riusmiehen pannarirojekti

[riusmies]

Yritän laittaa muutaman kuvan kattila toiminnassa. Piipusta ei tule savua, ei väreilyäkään vaikka täysteho päällä. Nyt jo muutaman lämmityskerran kokemuksella voi sanoa, että olis pitänyt aiemmin heivata pihalle yläpalosavutin.
Lisäys: Paneelikuvassa ylhäällä 128 astetta pakokaasut ja 6.4 % happi. Kattila 74.1 astetta, puhallin 2400 rpm. Ensiöilma 89 ja toisio 7% auki. Liekki ja oikeinmerkki "glow"-toiminto. Alhaalla palopesän lämpö keramiikkojen ulkopuolella 392. Varaaja ylä69 ja ala 27 astetta. D4 palo-ohjelma. Happitavoite 7 tai alle ilmeisesti.

[riusmies]

Lattia on nyt maalattu kolmannen kerran.

[riusmies]

Kyllä menee sanattomaksi näiden nykykattiloiden kanssa. En olisi uskonut, että voi lämmityksen hoitaa ilman näkyvää savua ja lähes ilman savun hajua. Tullut kokeiltua erilaisia versioita sytytyksestä ja poltettavien puiden koosta. Liian pientä puuta jos käyttää, niin  piipusta tulee valkeaa savua. Savuttoman tuloksen olen saavuttanut siten, että pitkittäin muutama noin 5 cm paksuinen puu pesään ja vinoon muutama puu päälle. Sitten 1-2 litraa haketta ja paperisytykettä. Sen jälkeen puita uuniin aivan täyteen. Itsellä puut Espegardin 80 litran säkeissä ollen noin 33 cm pitkiä. Menevät hyvin uuniin poikittain. Keskiluukun kautta sitten sytytyksen yhteydessä paperista kuppimainen rakenne ja sytytän tikun tuulensuojassa. Odotetaan sitten pari minuuttia, jotta pakokaasu noussut 50 asteeseen ja keskiluukku kiinni. Alaluukun ikkunasta tulee seurailtua toisioliekkiä ainakin vielä uutuuden viehätyksenä. Meinaa mokoma vaan puskea lämmintä varaajaan niin paljon pesällisellä, että mennyt melkein joka kerta katkokäynnille. Toisaalta lämmitysväli nyt ennätykselliset kolme päivää. Nyt puut aivan rutikuivia - katsellaan mitä syksyn sateet vaikuttaa savuttamiseen.

[25mottia/v]

Morjens!

Sinulla taitaa jäännöshappisäätö ohjaille helpommin hyvään paloon. Itsellä on se peruskattila jossa on vakio ensiö- ja toisoilmareiät.  Hyvin sekin palaa, mutta olipa hyödyllinen heitto kun joku sanoi että aloita grillihiilillä!  nauratti että voi hemmetti, kaikkea sitä näkee..  Mutta sattui sitten siinä aloitusaikana olemaan jäänyt säkki ja piruuttaan laitoin sen puiden alle.  tajusin mitä kirjoittaja tarkoitti.  Ei siinä grillihiiliä tarvita mutta siten aloittelija näkee mikä on kattilan paras puhtaus ja mihin se pystyy.  Hehkuvan hiilimassan kanssa ollaan täysin ihannealueella ja oletan että silloin on maksimimäärä simppeleitä hiilivetyjä ja häkää siellä toisiossa ja minimissään ne pitkät pahikset, aromaattiset.  Siten saa kuvan tilanteesta mihin pitäisi pesän täytöllä ja mahdollisella hoidolla päästä.  Kaasut on silloin kaikkein puhtaimmillaan. 
ja näkee toisenkin " käänteisen ihmeen"  eli sen että kun on se korkean ilmavirtauksen omaava rako, niin pienelläkään hiilimäärällä ei tarvita mitään sytykkeitä.   Seisovassa ilmassa oleva hiilihän on passiivinen pökäle, ei se syty eikä vaikuta edes sytykkeeltä.  Mutta ilmavirrassa oleva hiili on tulenarka ja nopea syttyjä.   Eli paloraon päälle kaikki isot hiilet ja siihen ihan hiukan tulta, niin kohta on kuuma alku valmis.  Syttyy sekunneissa.

