Toisen varaajan lisääminen

[Pähkäilijä]

Laittaisin sarjaan jos tuon kerrostumisen saat syntymään, toisaalta kuinka viileänä saa talolta palaavan veden tulemaan eli millaista kerrostumista pystyt saamaan aikaiseksi. Täällähän jollain oli vastaavan systeemin kanssa omat hankaluutensa kerrostumisen katoamisen kanssa. Pienin varaaja viimeiseksi koska siinä on suurin lämpöhävikki (ulkopinta-alaa eniten verrattuna tilavuuteen).

tän lämpökameravideon olet varmaan nähnyt aikaisemminkin mutta kertauksen vuoksi  kun tarkoitus on saada mahdollisimman nopeasti lämmityksen aloituksesta käyttöön kuumaa vettä ja kun se yritetään saada riittämään mahdollisimman pitkään.

https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

joku fiksumpi voinee kertoa miten rinnankytkentä toimii kun varaaajat on eri kokoisia.

[Muukalainen]

Niin saikulla aikaa.......
Löysin linkin jossa on kyseinen kompleksi ja automaatio. Tuossa päävaraaja ja ensimmäinen lisävaraaja on kytketty rinnan ja kolmas lisävaraaja sarjaan toisen lisävaraajan kanssa.

Systeemi on laddomat MR50 tai paremminkin 51
Latauksen purussa ensin tyhjennetään päävaraajan alaosa jonka jälkeen lisävaarajasta ladataan vain päävaraajan yläosaan tarpeen mukaan kuumaa vettä.

Onko kenelläkään kokemusta kyseisetä systeemistä?

Sinällään mielenkiintoinen konsepti. Kumpi pienempi paha? Päävaraaja isoin varaaja ja pienin viimeiseksi vai pienin päävaraajaksi. Jos isoin on päävaraaja, menee kauan ennekuin sen alaosa tyhjenee jolloin pienin varaaja on kauan kuumana ennekuin alkaa tyhjentyä latauksesta. Pienin päävaraajana silloin alaosa jäähtyy nopeimmin purkamisen aikana. Kuuman veden määrä on vain joitain satoja litroja syötössä radiaattoreille. Huonoa että isojen varaajien lataus kiertää sen kautta radiaattoreille pienessä varaajassa. Pohdintaa? Kerkiääkö paluuveden lämpö kerrostua ylemmäs pienessä varajassa, tuo ehkä se kulminaatio tuossa pienessä varaajassa. Tällä hetkellä kerkiää kerrostua. Varaaja on jäspi ovaali 1800 varaaja.

Varaajien järjestys lähinnä määrittäisi kumpaan huoneeseen tulisi lämmönjako ja kanaalien lähdöt. Mielestäni oleelinen asia kun uutta suunnittelee ja saisi mahdollisimman käytännöllisen ja tehokkaan systeemin.

Juu +1 asteen kelillä menovedenlämpötila pyörii noin 32 astetta ja paluu 28 astetta tänä aamuna
-10 asteen kelillä menoveden lämpötila oli keskimäärin 37 astetta paluu 32 astetta. Suht kovana pidettävä koska 70 luvun alun ptkisto ja ei mitään virtauksen säätöjä jolloin kiertoa pitää olla jotta kaikki lämpiää. remontin yhteydessä tähän tulee korjaus.

Kuva systeemistä.  Sivu 11
http://www.akvaterm.fi/files/lmr_product_presentation_fi.pdf

Käyttö/asennus ohje. Lue sys 50/51 ohjeista. Sivut 9 ja 10

Tässä pari linkkiä jossa kuvaa ja käyttö/asennus ohje.
http://www.termoventiler.se/application/files/5714/6477/8215/LMR_Manual_FI.pdf

[Nuukakimmo]

Lisäsin eilen paisuntaa yhdellä 200l pöntöllä. Nyt sitä on 20% varaaja tilavuudesta, josko nyt saisi jo ääripäät hyödynnettyä. Varaajien 1 ja 2 lämmöt olivat n. 40 ja 30 . Yhdeksän tunnin trukkilava nuotion jälkeen 95 ja 90. Paineet hivenen alle 1,5. Alussa 0,7.