Veda 35M toisiopalo tukahtuu - Neuvoja?

[jupekoo]

Morjens. Joo kohtuu simppeli arinakivi keskellä, jossa 6kpl ilmareikää. Kivi on aika lähellä orginaalin kokoista, lisäksi ladoin suutin kiven ympärille siis arinan päälle 25mm vahvoja tulitiili laattoja suojaan arinaa lämmöltä. Suutinkiven yläreunassa on olake jossa on tulenkestävää tiivistenarua sekä kiven pohjassa suutin aukon vieressä myös. Tuossa arinassa on sisään rakennettu kanava josta toisioilma tulee suutinkiven reijille. Etuluukkuun on tehty uusi ilmareikä tätä hommaa varten. Mulla on 2.5m3 varaaja siihen riittää kaks pesällistä niin on täynnä noin 40->86 asteeseen. Ainiin arina on reunoilta tiivistetty palonkestävällä villalla sekä arinan etureunassa on ura mihin tuli sellasta valkoista tulenkestävää keraamista villaa, tämä tiivistää arinan ja etuluukun välin ja uuden ilmansyöttökanavan. Niitä ohuita tulitiiliä löytyi ainakin rautiasta ja starkilta, suuntana ylöjärvi ja tampere. Kanattaa lukea koko tää ketju läpi jos vedan toiminta kiinnostaa.

[jupekoo]

Piti viä laittaa että. Veda on loisto aihio teeseitse miehelle, helppo huoltaa ja rakennella erilaisia muutoksia. Veda ei alkuperäisenä tosiaankaan ole soveltuva huolettomaan ja helppoon lämmitykseen, aikas raakile ja oikukas on. Siis tämä oli nyt vaan mun mielipide.

[osilpi]

Juu olen jo lukenut koko ketjun. Se on hienoa, että onnistuneista kokemuksista / muutoksista leviää tieto. Tämä Veda vaikuttaa juurikin aihiolta.

Oliko sinulla puhaltimessa nopeudensäätöä vai säädätkö sitä vain tuolla läpällä?

Teitkö tuota arinaa varten muotin, jossa valmiina olakkeita varten jonkun sortin ohjurit vai teitkö olakkeet jälkikäteen timanttilaikalla? Entä teitkö ilmareiät vasta jälkikäteen? Kärsiikö tuota valumassaa ylipäätään porata ja laikata miten hyvin? Fesconin valumassasta tein viimeksi kiven ja ei ole vielä paljoa kokemuksia sen kestävyydestä.

Onko tuo tulenkestävä keraaminen villa jotenkin kiinni arinassa (palomassalla tms) vai pysyykö se urassaan ilmankin, kun luukun avaa?

Miten tuo nuohouspuoli? Puhuit aiemmin, että teit korin, jolla saa kivet kerralla pois nuohousta varten. Tarkoititko silloin arinan yläpuolisia kiviä vai alapuolisia kiviä? Vai saako yläpuoliset kivet olla paikoillaan myös nuohotessa?

[jupekoo]

On myös 5-asentoinen säädin joka on nyt 4 nopeudella, tuli laitettua joskus aikaisempiin virityksiin enkä ole ottanut sitä pois. Elikkä läpällä säädän, syttyvaiheessa reilusti ilmaa ja sitte kun savun lämmöt on noussu sekä toisiopesässä hyvä pöhinä niin ilmoja pienemmälle. Tein muotin pinnotetusta lastulevystä , muottiin porasin reijät ja reikiin muovista sähköasennusputkee. Keskireikää varten tein38x240mm palan spu eristeestä jonka päällystin leivinpaperilla, tämä parilla ruuvilla muotin pohjaan kiinni ja sitten muoviputken pätkät reijistä paikalleen spu.hun asti. Tulee laakista valmis, ei tarvi porailla mitään. Muovi putket lähtee helposti pois kun valu on ehtinyt kuivua vaikka päivän verran. Keraaminen villa on vain painettu uraan, hyvin on pysynyt vaikka oon luukkua availlut. Yleensä en varastopesää paljonkaan putsaile sillä tuhka ja piki suojaa rakenteita. Ala eli toisio pesässä on se kori mihin oon tehny niistä ohuista tiilistä palopesän, sen pystyy vetään kokonaan pois tieltä kun vedan nuohoo ihan normaali tavalla.

