha kohtaa, ja jäljelle jää tyhjä tili... 

[Markku]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Täytyisi pyytää Esko Valtaoja kertomaan foorumille tähdestä, joka tuottaa energiaa Tellukselle.
Kaiketi se on sitten mutua.

[AnssiKo]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Täytyisi pyytää Esko Valtaoja kertomaan foorumille tähdestä, joka tuottaa energiaa Tellukselle.
Kaiketi se on sitten mutua.

Ensinnäkin toi olis käytännössä off-topic foorumin kannalta, ja toiseksi turha tähän on Eskoa sotkea, ei hän ole tänne mitään kirjoittanut. Vai väitätsä nyt jo olevas Esko Valtaoja? 

Esko Valtaoja on yleisesti tunnettu ja olemassaoleva henkilö, ei sun onneks sitä tarvi todistaa. Ja se on hyvä juttu Eskon kannalta. 

[Urpo82]

Mut sen Markku pystyis sentään todistamaan oikeaksi. Siis Eskon olemassa olon.

Takaisin aiheeseen:

Tänään ajattelin kokeilla tuota tuoreemman puun poltamista.
Tuossa pinossa kun makoilee tuollaista 15cm mäntyä ja ne on kaadettu syksyllä. Pätkin reilu metrin pätkiksi ja jos vetäis kerran halki ja työntää pesään.

Vigas kattilan ohjeissa on lambdattoman version ilmasäätöjen oletusasetuksissa säädöt dry soft, dry hard, wet soft, wet hard puille. Lambda versioihin vain viittaus että kattila hoitaa säädön automaattisesti.  

[pelti]

Kerro sitten havainnot

[Urpo82]

-testi hiukan epäonnistui kun en saanut halkomakonetta käyttöön eli työnsin ne 18cm tukit kokonaisina pannuun 

Laitoin aluksi 45kg kuivaa kuusta ja kun savut olivat 160 astetta työnsin nuo pöllit pesään. Tuoretta pölliä oli myös 45kg.

Lopputuloksena pöllit paloivat 70% ja loppu sydän jäi sinne vielä äsken hiillostumaan.

Tuntumalta täytyy sanoa että tuoreista tukeista ei tullut samaa energiaa kuin kuivasta halosta, mutta tämä tulos ei ole vertailukelpoinen kun poltin täysin halkomatonta tukkia.

Kattilan nuohosin ennen tätä polttoa joten huomenna täytyy katsoa miltä konvektio-osastolla näyttää.

Testaus jatkuu kun saan seuraavat pöllit halkaistua.

[Markku]

-testi hiukan epäonnistui kun en saanut halkomakonetta käyttöön eli työnsin ne 18cm tukit kokonaisina pannuun 

Laitoin aluksi 45kg kuivaa kuusta ja kun savut olivat 160 astetta työnsin nuo pöllit pesään. Tuoretta pölliä oli myös 45kg.

Lopputuloksena pöllit paloivat 70% ja loppu sydän jäi sinne vielä äsken hiillostumaan.

Tuntumalta täytyy sanoa että tuoreista tukeista ei tullut samaa energiaa kuin kuivasta halosta, mutta tämä tulos ei ole vertailukelpoinen kun poltin täysin halkomatonta tukkia.

Kattilan nuohosin ennen tätä polttoa joten huomenna täytyy katsoa miltä konvektio-osastolla näyttää.

Testaus jatkuu kun saan seuraavat pöllit halkaistua.

 

[jolla]

pitäähän se kokeilla, ei ihan tuoretta mutta keväällä kaadettua elo-syyskuussa pilkottua koivua nyt pesässä, noin 30% enempi painoa, suhinaa ja pihinää piisaa, palaa kuitenkin

[Urpo82]

mua ihmetytti tossa mun tuoreen tukin poltto kokeilussa se että tuoreen lisäyksen jälkeen savukaasujen lämpötila nousi 20 astetta normaalia polttoa ja lisäystä edeltänyttä korkeammalle lambdan pysyessä samana. Jotain siellä tapahtui  

Itse poltin siis mäntyä jossa tuoreena mäntyöljy pitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin kuivana varsinkin syksy/talvi kaudella kaadettuna

[AnssiKo]

mua ihmetytti tossa mun tuoreen tukin poltto kokeilussa se että tuoreen lisäyksen jälkeen savukaasujen lämpötila nousi 20 astetta normaalia polttoa ja lisäystä edeltänyttä korkeammalle lambdan pysyessä samana. Jotain siellä tapahtui  

Itse poltin siis mäntyä jossa tuoreena mäntyöljy pitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin kuivana varsinkin syksy/talvi kaudella kaadettuna

Yks syy savujen lämmön nousulle vois olla savujen massavirran energiasisällön nousu höyryn lisääntymisen kautta. Mutta eikös Vigaksen säätöalgoritmissa ole säätöä ensiöilmalla savujen lämmön kautta? Tai jos kyse onki siit, et savujen lämpöpyynti nousee kun sä muutit ohjaukseen märän kelin säädöt? Toi jälkimmäinen on todennäköisempi syy, tonkinverran isolle nousulle. Vai mistä vaiheessa muutit asetuksen?

[Urpo82]

En muuttanut asetuksia ja tuo märän puun asetus säädetään vain lambdattomassa mallissa. Mulla on lambda malli joten  vastaava säätö säätyy automaattisesti. Ensiöilmamäärän ohjaus tapahtuu myös savukaasujen lämpöarvon perusteella. Sitäkään arvoa en ole muuttanut. Epäilen tuosta kosteudesta jostuvaa kaasujen lisääntymistä. Samalla tavalla tuossa tapahtui kuin mäntämoottorissa vesiruiskulla ajettaessa. Kaasujen määrä kasvaa kosteuden ansiosta.

[markkulievonen]

Vaikea kuvitella, miten kostean puun polttaminen nostaisi savukaasulämpötilaa, jos  ilmasäädöt olisivat optimaalliset. Veikkaa, miten lambdaa on huijannut puun kosteus eli palotapahtumaa on ylläpidetty piennetetyllä toisioilmalla. Kostean puun polttaminenhan vaatii runsaasti ensiöilmaa ja vähän toisioilmaa palaakseen edes joten kuten.