Veda 35M toisiopalo tukahtuu - Neuvoja?

[markkulievonen]

Jos koko puukasa alkaa palamaan, niin ongelmia on tiedossa. Alkuaikoina  opetellessa uuden kattilan käyttöä, niin muutaman kerran sytyttämisen jälkeen roihahti koko pesä palamaan ja toisiopalamisesta ei tietoakaan. Täytän siis koko pesän ennen sytyttämistä. Tuo pesän koko palaminen alkaa herkästi liekkiken noustessa pesän etuosasta ylös  ja siksi kattilaan tein "sytytyspellin", jolla estän tulen nousemisen sytytysvaiheessa.

Niin, tuosta ilmiöstä tuli mieleen miten todennäköisesti sinunkin kattilassa  palaminen laajenee etuosan kautta koko pesällisen palamiseen, koska pesän yläosassakin  on happea palamiseen. Tuohon liittyen puun kaasuuntuminen on liian runsasta ja taas  ensiöilmaa kuristaen hiilloksen lämpötila  laskee ja toisiopalaminen ongelmoituu. Niin, tuo etuosan kautta tulen nouseminen tulisi jotenkin saada estetyksi  esim.  tiivistämällä koemielessä kolo poikittaispuulla tms.

Niin, itse näkisin suurimman ongelman liittyvän pinta-alaltaan liian suureen arinaan / pesän pohjaan sen suhteessa rakenteeseen / tehoon.  Arinan pinta-ala kaasuunnuttaa puuta liiaksi ja tämän ongelman estämiseksi ensiöilmaa tulee kuristaa, jonka seurauksena taas pesän / hiilloksen lämpötila laskee liiaksi.

Mitä omaa tekelettä olen tutkinut ja seuraillut, niin punainen lanka  toisiopalamisen hyvään tasoon pääsemikseksi on hyvä / korkea hiilloksen lämpötila - se paksuus ja tuo tila tulisi saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Mutta, taas hiillostuminen tulee pysähtyä määrättyyn tasoon. Jos taas tuo hiillostuminen laajenee liiaksi ongelmana on palotilan liian pieni tilavuus ja siten toisiopalamisen lämpötilöan lasku ja savuttaminen.(karstan muodostus) Resonointi savukaasuissa.

[Iskä]

Tein taas nuohouksen yhteydessä pieniä muutoksia Vedan tulipesän järjestelyihin. Edellisessä versiossa minulla oli ensiöpesän reunoilla tulilaatat ohjaamassa hiillosta suuttimelle. Niillä ei tuntunut olevan oikein mitään vaikutusta mihinkään, joten siirsin ne toisiopesään edellisten jatkoksi. Edellisessä versiossa toisiopalotila oli pienen puoleinen ja varsinkin tuhka pienensi sitä turhan nopeasti liian pieneksi. Kuvasta uusi järjestely selviää paremmin.

Käyttökokemuksia on nyt kahden noin 25 kg pesällisen verran, Vajaat pesälliset ovat muutenkin viime aikoina palaneet melko moitteetta, mutta ainakin nyt vaikuttaa siltä, että toiminta parani entisestään. Kummallakin kerralla poltin alkutulet ja käänteispalo lähti hyvin nopeasti lisäyksen jälkeen käyntiin. Ensimmäiseen pesällisen täyden palamisen vaiheessa kurkistin ensiöpesään ja tuli oli vain arinan pinnassa. Puukasa oli päältä musta, mutta ei edes hiiltynyt. Jostain muistan lukeneeni, että ilman virtaus pitää tulen käänteispaloisen arinan pinnassa ja se näyttää Vedassakin pitävän paikkaansa vajaalla pesällisellä. Mikä ihme sen sekoittaa, kun puuta tulee vähän enemmän?

Kummallakin pesällisellä savukaasun lämmöt olivat täyden palamisen vaiheessa 260-280°C. Polttokerrat eivät olleet identtiset, mutta ne muistuttivat jonkin verran toisiaan, mikä ei ole Vedalle tyypillistä. Kummallakin pesällisellä hyvin alkanut palo niiasi jostain syystä vajaan tunnin kohdalla lisäyksestä. Palo ei hiipunut niin paljon, että tukahtuminen olisi ollut vaarana, mutta selvästi palon kirkkaus heikkeni. Tuleenko kenelläkään mieleen, mistä tämä voisi johtua? Tämä vaikuttaa aivan samanlaiselta ilmiöltä kuin täydellä pesällä tukahtumiseen johtava hiipuminen, mutta se ei vajaalla pesällä esiinny niin voimakkaana.

