Tuore puu donkkaa tykimmin lämpöarvoa

[Markku]

Toinen asia mikä liittyy puun kuivatukseen. Mitä muuta sieltä haihtuu kuin vesi?  Olen saanut polttaa konekuivattua sahatavaraa suoraan tehtaalla. Kosteus alle 10%
Kuulostaa äkkiä ajateltuna hyvältä polttopuulta, eikö?
Totuus on kuitenkin että ei niillä pakkasella pärjää. Palaa kyllä, mutta lämpöä tulee huonosti varaajaan. SahatyöMiehet varsinkin tietävät asian. Puhuvat "kylmistä puista"
Onko se tärpätti tai jokin hiilivety, en tiedä. En osaa kemiaa. Mutta jotain palavaa ainetta puusta on haihtunut pois.

Hiilivety-yhdisteitähän koneellisessa kuivatuksessa haihtuu.
Toisaalta kun esimerkiksi puupelletin valmistuksessa, jossa raaka-aineen kosteuspitoisuus on 15-18 %, puristuksen jälkeen pelletin kosteuspitoisuus on 7..9 % ja hiilivety-yhdisteet ovat hyvin tallella, vaikka puu lämpenee puristuksen aikana 130 C paikkeille mutta vain hetkellisesti.

[seppol]

On kondenssikattiloita ollut myynnissä jo kauan. Niissä vaan yleensä poltetaan maakaasua tai vastaavaa. Savukaasut on alle 100 ja ne voi puhaltaa muoviputkea seinästä läpi ulos. Niiden hyötysuhde polttoaineen hyötylämpöarvoon verrattuna on yli 100 % varsinkin metaanilla C H4.

Suuret laitokset joutuu päästöjen vuoksi putsaamaan ja pesemään savukaasunsa. Samalla vesihöyry lauhtuu. Jos tai kun, tämä lämpö saadaan hyötykäyttöön, hyötysuhde nousee. Yksistään se, että höyry lauhdutetaan, ei nosta hyötysuhdetta jos lämpö johdetaan vaikka läheiseen järveen.

[jolla]

nyt kun olen useamman kerran lämmittänyt märillä/tuoreilla/kosteilla puilla olen havainnut että luukkua avatessa ja täyttövaiheessa sekä jonkin aikaa sen jälkeen tulee piipusta samanlaista kitkua kuin kitupoltossa, tosi ilkeän hajuista. tuo loppuu muutaman minuutin kuluttua kun lämpö palotilassa nousee >500°C
ei tuota joka säällä huomaa

[Pähkäilijä]

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.214616

aihe jälleen esillä.

[markkulievonen]

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.214616

aihe jälleen esillä.

Huomioitavaa tuossa on, etti tuo toteudu normaaliessa omakotitalouksien  puukattikoissa. Palava puu/ energiamäärä on   on murto-osa ja siksi  palaessa / tilaneessa syntyvä lämpötila on liian alhainen. Ei onnistu käytössä olevilla käänteispalokattikoilla puhumattakaan YP kattilalla.
Eli kuivatelkaamme puita edelleen.

[lassek]

Testailin viime keväänä tuoreella koivulla. Samalla lailla tuli lämpöä varaajaan ku kuivastaki. Hyvin paloi. Kattila arimax 35.

[markkulievonen]

Testailin viime keväänä tuoreella koivulla. Samalla lailla tuli lämpöä varaajaan ku kuivastaki. Hyvin paloi. Kattila arimax 35.

Polttelitko tuoretta koivua kauankin? Kiinostaa vain kattilan pysyminen puhtaana eli pysyikö kattila samalla tavalla ja tasolla puhtaana kuin ennekin kuivaa puuta poltettaessa?

[lassek]

Muutamia kertoja kokeilin. Ei se kyllä kummemmin savuttanutkaan.

[markkulievonen]

Muutamia kertoja kokeilin. Ei se kyllä kummemmin savuttanutkaan.

Tuosta savuttamisesta tuli lapsuus mieleeni. Olin innokas saunan lämmittäjä j ainnokkuuteeni lie vaikuttanut juuri se, miten traktorilla Volvo 320 sain hakea puut yksin metsästä.

Muistan elävästi, miten  koko tienoo oli savun peitossa lämmitellessäni märillä puilla saunaa. Jos puiden sytyttäminen oli haasteellinen toimitus.
Niin, edelleenkään en ymmärrä, miten  vesi höyrystyessään voisi positiivisesti vaikuttaa palotilanteessa / tapahtumaaan? kokemukseni on, miten puiden kosteus vaatii suuremman vedon / ilman vaihtuvuuden ja siten kaasujen palaminen hankaloituu liian laihen seoksen takia.

[AnssiKo]

Huomioitavaa tuossa on, etti tuo toteudu normaaliessa omakotitalouksien  puukattikoissa. Palava puu/ energiamäärä on   on murto-osa ja siksi  palaessa / tilaneessa syntyvä lämpötila on liian alhainen. Ei onnistu käytössä olevilla käänteispalokattikoilla puhumattakaan YP kattilalla.
Eli kuivatelkaamme puita edelleen.