[Pähkäilijä]

MegaJouleissa tais mennä suunnilleen kilolle

10 MJ 30% kosteudessa oleva polttohake
20 MJ lämpökäsitelty (torrefioitu) puu
30 MJ hiili

Ensimmäisessä vaiheessa katoaa kosteus, sitten lämpökäsittelyn jälkeen selluloosa ja puolet energian massasta kun jäljelle jää vain hiili jossa on eniten energiaa. Biokaasulaitoksilla tuo systeemi toimisikin hiilen teossa, miksei myös grillihiiliä voisi tehdä ohjattavalla käänteispalollakin kun saisi ensiöilman nollille ja puussa oleva happi hoitaisi selluloosat lämpimäksi (vrt retrotti) kunhan tuli on ensin sytytetty. Toisaalta hiilelle ei liene niin tarvetta että sitä kannattaisi pannuhuoneessa alkaa valmistamaan 

[riusmies]

Kokeilin nyt lehtipuuhiilillä sytytystä. Laittelin vähän haketta ja lehtiä, jotta tuli kulkee keskiluukusta hiilien kohdalle. Pari minuuttia tuli vaaleaa savua ja sitten savu hävisi. Keskiluukku tässä mallissa pidetään auki, kunnes pakokaasut 50 astetta. Näkyy olevan, että jos (7. lämmityskerta) kuivaa ja tarpeeksi isoa puuta, niin vaaleaa savua ei tule kuin sytyttäessä. Onko joku kikka millä alkusavustakin pääsisi eroon? Olisko hake pois ja hiilien sytytys sanomalehden avulla, sytytyspalalla tai kaasulla?

[markkulievonen]

Kattiloilla lie eroa, mutta savutuksetta lämmitys onnistuu aina sytytystä myöten. Näin lämpimillä keleillä naapurini ei tiedä milloin lämmitän varaajan. Talvisin piipusta tulee vain vaaleaa vesihöyryä.

Pesän pohjalle tulee laittaa ohuempaa,- helposti syttyvää puuta (kattilassani pesän pohjalle 150mm kerros) ja vasta tämän jälkeen normaali paksuista tavaraa. Ideana on nopeasti tuleva hiilos,- joka saa aikaan normaalin puun kaasuuntumisen  jatkuen koko pesän polttoajan.

Niin, itse täytän pesän ja sytyttäminen onnistuu muutamalla maitotölkin palasella, jotka pudotan pesän etuosaan. Sytytys vaiheessa ensiöilmaa riittävästi ja kaasuuntumisen edetessä normaalit palamissäädöt. Niin, toisiopalaminen alkaa alle 1 min ja voimistuu  / kirkastuu kirkastumistaan ja siten savun muodostumista ei esiinny. Niin, toisiopalon saaminen hyvälle tasolle on se punainen lanka, joka antaa palamiseen sen korkean lämpötilan polttaen  tulevat kaasut.  Jos toisiopalaminen on heikolla tasolla, niin savutusta esiintyy. Savutushan on palamattomia kaasuja.

Niin, savutuksen muodostumiseen vaikuttaa liiallinen kaasujen muodostus tai liian alhainen lämpötila toisiopalossa.

[riusmies]

Oikea ongelma tai riesa on tullut suihkuista, kun vaihdettiin Oras optima 7140 suihkut, joissa termostaatti ym hienouksia ettei ittiään polta. Vettä säästävät hyvät suihkut ovat, kun vaan varaajassa on lämmintä myös esilämmityskierukan kohdilla. Jos vain yläkierukalla lämmintä, niin suihkusta meinaa tulla hellasärö. Tulee vain noin 34 asteista eikä termarin kääntö vaikuta. Jos pistää kylmän tulon tukkoon, niin nousee  suihkuvesi 40 asteeseen. Hiukkassihtien puhdistus ei vaikuta.  Onko näissä joku säätö vai pitääkö toinen suihku vaihtaa perinteiseksi yksiotehanaksi? Muista kraanoista tulee niin kuumaa että näppejä polttaa  eikä ole merkitystä vaikka juoksuttaa pidempään.