[Iskä]

Osilpi:
Kuulostaa kovin tutulta tarinalta ihan yksityiskohtia myöten, kuten että minä olen ainoa, jolla on ongelmia ja takuukorjauksissa postikulut tulee ostajalle..Ü

Laitan vielä tähän yhteenvedon ketjusta minun omin silmin nähtynä:

- Pääsyy oikutteluun on ollut vuotava arina. Tiivistin ensin tunkemalla pehmeätä villaa rakoihin. Kesti kolmisen lämmityskertaa. Nyt tiivisteenä 10 mm paksuista kovaa villaa arinan ja seinän raossa 5 cm leveä siivu. Arinan tiivistämisen jälkeen ennen jatkuva humputus loppui käytännössä kokonaan.

- Mielestäni ilmamäärä ei säädy puhaltimen painepuolella olevalla läpällä ainakaan riittävän tarkasti. Minulla on tällä hetkellä kierroslukusäädin ja lisäksi puhaltimen imupuolella 0-100% kuristusmahdollisuus. Alkuperäinen läppä aukeaa puhalluksesta, mutta vastapaino on melkein sangan juuressa.

- Tiiviillä arinalla tarvittava ensiöilmamäärä on todella pieni murto-osa puhaltimen täydellä nopeudella työntämästä ilmamäärästä.

- Tämänhetkisen käsitykseni mukaan ilmamäärää on pakko säätää palamisen aikana. Ensin poltan alkutulet isommalla ilmamäärällä. Tämän jälkeen pesä täyteen ja ensimmäinen puoli tuntia isommalla ilmamäärällä. Kun täysi palaminen kunnolla käynnissä, ilman saa laittaa melkein kiinni. (Jos ilmamäärää pienentää liian aikaisin, palaminen hiipuu kokonaan. Jos ajaa koko ajan alussa tarvittavalla ilmamäärällä, kattila palaa yli 400°C savukaasuilla ja käsittämättömällä teholla.)

- Kattilan konvektio-osa on täysin alamittainen, joten savukaasujarruja todella tarvitaan. Tein tänään jupekoon innoittamana uudet 75 mm leveistä 1 mm pellisiivuista, jotka käänsin loivalle korkkiruuville (tuubin matkalla noin kaksi kierrosta). En ole vielä kokeillut.

- Minulla on (muistaakseni markkulievosen innoittama) "katalysaattori" toisiopalotilassa. Arinan aukon kummassakin päässä on reikätiilen puolikkaat. Etupäässä tarkoitus on hajottaa kylmä toisioilmasuihku. Takapäässä tiili alkaa hehkua kirkaasti ja poisti ainakin minun tapauksessani savutuksen käytännössä kokonaan.

Arinan tiivistämiseen minulla on jatkettuna ensiapuna sellainen hanke, että hankin alkuperäistä muistuttavan arinan, jossa yläpinta on kokonaan sileä. Tähän laitan yläpintaan stoppariksi lattaraudat pidempi sivu pystyyn, reunojen suuntaisesti. Lattarautojen ja kattilan seinien väliin leikkaan sopivat (noin 10 cm leveät) palat 10 mm kovasta villasta. Päälle tuhkaa.

Osilpi; Jos polttaminen edelleen vaikuttaa liian vaikealta, ajele Turkuun katsomaan. Minulla on tämä tappelu sen verran tuoreessa muistissa ja edelleen käynnissä, että pystyn jotain asioita näyttämään kädestä pitäen.

[Iskä]

On myös 5-asentoinen säädin joka on nyt 4 nopeudella, tuli laitettua joskus aikaisempiin virityksiin enkä ole ottanut sitä pois. Elikkä läpällä säädän, syttyvaiheessa reilusti ilmaa ja sitte kun savun lämmöt on noussu sekä toisiopesässä hyvä pöhinä niin ilmoja pienemmälle.

Sinä et ilmeisesti polta alkutulia. Kuinka pitkä aika sytyttämisestä annat palaa ennen kuin pienennät ilmamäärää? Katsotko pienennyskohdan kurkistuslasista, kellosta vai savukaasulämpömittarista?

[Iskä]

Naapureita ei ole lähellä ja lämmitettävää alaa on 170m2 (uudessa) talossa ja 60m2 tallissa (5m korkea, ja iso huonosti eristetty ovi). Varaaja 1800L Jäspi, joka on liian pieni mielestäni. Pannuhuoneeseen ei kuitenkaan mahdu isompaa.

