Nyt alkoi Vigas temppuilemaan

[Kettu-Pekka]

Kattila enimmäkseen toimii ok mutta aina jossain vaiheessa palo alkaa voimakkaasti resonoimaan ja sen seurauksena toisioplo sammuu. Sitten voi .mennä puolikin tuntia savuttaen kunnes toisiopalo taas herää henkiin.

Osasyynä voi olla liian pieni pilke joka kaasuuntuu liian nopeasti. Ehkä..

[AnssiKo]

Kattila enimmäkseen toimii ok mutta aina jossain vaiheessa palo alkaa voimakkaasti resonoimaan ja sen seurauksena toisioplo sammuu. Sitten voi .mennä puolikin tuntia savuttaen kunnes toisiopalo taas herää henkiin.

Osasyynä voi olla liian pieni pilke joka kaasuuntuu liian nopeasti. Ehkä..

Turhan kuiva puu voi olla toinen osatekijä, kalikka-kokoluokan lisäks. Oletko muuten tsekannu varastopesän tilannetta ku resonoi? Holvaus tai kasan läpi palanu reikä voi kans olla osasyitä.

Kokeiles heittää pesälliseen sekaan muutama isompi klapinjötkäle, tai muutama hiukka kosteempi klapi. Ja kun toi oli automaattipannu, pyyntejä vois tilapäisesti rukata hiukka. Savujen tavoitelämpöä vaikka alas, vaiks viiden asteen pykälillä vois ehkä kokeilla.

Piipun ja pannun viritystaajuuksistahan toi on lopulta kiinni. Eli jos muu ei auta, vedonsäätimellä varmaan hiljenis. Oma pannu joskus tykkäs tehdä tota kans sytytyksen jälkeen, ku toisiopalo oli riehakkaana ja piippu lämpes, ja alko vetää tosissaan. Piipun alapäästä kun tempas nuohousluukun auki, rauhoittu kummasti.

[varikonniemi]

Mulla tapahtuu tota resonointia jos liian kovalla teholla palaa kattila, luulin sen johtuvan selvästi alimitoitetusta piipusta (16cm vs. 20).

Sen jälkeen kun laitoin maksimisavukaasun lämmöt pienemmäksi ja lambdan tehdasasetuksiin sitä on tapahtunut ainoastaan jos laitan liian ison latingin alkutuliin. Alkutulet sytytän tikuiksi pilkotulla puulla joka on sisällä varastossa eli äärimmäisen kuivaa, noin 5 kiloa on tällöin oikea määrä, 7 aiheuttaa jo kovan jurinan ja joskus jopa toisiopalo sammuu koska lambda menee niin paljon alle 1.

[Kettu-Pekka]

Mulla tapahtuu tota resonointia jos liian kovalla teholla palaa kattila, luulin sen johtuvan selvästi alimitoitetusta piipusta (16cm vs. 20).

Sen jälkeen kun laitoin maksimisavukaasun lämmöt pienemmäksi ja lambdan tehdasasetuksiin sitä on tapahtunut ainoastaan jos laitan liian ison latingin alkutuliin. Alkutulet sytytän tikuiksi pilkotulla puulla joka on sisällä varastossa eli äärimmäisen kuivaa, noin 5 kiloa on tällöin oikea määrä, 7 aiheuttaa jo kovan jurinan ja joskus jopa palo sammuu koska lambda menee niin selvästi alle 1.

Paljonko sulla on savukaasujen lämpöasetus?

[varikonniemi]

240 ja veden lämpötavote 90. Tällöin kattila paahtaa menemään maksimissaan noin 260 asteessa kovan palon aikana koska laddomatin termari on liian kylmä että toivottu veden lämpö toteutuisi tällä teholla. Vaatisi jonkun 350 pakolämmön että saisi 90 asteeseen anturin mukaan lämmitettyä.

[markkulievonen]

Niin, eikö automatiikka hoidakkaan palamiskaasujen seosta olipa puun koko mikä tahansa?

[CMK77]

Rajoja silläkin on samalla tavalla kuin manuaalisäädöt...

[Markku]

Rajoja silläkin on samalla tavalla kuin manuaalisäädöt...

Mitä ne rajat ovat ? Onhan se selvää että kattilavalmistaja on tuonut markkinoille torson kattilan, jos kattilan automatiikka ei hoida tehtäväänsä.

[CMK77]

Mistä minä sen tietäisi? En ole suunnittelut kattillaa enkä sen ohjelmaa.

Huono puoli Vigas kattilassa on se että ensiöilma on täysin auki koko ajan ja puhaltimen kanssa säädetään ilmanmäärä. Tämä vaikuttaa myöskin toisioilmaan. (tämä tulee ilmi jos osaat lukea esitettä)

[markkulievonen]

Nyky teknologialla olisi erittäin helppo toteuttaa puhtaasti palaminen  / savuttomasti sytytyksestä lähtien. Mitä omssa kattilassa olen tutkinut säätöjen vaikutusta, niin punaisena lankana tulisi olla toisiopalon lämpötilan havainnoiminen / seuraaminen. En tiedä tutkiiko  lambda ohjaus tätä tekijää tai miksi sitten lamda ohjautssa kattilassa toisiopalo mahdollistuu sammumaan?