[Iskä]

Jos koko puukasa alkaa palamaan, niin ongelmia on tiedossa. Alkuaikoina  opetellessa uuden kattilan käyttöä, niin muutaman kerran sytyttämisen jälkeen roihahti koko pesä palamaan ja toisiopalamisesta ei tietoakaan. Täytän siis koko pesän ennen sytyttämistä. Tuo pesän koko palaminen alkaa herkästi liekkiken noustessa pesän etuosasta ylös  ja siksi kattilaan tein "sytytyspellin", jolla estän tulen nousemisen sytytysvaiheessa.

Niin, tuosta ilmiöstä tuli mieleen miten todennäköisesti sinunkin kattilassa  palaminen laajenee etuosan kautta koko pesällisen palamiseen, koska pesän yläosassakin  on happea palamiseen. Tuohon liittyen puun kaasuuntuminen on liian runsasta ja taas  ensiöilmaa kuristaen hiilloksen lämpötila  laskee ja toisiopalaminen ongelmoituu. Niin, tuo etuosan kautta tulen nouseminen tulisi jotenkin saada estetyksi  esim.  tiivistämällä koemielessä kolo poikittaispuulla tms.

Niin, itse näkisin suurimman ongelman liittyvän pinta-alaltaan liian suureen arinaan / pesän pohjaan sen suhteessa rakenteeseen / tehoon.  Arinan pinta-ala kaasuunnuttaa puuta liiaksi ja tämän ongelman estämiseksi ensiöilmaa tulee kuristaa, jonka seurauksena taas pesän / hiilloksen lämpötila laskee liiaksi.

Mitä omaa tekelettä olen tutkinut ja seuraillut, niin punainen lanka  toisiopalamisen hyvään tasoon pääsemikseksi on hyvä / korkea hiilloksen lämpötila - se paksuus ja tuo tila tulisi saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Mutta, taas hiillostuminen tulee pysähtyä määrättyyn tasoon. Jos taas tuo hiillostuminen laajenee liiaksi ongelmana on palotilan liian pieni tilavuus ja siten toisiopalamisen lämpötilöan lasku ja savuttaminen.(karstan muodostus) Resonointi savukaasuissa.

Minä olen muutaman kerran kokeillut täysillä pesällisiä pientä poikittaista klapia tukkimaan tuota pesän etureunaan jäävää rakoa, mutta en ole huomannut sillä vaikutusta. Lähinnä tällä hetkellä tuntuu siltä, että Vedan ilmansyöttö vaatii toimiakseen pesän yläreunaan ilmatilaa. Pitäisi varmaan testata järjestelmällisesti erilaisia panoskokoja, missä se toimintakyvyn raja kulkee. Käytännön talonlämmitykseen tuollainen kokeilu vaan sopii kovin huonosti, kun lämmöntarve vaihtelee ja panoskokoa pitäisi säätää varaajan alkulämmön, ei laboratoriotyön tarpeen mukaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, mikä sinun harjoituksissasi sai tulen riistäytymään koko pesälliseen?

[pete73]

Milläs korkeudella ensiöilman aukko on, nouseeko puukasa täydellä pesällä sen eteen ja sotkee ilman leviämisen puiden yläpuolelle? (Ilmavirtauksen lienee tarkoitus jäähdyttää ylempiä puita jolloin eivät syty)

Jos näin on niin veikkaisin, että toimivan täytöksen raja olisi hieman ensiöaukon alapuolella...

Työläämpi lähestymistapa taas olisi muuttaa ensiön syöttö sivuille hieman arinan yläpuolelle jolloin se hapettaa vain palovyöhykkeen eikä ylhäällä ole happea palamiseen.
Molempia tapojahan noissa käänteispaloissa näkyy käytettävän.

[markkulievonen]

Minä olen muutaman kerran kokeillut täysillä pesällisiä pientä poikittaista klapia tukkimaan tuota pesän etureunaan jäävää rakoa, mutta en ole huomannut sillä vaikutusta. Lähinnä tällä hetkellä tuntuu siltä, että Vedan ilmansyöttö vaatii toimiakseen pesän yläreunaan ilmatilaa. Pitäisi varmaan testata järjestelmällisesti erilaisia panoskokoja, missä se toimintakyvyn raja kulkee. Käytännön talonlämmitykseen tuollainen kokeilu vaan sopii kovin huonosti, kun lämmöntarve vaihtelee ja panoskokoa pitäisi säätää varaajan alkulämmön, ei laboratoriotyön tarpeen mukaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, mikä sinun harjoituksissasi sai tulen riistäytymään koko pesälliseen?