Saman verran sitä energiaa märässäkin puussa on, eikä sen puun ulkomitat paljoa muutu kosteuden mukana. Paino kyl muuttuu. Ongelma on normi pannussa se, et kosteuden höyrystäminen sitoo energiaa. Ja se sitoutuva energia pitää kompensoida, et saadaan palotapahtuma pysymään kuosissa. Homma vaan menee harakoille, ellei sitä höyryyn sitoutunutta energiaa saada talteen konvektiossa. Normi pannussa ei oikein saadakaan.

Käänteispalon toision lämpötila kyl periaatteessa riittää, mut höyryn tilavuudenmuutos muuttaa aikast paljon tilavuusvirtoja pannun sisällä.

Ja juu, pannun säädöt menee varmalti aivan uuteen uskoon reippaasti kosteella puulla. Ja kun kosteus käänteispalossa kuitenki höyrystellään pääasiassa polton alkuvaiheissa, se tekee säätöjen muutoksen entistäki tärkeemmäks polton edetessä. Eli entistäkin mieluummin automatiikkaa kehiin. 

[riepueetu]

Morjens !

Tapasin tuossa menneenä kesänä yhden Stropuva tuhnuttelijan joka kertoi polttelevansa kosteaa haketta omalla kattilallaan ja
kuulemma toimii. En sitten tiedä kuinka märkää on mutta kertoi että palaa pitkään. Mietin vain että kuinkahan tervainen mahtanee piippu olla tuollaisen tuhnuttelun jälkeen. Itsellä ei ole haketta kuivana eikä märkänä joten en ole kokeillut.
Itse polttelen Stropulla kuivaa puuta ja en osaa sanoa palaako puhtaasti tai vähemmän puhtaasti, en ole koskaan onnistunut saamaan paloa sellaiseksi kuitenkaan jotta rosteripiipun päästä ei näkyisi vesihöyryä. Oma tavoitteeni on  lähinnä ollut mökin pitäminen lämpimänä mahdollisimman edullisesti ja ölpän poltoon verrattuna olen onnistunut.
Hakkeen teko kone pitänee hankkia tulevaisuudessa  ja sitten varmaankin on tuuletin laitettava kattilaan

Aurinkoa odotellessa.
-Eetu-

[dieseljätkä]

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.214616

aihe jälleen esillä.

Unohtu laittaa lainaus, se lisätty.
Aika korkeat on kosteudet 25 % koivulla ja 35-40 männyllä ja sitten sitä vielä sanotaan kuivaksi. Nää on niitä Markun suurtalouskattilajuttuja.
Savukaasujen talteenottolaitteisto kotikattilaan ei maksa kuin 800 ekee saksassa ja Fröling:n kattiloihin sen saa suoraan. Kellä on paluuvesi +20 luokkaa, niin saa huiman lisätehon tällä konstilla. Fröling ilmoittaa hyötysuhteen muistaakseni yli 100%.

[repa]

Laiskanmiehen puut tuppaa ajoittain ( aika useinkin ) olemaan suht tuoreita.

Taas kerran toin lavallisen märkiä haapalkapeja pannuun. Kun märkiä puita ei kannata punnita niin mittaan sitten pesällisiä. Jotain järjen vastaista tuossa tapahtuu! Noin mutulla saman verran lämpöä tuli noista haavoista kuin rutikuivista koivuista.

Toistuva havainto oli että tuoreet klapit paloivat tasaisemmin ja rauhallisemmin koko pesällisen ajan. Rutikuivilla puilla liekki riistäytyi yläpesään ja voimakas kaasuuntuminen aiheutti ongelmia, tussahtelua ja säätötarvetta.

Pirun vaikeita sytytettäviä ellei pannussa ollut jäännöshiiliä edelliseltä kerralta. Kuivilla puilla jäännöshiiliä saa helposti jäämään jopa puolipesällistä, märillä puilla hiilet palaa samaa tahtia pois eli jäännöshiiliä  ei juurikaan tupannut jäämään ilman keskeytettyä yh... polttamista.

[teuvo]

Mikä on kuivaa tai märkää puuta? Kattilan valmistajien ohjeissa edellytetään aika tiukasti 20 %  kuivuutta.

Miten noi kattilat reagoi "märkiin" puihin? Onko palaminen vain epävarmaa huonolla hyötysuhteella vai onko kattilan tai hormin turmeltuminen pahempi uhka?
Olen kuullut että ulkokuivattu puu olisi aina yli 23 %, pitääkö niitä nyt kuivaamalla kuivattamaan? Pitänee hankkia jonkinlainen kosteusmittari.

[Kettu-Pekka]

Itte oon ottanu seuraavan satsin pannuhuoneeseen ku edellistä poltan. Siinä tapahtuu hienosti se viimeistelykuivuminen.

Toisaalta ei ihan kaikkein kuivin puu tuntuu omassa kattilassa pelaavan parhaiten. Ei pala liian rajusti.