Niin, en ota kantaa muiden merkkien pesän toiminnasta, koska en ole nähnyt ja tunne niitä. Ensiksikin omassa kattilassa pesään ei synny lämpöä, koska siellä ei ole liekkejä / tulta. Korkea kuumuus on vain n 150mm pesän pohjalla, joka on kauttaaltaan vuorattu keramiikalla ja taas keramiikka on suurimmaksi osaksi irti vesivaipasta. Keramiikan takana kulkee ensiöilma tunnelit ja juuri tämä tilanne ei siirrä hiilloksessa syntyvää lämpöä vesitilaan. Kaikki puu mikä joutuu keramiikka suppiloon kaasuuntuu korkeassa lämpötilassa olevasssa hiilloksessa. Hiillos on todella kirkas.
Ei toi ole pannujen tai pesien ominaisuus, vaan ihan samojen fysiikan lakien pohjalta mennään kaikissa. Toteutuksissa on sit kyl aika lailla eroja noissa pannuissa.
Lämmöllä on sellainen fysikaalinen ominaisuus, että se pyrkii nousemaan ylöspäin. Sama juttu kuin hormin vedossa, kuumempi kaasu pyrkii ylöspäin ja lämpö johtuu myös ilmassa. Tolta pohjalta tilanne, ettei pesän pohjan hiillos nostaisi lämpöjä varastopesän yläosassa, on yksinkertaisesti mahdoton. Juuei, ei ole hiilloksen kuumuus, mutta kuitenkin lämmöltään jotain aivan muuta ku esilämmitetty ensiöilma tai varsinkaan pannuhuoneen huoneilma. Ensiöilman ohjaus ei estä tuota konvektiota, eikä suuttimen läpi virtaava kaasumassakaan vie niin paljoa lämpöenergiaa pois varastopesästä, ettei se ehtis nostaa varastopesän lämpöä.
Ja vaikkei viel oltais edes puun syttymislämmössä, silti puuta voidaan kuivata ja kuivatislata jo ennen hiillosta, niinku tossa kaasutuksessa on tapana.
Kattilassa taas päädyt,. etu ja taka on suoraan kosketuksissa vesitilaan ja ero siellä on kuin yöllä ja päivällä. Tuhka mitä kertyykään, tulee juuri pesän päistä, koska päädyt on suoraan kosketuksissa vesitilaan.
Jos kattilassa oli vain suutinkivi keramiikkaa,- mutta ei pohja ja sivut, niin kaasuuntuminen olisi varmasti epätasaisempaa,- koska hiilloksen lämpötila olisi alhaisemmalla tasolla.
Noi varastopesien seinien keraamit on imho vähän kakspiippuinen juttu. Pohjalla ja suuttimena nyt aika harva matsku kestää, varsinkaan kieroilematta. Seinämillä keraamit ottavat aikansa sitä sytytyshetkellä vielä vähissä olevaa lämpöenergiaa, ja sitä kautta sit kunnollinen syttyminen voipi ottaa hiukan enempi aikaa. Onko toi sit sitä sytytyksen savutusjaksoa vai alkutulia ja hiilloksen generointia, sen päättäköön kukin itte.
Ton edellisen pohjalta, kaikissa ns. high-end -käänteispaloissa ei suinkaan oo keraameja varastopesän seinillä. Hargassnerissa, vai olikohan se joku muu itävaltalaispata, on aika samanlainen ratkaisu ku tossa Aritermin 25+:ssa, eli peltikotelot erottamassa 'kylmä' vesivaippa varastopesän sisuksista, ja samalla ohjaamassa ensiöilmoja. Tossa itävaltalaisessa oli muuten noi kotelot myös pesän päissä, varmastikin just tosta mainitsemastasi syystä. Ja juuei, en mä tota omaa Aritermiä nyt niinkään pidä high-endinä, eihän siinä oikeestaan oo ees mitään automatiikkaa.
Siis hiillokseen, joka on keramiikkapesässä lämpö tulee hiillokseen laskeutuvasta puusta, joka alkaa palaa voimakkaasti, koska samalla hiillokseen puhallutetaan ensiöilmaa ja syntynyttä lämpöä taas ei luovuteta vesitillaan. Niin, ylempää, koko pesässä ei näy liekkejä ja siksi pesään ei muodostu lämpöä, koska yläosa on hapeton.
Käytännön tasolla. Jos pesässä alkaa puut palaa, niin tuloksena on kattilan yläosassa olevan veden kiehuminen. Alussa tämänkin koin muutaman kerran.
Noh, puustahan se lämpö pesässä tulee. Ja kuten sanottua, lämpö hiipii kyllä sinne ylöskin joka tapauksessa.
Toi 'hapettomuus' tarkoittaa käytännössä sitä, että varastopesän 'ilmasto' on niin paksua eli kylläistä puukaasuseosta, ettei se edes suostu palamaan. Vaan hyvän leiskahduksen saa aikaiseksi, kun tuossa kohtaa menee avaamaan nopsasti varastopesän luukun, ja seos saa syttymiskelpoisen määrän happea ulkoilmasta. Ja jos luukkua pitää hetken auki, kuivatut ja valmiiksi lämmitetyt klapit ottaa aika äkkiä liekit pintaansa. Kaipa ne sitten sammuvat, kunhan luukku taas suljetaan, ja ulkopuolinen happi on polteltu poies.
Tossa on muuten yksi syy, miksi ns. 'täydellä rähinällä' polttaminen ei ole niin kovin hyvä vaihtoehto. Jos ensiötä on niin paljon, että palo siirtyy kokonaan varastopesään, pannu ei toimi kunnolla.