Puuta menee arviolta 10 pinokuutiota tänä talvena (asutaan siis täällä etelässä, Sipoossa) ja uunissa poltetaan rakennuspuusta risujen kautta isoihin halkoihin. Omaa metsää kun ei ole juurikaan, on poltettava sitä, mitä sattuu saamaan.

Varaaja lämpenee 30->90 asteeseen yleensä kolmella pesällä, joka tuntuu mielestäni aika kovalta kulutukselta. Pikkupakkasilla lämmitetään joka toinen päivä ja kovilla joka päivä.

Savunmuodostus oli ensimmäisen talven aivan valtavaa, enkä ymmärtänyt sen johtuvan ilman puutteesta. Ajattelin, että puhallin työntää kyllä riittävästi ilmaa. Ihmettelimme lopputalvesta 2013-2014, miksi ei enää syty millään ja laitoimme piipun nuohousluukkuun paperia, josko auttausi syttymiseen. Tällöin syttyi nokipalo (koko kiven tiilipiippu), jonka saimme pidettyä maltillisena ja piippu ei vaurioitunut juurikaan. Muutamia halkeamia pintaan tuli, mutta niistä ei ole ollut ongelmia myöhemmin (nuohooja käynyt kolmesti tuon jälkeen). Onneksi ei ollut kattilassa tulia!

Samoin olen kokeillut tuhkalla tiivistämistä ja siitäkin on hieman apua. Nuohouksen jälkeen kun savuttaa aina eniten. Nuohouksen teen kolmen lämmityskerran välein ja tuubien putsauksen kuuden kerran välein. Tuhkaa kertyy kolmessa kerrassa jo sen verren paljon, että olen katsonut tyhjennyksen viisaaksi. Tuubeille riittää kevyt putsaus.

Luin vielä kertomuksesi uudelleen läpi. Muutama asia alkoi askarruttaa. Meillä on samaa kokoluokkaa oleva uusi talo ja 1400 litran varaaja. Lämmitysväli on meillä sama kuin sinulla, mutta minua auttaa iso lämpötilamuutos. Käyttövesi tulistetaan sähköllä, joten voin päästää varaajan lähelle 20°C. Lämmitän aina 100°C. Kertalämmitykseen menee meillä sen verran yli pesällinen, että lisäämään joutuu tai sitten laittamaan hiukan isommat alkutulet. Tuo kolme pesällistä yhteen varaajalliseen kuulostaa hurjalta määrältä. Punnitsepa joku kerta, paljonko saat kerralla puuta sisään. Minä poltan isoa hyvälaatuista koivua ja 45 kg saan silloin tällöin mahtumaan, mutta riippuu jonkin verran puiden muodosta. Katsopa sitten kellosta, kauanko pesällinen palaa hiilloksen (melkein) loppumiseen asti. Puun energiasisältö on 4,1 kWh/kg, josta saat laskettua ottotehon jakamalla puiden sisältämän energian polttoajalla. Pitäisi olla kattilan nimellistehon luokkaa.

Edellisessä viestissä jo viittasin asiaan, mutta toistan vielä. Liiallinen savutus johtuu joko liian suuresta tehosta tai liian vähästä toisioilmasta. Liian pieni ensiöilma ei varsinaisesti selitä savutusta, mutta arinan vuoto selittää, kun osa ensiöilmasta karkaa suoraan toisiopesään jäähdyttäen sitä ja osallistumatta ensiöpesän kaasuttamiseen.

Arvioimasi puun määrä vuodessa on pienen puoleinen. Meillä palaa viitisentoista pinokuutiota koivua vuoteen. Hyvin pienikokoisen polttopuun olen todennut hyvin ongelmalliseksi poltettavaksi, mutta tilanne on muuttunut arinan tiivistämisen jälkeen. Nyt sietää paremmin pientäkin puuta ja jopa vaatii sitä polton aluksi.