Siis,- jos toisiopalon lämpötila on  alhainen ja palaminen siten epätäydellistä, niin ohjaus ei tulisi tässä vaiheessa lisätä enää toisioilmaa.
Niin, ohjauksen tulisi huomioida toisiopalon lämpötila kun säätelee ilmamääriä / hapetusta.

[Markku]

Mistä minä sen tietäisi? En ole suunnittelut kattillaa enkä sen ohjelmaa.

Huono puoli Vigas kattilassa on se että ensiöilma on täysin auki koko ajan ja puhaltimen kanssa säädetään ilmanmäärä. Tämä vaikuttaa myöskin toisioilmaan. (tämä tulee ilmi jos osaat lukea esitettä)

Ei sitten kannattaisi puhua mistään "rajoista" jos ei tiedä mitä sillä tarkoitetaan.
Kattila on siis torso automaatioineen.

[varikonniemi]

Mistä minä sen tietäisi? En ole suunnittelut kattillaa enkä sen ohjelmaa.

Huono puoli Vigas kattilassa on se että ensiöilma on täysin auki koko ajan ja puhaltimen kanssa säädetään ilmanmäärä. Tämä vaikuttaa myöskin toisioilmaan. (tämä tulee ilmi jos osaat lukea esitettä)

Puhallin säätää puhallustehoa ja servo ilmasuhdetta. Taidat olla oikeassa siinä että ensiöilma on melkein aina auki ja toisioilma sitten ryöstää maksimissaan 55% siitä virtauksesta. En ole tarkemmin katsonut sitä säätölevyä meneekö ensiö kiinni kun servo on 100% toisioilmaan päin, voi hyvinkin olla ettei mene.

Markku&lievonen: Kattila osaa kyllä toimia moitteettomasti jos sitä osaa käyttää. Liian pientä ja kuivaa puuta polttaessa vaan loppuu säätövara kesken. Ei se siitä muuttuisi vaikka ottais manuaalimallin ja säätäis itse vivuilla.

Jos kettu-pekalla on 200mm piippu ja kattila silti resonoi savukaasujen ollessa alle 350 niin sitten en tiedä mistä on kyse ja joku on oikeasti pielessä jos puut ovat normaalia takkapuun kokoa.

[Markku]

Markku&lievonen: Kattila osaa kyllä toimia moitteettomasti jos sitä osaa käyttää. Liian pientä ja kuivaa puuta polttaessa vaan loppuu säätövara kesken. Ei se siitä muuttuisi vaikka ottais manuaalimallin ja säätäis itse vivuilla.

Jos kettu-pekalla on 200mm piippu ja kattila silti resonoi savukaasujen ollessa alle 350 niin sitten en tiedä mistä on kyse ja joku on oikeasti pielessä jos puut ovat normaalia takkapuun kokoa.

Menee vähän selittelyksi niin kuin Norjan dopingjutut.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että kyseinen kattila automaatioineen on tuotu markkinoille torsona. Ei se voi niin mennä että joudutaan valikoimaan puun koko, jotta poltto onnistuisi.

[varikonniemi]

Jokainen voi itse päättää mitä arvostaa kattilassa. Vigaksen valtit ovat ennennäkemättömän kompakti koko sekä edullisin hinta. Haittapuolena ilmeisesti se että väärin käytettynä kattilan säätökyky ei riitä korjaamaan käyttäjän virheitä jokaisessa tilanteessa.

Jos tila antaisi periksi niin itse suuntaisin katseen savukaasuimurilla varustettuun kattilaan. Turha erillinen imuri jäisi pois sekä itse kattila olisi turvallisempi kun ei voi kehittää painetta ja puskea kaasuja huoneeseen jos vaikka luukku hajoaa tjsp.

Mutta ei se poista sitä tosiasiaa että vigas on toiminut moitteetta täällä jo kolmatta vuotta, ainoastaan käyttäjän virheet ovat rekisteröityneet lokikirjaan erikoisuuksina.

[markkulievonen]

Niin, lie näitä iäisyys kysymyksiä, mutta itse arvostan kattilaa, joka mahdollistuu säätymään hyvälle palotasolle olkoompa puu höttöpuuta tai sopivan paksua ja ei holavaa palamisen aikana. Siis hyvän kattilan hyvä palamistulos ei tule olla puun koosta riippuvainen. Taas puun kosteus vaikuttaa aina kielteisesti hyvään palamistuklokseen pääsemisessä,- olkoompa kattila mikä tahansa.

Taas kokonaan eri asia on, jos käyttäjä ei osaa säätää ja käyttää kattilaa oikein. Niin, jos kattilan automatiiikka ei mahdollistu säätämään oikein, niin  kattilan rakenteeseen liittyy ongelmia. Tai sitten säätöautomatiikka ei ole suunniteltu oikein.