Minun tapauksessani en käytä kattilan veden lämpötilasta ohjautuvaa  ilman säädintä lämmityksen yhteydessä, vaan käytän ruuvisäädintä, joka on säädetty siten, että kattila antaa  ilmoitetun teheo 40kw. Niin, alussa en hoksannut, miten sytytyksen yhteydessä ilmaa tulee saada enemmän ja siksi sytytys oli  herkästi ongelmoituvaa. Palamisen tukemiseksi jouduin raottamaan täyttöluukkua / antamaan luukun kautta enemmän ensiöilmaa ja tuossa vaiheessa tuli herkästi karkasi koko pesän palamiseksi.
Siis palamatonta kaasua kehittyi paljon vaiheessa, jossa hiilien muodostuminen oli vasta alkamaisillaan ja toisiopalo ei millään meinannut onnistua.

Nyt, viisastuneena käytän kyllä ilman säädintä siten, että sytytyksen yhteydessä ilmaläppä on auki n 55mm ja kattilaveden lämpötilan kohotessa +70C ilmaläppä laskeutuu ruuvisäätöön. Samoin alan lämmittämisen siten, että vedän ensiöilman säätöakselia 15mm auki ja savukaasujen lämmön noustessa +180C pienennän sen 6mm ja savukaasujen lämmön noustessa +230C työnnän säädön perusasentoon / poltettavasta  puusta riipuen.

Toisaalta en ole kokeillut, noussisiko tuli enää ylös, vaikken käyttäisi tuota sytytyspeltiä, joka siis tukkii sen  pesän etureunassa olevan sytytyskolon  (50mm). Nythän en tarvitse pitää raollaan koko luukkua. kokeiluun ei kyllä ole intoa, koska sytytys oli painajaista verraten tämän päivän tilanteeseen.

Hieman sivummalle.  Jos mahdollista, niin kokeileppa vaikka  tiiliä käyttäen. Supista pesän pohjaa jo 200mm korkeudelta lähtien loivassa kulmassa. Siis suutinreiän kohdalta supistettu pohjan leveys olisi  200mm. Siis pohjasta tulisi suppilon mutoinen ja siten hiilikerros olisi pienemmällä pinta-alalla, joka aiheuttaisi pienemmän puun kaasuuntumisen,- mutta silti riittävän korkealla lämpötilalla.

[markkulievonen]

Tänään kokeilin koemielessä sytystä ilman sytytyspellin käyttöä. Vaikutus oli kielteinen ja liian epävarmaa.

Ongelma / muutos oli siinä, ettei  puiden syttymistä saa nopeasti alkamaan. Kun käytän tätä peltiä, niin luukku saa olla auki ja odottaa siihen asti kunnes tuli on levinnut koko pesän leveydelle ja on siten hyvässä roihussa tulen silti nousematta yläosaan. Tuli pysyy siis pellin alapuolella. Kunnon palamisen saavutettua (pari kolme minuuttia) luukku kiinni ja ensiöilma tulee suunnitelluista kohdista.

Niin, tuo alkuroihu jäi huonommalle tasolla, koska tuli alkoi nousta jo ylemmäs ja siksi koko sytytyksen eteneminen normaali tasoon oli huonompi kuin normaalisti.

Siis kokeilu varmisti edelleen väitteeni, miten sytytyksessä puiden palaminen ja muuttuminen hiillokseksi / hiilikerroksen syntyminen tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, mutta silti pysähtyä määrättyyn tasoon. Normaalisti teen sen vaiheittain savukaasujen lämpötilaan liittyen.

[Iskä]

Milläs korkeudella ensiöilman aukko on, nouseeko puukasa täydellä pesällä sen eteen ja sotkee ilman leviämisen puiden yläpuolelle? (Ilmavirtauksen lienee tarkoitus jäähdyttää ylempiä puita jolloin eivät syty)

Jos näin on niin veikkaisin, että toimivan täytöksen raja olisi hieman ensiöaukon alapuolella...

Työläämpi lähestymistapa taas olisi muuttaa ensiön syöttö sivuille hieman arinan yläpuolelle jolloin se hapettaa vain palovyöhykkeen eikä ylhäällä ole happea palamiseen.
Molempia tapojahan noissa käänteispaloissa näkyy käytettävän.