[jupekoo]

Sytytys tapaa joutu vähän muuttaan. Aikaisemmin oli alkutulet pienemmällä klapilla. Nyt reilun kokoisia puita pohjalle, vähän silppua tai jotain sytykettä päälle ja palaan. Ohituspelti on auki ja täyttöluukku myös, tällävälin haen lisää puita valmiiks tai jotain. Saa palaa tälläin noin  5-10min, sitten pesä täyteen, ohituspelti kiinni ja saa palaa vapaalla vedolla taas sen 5min tai jos tavara on ollu normaalia äkäisempää syttyyn niin luukku kiinni ja puhallin päälle. ilmamäärän pienennys noin 15-20 min, katton miltä liekki näyttää sekä savun lämmön. Enää ei voi laittaa pieniä puita pohjalle ne palaa liian nopeesti pois eikä muodostu kunnon hiilustaa

[Iskä]

Sytytys tapaa joutu vähän muuttaan. Aikaisemmin oli alkutulet pienemmällä klapilla. Nyt reilun kokoisia puita pohjalle, vähän silppua tai jotain sytykettä päälle ja palaan. Ohituspelti on auki ja täyttöluukku myös, tällävälin haen lisää puita valmiiks tai jotain. Saa palaa tälläin noin  5-10min, sitten pesä täyteen, ohituspelti kiinni ja saa palaa vapaalla vedolla taas sen 5min tai jos tavara on ollu normaalia äkäisempää syttyyn niin luukku kiinni ja puhallin päälle. ilmamäärän pienennys noin 15-20 min, katton miltä liekki näyttää sekä savun lämmön. Enää ei voi laittaa pieniä puita pohjalle ne palaa liian nopeesti pois eikä muodostu kunnon hiilustaa

Paljonko savukaasun lämpö on silloin kun pienennät ilmamäärää?

Onko se uusi arina oletettavasti ympäriinsä tiivis? Sinä et ole ilmeisesti missään vaiheessa kokenut ihan yhtä laajoja ilmavaivoja kuin minun kattilassani on ollut. Oletko uudella arinalla joutunut kuitenkin pienentämään ilmamäärää aikaisempiin harjoituksiin verrattuna?

[Iskä]

Nyt on käyttökokemus uusista savukaasujarruista. Pappatunturin viritys on onnistunut, jos teho laski alle 20%. Tällä kriteerillä nämäkin siis onnistuivat. Uudet jarrut ovat siis aika tarkaan tuubin halkaisijaiset peltispiraalit, joissa on tuubin matkalla noin kaksi kierrosta. "Vanhat" jarrut olivat aaltopeltiä, 50 mm leveät suikaleet ~25 mm profiilinsyvyydellä. Uusilla sain puista veteen hyötysuhteeksi noin 70%, kun vanhoilla on vaaputtu 75% paikkeilla. Kummassakin tuloksessa on kiertoon lähtevä energia mukana, arvioituna edellisen vuorokauden kulutuksen mukaan. Silmämäärin tarkasteltuna ja huminasta sekä savukaasumittarista päätellen virtaus on voimakkaampaa näillä "uusilla". Jouduin siis pienentämään ilmamääriä.

Minulla oli välillä käytössä tuubin halkaisijaiset kuljetusruuviaihiot jarruina. Nousu noin 80 mm, eli kuutisen kierrosta jarrun matkalla (jarrun pituus oli 500 mm, kun tuubi on 600 mm). Näillä kattila ei pala ollenkaan vapaalla vedolla. Onko jollain kokemuksia, että on erilainen vastus eri tuubeissa? Jos laittaisi 1-2 tuubiin harvanousuiset spiraalit ja loppuihin 4-5 tuubiin kuljetusruuvit. Meneekö kaikki virtaus harvanousuisten kautta, entistä kovemmalla nopeudella?

[Iskä]

Vielä kommentti Osilpin kirjoitukseen:

Aikoinaan tein kattilan ostopäätöksen sillä perusteella, että jos Vedankin rakenne toimii, miksi haluaisin keraamisen pesän ja servo-ohjauksen ja niiden mukana korjattavia/huollettavia kohteita? Mistään palstalta en löytänyt järkevää epäilyksen sanaa Vedan toiminnasta ja valmistaja tietysti osasi puhua tuotteensa paremmuudesta verrattuna keskisen Euroopan "bulkkikattiloihin". Valmistajan kertoman mukaan 35M-mallia on Suomessa 250 kappaletta ja maailmassa noin tuhat (loput 750 pääasiassa Ruotsissa). Miten on mahdollista, että keskustelupalstoilta ei tätä ketjua lukuunottamatta löydy kuin kehuja?

Tämä ongelma, joka minua on vaivannut, lienee mallin 35M yksinoikeus. Isommat alapaloiset toimivat (jos toimivat..?) vapaalla vedolla, ja arina on kokonaan keraaminen ilman samanlaista tiiviysvaatimusta kuin tässä pienimmässä mallissa. Yläpaloiset ovat myös rakenteen yksityiskohdiltaan hyvin erilaisia.