[Maikki_S]

Suihkuasiaan vastaten totean, että olen itse kokenut aivan saman. Kyseessä oli Oraksen kilpailija, mutta varmastikin samankaltaisella termostaattiperiaatteella toimiva.

Suihkuhanan lämpötilavalitsimen pääty auki, rajoitin kiekon / lärpäkkeen siirto pykälän tai pari lämpimämpään suuntaan. Muutaman kokeilun tuo vaatii mutta lopputulos on kyllä hyvä.

[riusmies]

Orakselta tulikin huoltoohje videon muodossa.
https://vimeo.com/album/2982013/video/109102132
Pitää vaan jostain etsiä tuollainen 38 mm holkkiavain.
Lisäys 9.6: Sisällä olikin samanlaiset sihdit kuin vanhassa. Porakaivo näyttää työntävän töhnää niihin. Toimii kuin uutena taas.

[puuhastelija]

Orakselta tulikin huoltoohje videon muodossa.
https://vimeo.com/album/2982013/video/109102132
Pitää vaan jostain etsiä tuollainen 38 mm holkkiavain.
Lisäys 9.6: Sisällä olikin samanlaiset sihdit kuin vanhassa. Porakaivo näyttää työntävän töhnää niihin. Toimii kuin uutena taas.

Riittikö siis sihtien putsaus vai pitikö turvautua säätötoimenpiteisiin?

[riusmies]

K-raudasta löytyi avain ja toimii puhdistuksen jälkeen kuin uutena. Tässä mallissa onkin kahdet siivilät. Ekat on tuloputkissa ja toiset sisällä. Noin puolen tunnin homma molempien sihtien puhdistus. Työkaluja tarvitsi holkkiavaimen lisäksi, kuusiokolon, pihdit, ruuvarin ja lämpömittarin. Lämpötilan sai kätevästi säädettyä ennen kuin painoi lämpötilasäätimen pohjaan saakka paikalleen.  Porakaivosta tulee pientä hiukkasta sen verran, että useamman kerran vuodessa joutui vanhoja suihkuja putsailemaan ja näyttää sama jatkuvan uusien suihkujen kanssa. Miksi sitten vaihdettiin suihkuja, niin nykyisessä saa suihkusta vettä huomattavasti pienemmällä vedenpaineella kuin vanhasta.

[riusmies]

Nyt on sitten kymmenen lämmityskertaa takana Centrometal Bio Tec 34 kW Lambdalla. Erinomainen kattila vanhoihin (Clapi yläpalo ja Jämä Nature käänteispalo) verrattuna. Toisiopalo syttyy minuuteissa ja sen jälkeen ulkona ei tiedä, että kattilassa on  tulet. Toisiopalon olen kahdesti onnistunut sammuttamaan heti aluksi. Eka kerta oli liian pienten puitten käyttö, jolloin ilman tulo ensiöpuolelta estyi liian ison hiilloskasan takia ja jouduin kouhimaan keskiluukusta ja toisen kerran laitoin hiiliä kokeeksi aika ison keon paloloven yläpuolelle. Toisella kertaa toisopalo lehahti heti uudelleen, kun avasin keskiluukun. Luulisin, että en enää kokeile eri versioita sytytyksessä vaan laitan puut pitkittäin ja väliin kohtuullisesti hiiliä paperisytykkeiden kera. Jos ei ole hiiliä tarjolla, niin laitan haketta paperin avuksi. Pienpuuta en ajatellut laittaa ja käyttöohjekkaan ei sitä vaadi. Nuohoan kattilan ennen jokaista polttoa. Nuohous ja puiden täyttö vie nyt 30 min kolmen päivän välein.
Ken kattilaa on hankkimassa, niin tässä muistilista miun mielestäni: lambda, vipunuohous, keskiluukku ja akkuna alaluukussa. Melkoinen on kehitys ollut kattiloissa niin hyötysuhteessa kuin lämmityshuoneen puhtaana pysymisessä.

[riusmies]

Toisiopalosta kuvia.

[Maikki_S]

Mitä näytössä on mainittuna lämpötilaksi tuolloin toisiopesän jälkeen?