Nappasin Vedan sivulta kuvan luukun sisäpinnasta, kun omassa on pesässä liian kuumaa kuvaamista ajatellen. Saattaapa olla, että osuit aavistelussasi naulan kantaan. Tänään laitoin 35 kg latauksen alkutulien jälkeen ja toiminta parempaa kuin koskaan ennen. Asettelin puut niin, että kaikista kolmesta aukosta oli vapaa puhallusreitti eteenpäin. Todellakin koko täyden palamisen vaihe meni ilman minkäänlaisia niiauksia sopivalla teholla. Toki tämä on yhden kerran tulos, mutta hyvältä näyttää.

Se on sitten toinen asia, että tämä leikkaa pesän kapasiteetista viimeiset 10 kg, eli melkein kolmanneksen pois. Tästä pasahti päähäni sellainen ajatus, että voisihan riittävä ilmamäärä mahtua menemään pesään yhdestäkin reiästä. Seuraavalla kerralla aion tukkia kaksi alempaa ilma-aukkoa ja säätää ilmamäärää hiukan isommalle suuremmasta vastuksesta johtuen. Sittenpä sen näkee.

[jupekoo]

Tuossa saattaa olla perää, mäkin poltan täysiä pesällisiä mutta en täytä pesää kattoa myöten. Muistaakseni kattilan ohjeessa oli että ei saa ihan täyteen laittaa.

[Iskä]

Tänään kokeilin koemielessä sytystä ilman sytytyspellin käyttöä. Vaikutus oli kielteinen ja liian epävarmaa.

Saisitko sinä Markku tänne kuvan siitä sytytyspellistä? Jos kuva ei onistu, kuvailisitko mahdollisimman tarkasti, millaisesta aparaatista on kyse.

[Iskä]

Tuossa saattaa olla perää, mäkin poltan täysiä pesällisiä mutta en täytä pesää kattoa myöten. Muistaakseni kattilan ohjeessa oli että ei saa ihan täyteen laittaa.

Katselin Vedan ohjeet läpi. Niissä ei oikeasti sanota yhtään mitään, ei tästä eikä mistään muustakaan asiasta .

Kitjoittelit tuolla omassa Veda-ketjussasi polttavasti jopa kolme pesällistä yhteen latauskertaan. Saisitko punnittua vaikka henkilövaa'alla, paljonko sinulla menee puita kerralla pesään?

Nuo alemmat ilma-aukot alkavat täyttöluukun yläreunasta alaspäin. Vedan pesän kerrotaan olevan 158 litraa. Hyötytilavuus jää ehkä puoleen tästä, jos arinalla pitää tiivistyksen takia olla vahva tuhkakerros ja pesän saa täyttää vain juuri ja juuri täyttöluukun puolivälin yläpuolelle.

Minkälaisia ajatuksia herättää lukijoissa, jos ensiöilma-aukkojen kohdille laittaisi ensiöpesään pituussuuntaiset kanavat, kokoluokkaa 60x25 mm2, joissa olisi 15 mm reikiä pitkin matkaa (vaikkapa kahteen pesän tangentin suuntaan)? Täyttöluukun päähän liitososa ja kohtalainen tiivistys. Äkkinäisesti ajateltuna tällaisella saisi enemmän vapautta puitten latomiseen, kun ei tarvitsisi huolehtia tilasta aukkojen edessä, vaan saisi laittaa sen mikä mahtuu.

[jupekoo]

Mä täytän sen pesän täyttöluukun yläreunaan asti, silloinhan sinne jää yläpuolelle riittävästi tilaa. Normaalisti riittää 2 pesällistä tai vähän alle. Kolme pesällistä menee jos varaajan ylälämmötkin päässy tippuun noin 30 asteeseen, ja sopiva pakkanen että kattilan tehosta menee paljo rakennusten lämmitykseen.

[jupekoo]

En usko että tarvii ensiöilmalle mitään kanavia, ei ole mullakaan ja toimii silti. Omasta mielestäni noi ongelmat mitä mulla on ollu ei ole johtunut ensiöilman syöttökanavista. Lähinnä määränsäätö on ollu se ongelma.

[markkulievonen]

Saisitko sinä Markku tänne kuvan siitä sytytyspellistä? Jos kuva ei onistu, kuvailisitko mahdollisimman tarkasti, millaisesta aparaatista on kyse.