Vedan kokonaan aukeava pesän pääty on markkinoitu hyvänä ominaisuutena ja näyttäähän avoin ovi hyvältä kuvassa huoltoa ajatellen. Minulle on kuitenkin tullut harvinaisen selväksi, miksi useimmissa alaspäin palavissa kattiloissa on erilliset ovet ensiö- ja toisiopesään; arinan tiiviys on silloin todella paljon helpompi taata. Onko muuten vaikeampaa valmistaa yksi iso kuin kaksi pienempää aukkoa ja tehdä ne tiiviiksi? Tässä siis haen sitä, että tuohon isoon oveen lienee päädytty eniten valmistuksen helppouden kuin toiminnan ehdoilla. Jos sitten suunnittelijalle lienee ollut ollenkaan selvää arinan tiiviyden vaikutus kattilan toimintaan.

[jupekoo]

Savun lämpö noin 180-200 niin sitten pienennän ilmamäärää. Arina on varmasti tiivis. Kyllä niitä kaikenlaisia vaivoja on ollu alkuperäisellä kattilalla, ihan laidasta laitaan. Pikku hiljaa ongelmat katosivat tai muuttuivat lievemmiksi kun teki lisää muutoksia ja säätöjä ilman syöttöön. Toimi jo aika hyvin alkuperäisellä arinalla ja muutetulla ilmaläpällä kunnes meni arina kieroon sekä samalla palotapahtuma ihan mahdottomaksi. Tästä sitten seurasi se että tein ton uuden tyyppisen arinan. Ilmamäärä uudella arinalla on huomattavasti pienempi kuin alkuperäisellä.Sen takia mulla on miedot savujarrut että riittää virtausta ja täten tarpeeksi toisioilmaa suuttimelle koska toisioilma syötetään ilman puhallinta.

[kahe]

Eikö nuo kuljetusruuvit jarrutta virtausta huomattavasti enemmän kuin spiraalit? Mahtaa olla vaikea löytää oikeaa kombinaatiota ja vieläpä eri vedon tilanteisiin.

[Iskä]

Eikö nuo kuljetusruuvit jarrutta virtausta huomattavasti enemmän kuin spiraalit? Mahtaa olla vaikea löytää oikeaa kombinaatiota ja vieläpä eri vedon tilanteisiin.

Kyllä noitten välillä on huomattava ero veto-ominaisuuksissa. Voisin seuraavalla kerralla kokeilla kombinaatiota 2 löysää ja 4 tiukkaa. Sittenpä sen näkee. Jos paniikki iskee, pystyy jarrut kyllä vaihtamaan palamisen aikanakin.

[Iskä]

Lämmitys osui sunnuntaille, enkä viitsinyt alkaa itseäni palvaamaan. Jätin siis savukaasujarrujen kokeilun tulevaisuuteen. Tänään mennään mukaillen edellisen kerran asetuksilla ja loivilla spiraalijarruilla.

Täyden palamisen vaiheessa pienensin ilmamäärää kaksi kertaa. Savukaasun lämpö on noin 350°C ja silmämäärin liekki vaikuttaa siltä, ettei tehoa ole tarvetta ainakaan kuristaa. Mennään siis kitupalon rajoilla, mutta vielä rajan yläpuolella. Jos savukaasun lämpö jostain kertoo, niin selkeästä epäsuhdasta polttotehon ja konvektion tehon välillä. Jos konvektion teho on liian pieni, olisiko oikea ratkaisu sitten pienentää palamisen tehoa?

Muistan tältä palstalta lukeneeni jonkinlaisesta arinavakiosta, eli palamisen tehon piti olla vähintään tietyn suuruinen per arinan pinta-alayksikkö. En kuitenkaan löytänut kirjoitusta. Ymmärrän tämän niin, että palaminen muuttuu kitupaloksi, jos liian suurella arinalla yrittää pienentää palamisen tehoa liikaa ensiöilman määrällä.

Minulla on ollut mielessä laittaa tulilaatat pesän pitkille reunoille viistosti seinämiä vasten, jolloin pesän pohjasta muodostuu kartio ohjaten hiillosta arinan reiälle. Vaikuttaako tuollainen kartio myös arinan pinta-alaan siinä mielessä, että poltto suostuisi toimimaan pienemmällä teholla, muuttumatta kitupaloksi?