En löytänyt tästä aiheesta ketjua joten ajattelin että voisi olla hyvä koota minkälaisia muutoksia ootte keksineet toteuttaa tai löytäneet netin syövereistä. Vakionahan useat (useimmat?) halkomakoneet ovat aika onnettomia, taitaa joku turvamääräys sanoa että molemmat kädet pitää olla ohjausvivuilla käytön aikana.
Jos koneen rakenne sen sallii niin useimmat varmaan päätyvät johonkin ratkaisuun joka vapauttaa toisen käden pitelemään halottavaa puuta. Tämä "stage 1" viritys on yleensä helppo toteuttaa, glans powerin 3kw pystymalliin tarvitsi ainoastaan sitoa yksi rautalankalenkki. Tämän lisäksi poistin toisen ohjurin/käyttövivun jolloin voi halkoa paljon paksumpia puita, ja puut saa paljon kätevämmin syötettyä sivusta.
Tämä muutos teki vakiona liki käyttökelvottoman hitaasta ja vaikeakäyttöisestä koneesta toimivan. Kuitenkin ajan mittaan alkoi tuntumaan siltä kuin taistelisi toinen käsi selän taakse sidottuna. Varsinkin kun puun koko kasvaa niin isoksi ettei kämmenote sivusta enää toimi. Puun yläreunasta pitely ei ole täysin turvallista koska siinä on aina mahdollisuus että sormet voi jäädä väliin.
Seuraava vaihe onkin sitten "stage 2" viritys, eli toisenkin käden vapauttaminen töihin. Tämänkin toteutus on varsin helppoa ainakin useimmassa pystymallisessa halkomakoneessa: toisesta käyttövivusta naru maahan, narun alapäässä lenkki jalalle.
Täysin toinen asia onkin sitten miten helposti semmoisen ratkaisun saa toimimaan moitteettomasti. Minun ratkaisu oli laittaa ketju ja alapäähän lattaraudasta taivutettu lenkki. Se ei koskaan toiminut hyvin, ongelmana oli että piti aina katsoa missä se lenkki on ja asettaa jalka siihen. Toinen ongelma oli että aina piti seistä täsmälleen samassa kohdassa ja painaa täsmälleen samaan suuntaan että tuntuma&liikerata olisi sama ja lihasmuistin käyttö mahdollista. Minulta ei löydy edes kunnon kuvaa tästä koska se ei ollut kuvaamisen arvoinen, mutta yhteen se sattui vahingossa, josko siitä saisi edes vähän selvennystä rakenteesta.
Aika nopeasti tuli selväksi että tämän rakenteen jalostaminen ei tule onnistumaan, vaan se pitää olla lähempänä auton kytkinpoljinta. Ja käyttövoima saisi mennä suoraan pääpalkkiin eikä käyttövipuun. Huolellinen suunnittelu on yleensä projektin tärkein vaihe, loppujenlopuksi toimiva rakenne osoittautui erittäin yksinkertaiseksi toteuttaa jo olemassa olevista ylijäämäosista.
Tämä muutti koneen luonteen ja käyttöominaisuudet aivan uudelle tasolle ja on toistaiseksi toiminut moitteetta. En ole avannut koneen alakertaa niin en tiedä minkälainen rakenne siellä on ja ottaako se nokkiinsa jos käyttöpolkimelle astuu koko toisen jalan painolla. Mutta järkevällä painolla voi astua, ja kantapää maassa käyttö onnistuu myös.
Seuraavaksi vuorossa oleva viritys olisi hydraulikierron muuttaminen niin että työvaihe toimii samalla tuplanopeudella kuin palautus niin kauan kunnes vastapaine nousee liian kovaksi, mutta en usko että siihen asti koskaan tulee tarvetta mennä koska nykyään kahdenkin henkilön voimin töitä tehdessä saa hengähdystauon ainoastaan kun vastaan tulee puu joka ei 2 halkaisulla antaudu. Kun stoppiketjun asettaa oikein ja kun halottavat puut ovat sirkkelin jäljiltä saman mittaisia niin ei siinä tule kuin <3 senttiä tyhjää liikettä.