Niin, pelti on siis kiinnitetty kattilan täyttöaukon alareunassa olevaan irroitettavaan  kulmarautaan ja siihen saranoitu. Pelti on  180mm arinan pinnasta eli taso, joka on hiilloksen paksuus pesää poltettaessa. Ennen puiden lisäystä lukitsen pellin pystyasentoon (sytytystila avoin) ja täytän pesän puilla, siten että pesän etuosaan jää sytyttämistä varten oleva tila. Pesää täytettäessä vedän yhden puun kohdalta, jota vasten  laskettaessa pellin pelti on vaakasuorassa eli  sulkenut etuosassa olevan sytytys tilan ylöspäin.

Siis sytytystilan pohjalle paperia ja sytyttäen ne ja sytytyspelti pois lukituksesta laskien sen pidemmälle vedettyä puuta vasten. Sytytystila on ylöspäin suljettu.Tässä vaiheessa täyttöluukku saa olla huoletta auki ilman savutusta tms ja kattilasta kuuluu voimakas humina tulen voimistuessa pellin alapuolella  kauttaaltaan koko pesän levydeltä ja toisiopalaminen on täydessä vauhdissa. Muutaman minuuutin kuluttua suljen luukun ja ensiöilma tulee siihen suunnitelluista reiistä ja hiilloksen syntyminen alkaa. Puiden palaessa pellin alla olevan puun laskeutuessa pelti rämsähtää suoraan alaspäin (saranoitu) pesän etuseinää vasten ja siten ei ole esteenä puiden laskeutumisessa.

Niin, tuo pelti on kyllä välttämätön kapsitus ajatellen nopeaa hiilloksen synnyttämistä. Pesää sytyttäessä ensiöilmaa tulee saada  monin kertaisesti ajatellen itse palamista. Taas luukkua pitäen raollaan tuli nousee hetkessä koko pesän laajuudelle ja sytyttämiseen liittyvät ongelmat alkavat.

PS.
Muuten , miten kuvia voi tuoda nettiin / foorumille?

[Muukalainen]

Niin, pelti on siis kiinnitetty kattilan täyttöaukon alareunassa olevaan irroitettavaan  kulmarautaan ja siihen saranoitu. Pelti on  180mm arinan pinnasta eli taso, joka on hiilloksen paksuus pesää poltettaessa. Ennen puiden lisäystä lukitsen pellin pystyasentoon (sytytystila avoin) ja täytän pesän puilla, siten että pesän etuosaan jää sytyttämistä varten oleva tila. Pesää täytettäessä vedän yhden puun kohdalta, jota vasten  laskettaessa pellin pelti on vaakasuorassa eli  sulkenut etuosassa olevan sytytys tilan ylöspäin.

Siis sytytystilan pohjalle paperia ja sytyttäen ne ja sytytyspelti pois lukituksesta laskien sen pidemmälle vedettyä puuta vasten. Sytytystila on ylöspäin suljettu.Tässä vaiheessa täyttöluukku saa olla huoletta auki ilman savutusta tms ja kattilasta kuuluu voimakas humina tulen voimistuessa pellin alapuolella  kauttaaltaan koko pesän levydeltä ja toisiopalaminen on täydessä vauhdissa. Muutaman minuuutin kuluttua suljen luukun ja ensiöilma tulee siihen suunnitelluista reiistä ja hiilloksen syntyminen alkaa. Puiden palaessa pellin alla olevan puun laskeutuessa pelti rämsähtää suoraan alaspäin (saranoitu) pesän etuseinää vasten ja siten ei ole esteenä puiden laskeutumisessa.

Niin, tuo pelti on kyllä välttämätön kapsitus ajatellen nopeaa hiilloksen synnyttämistä. Pesää sytyttäessä ensiöilmaa tulee saada  monin kertaisesti ajatellen itse palamista. Taas luukkua pitäen raollaan tuli nousee hetkessä koko pesän laajuudelle ja sytyttämiseen liittyvät ongelmat alkavat.

PS.
Muuten , miten kuvia voi tuoda nettiin / foorumille?

Vastausta kirjoittaessa kirjoitus ikkunan vasemmassa alakulmassa  näkyy teksti lisätoiminnot. sieltä kautta pitäisi kuvan/liitteitä saada lisättyä tietokoneen kovalevyltä. Kuvan koko on rajoitettu joten sitä on muokattava ennen liittämistä.
Toinen tapa on linkittää kuva joltain esim Google kuvat tai vastaava  pilvipalvelu, jolloin tiedosto koko voi olla suurempi. Se tapahtuu täppäämällä täppiä lisääkuva ja kopioimalla kuvan osoite img sulkujen väliin.

[osilpi]

Menikö nimimerkin "Iskä" lopputalvi lämmityksen suhteen hyvin? Pitäisi omaa arinaa alkaa rakentamaan hyvissä ajoin.