Nyt alkoi Vigas temppuilemaan

[Kettu-Pekka]

Laitetaanpas taas tilannepäivitystä. Kattila on toiminut vallan virheettömästi. Aika harvakseltaan olen kattilaa nuohonnut. Pari päivää sitten nuohosin. Tuhkaa oli vähän joka puolella mutta tiukempaa nokea ei missään. Aiemmin nuohotessa konvektioputkia on pitänyt avata oikein voimalla ennen kuin nuohousrauta on mennyt läpi tuubeista. Mutta nyt nuohousrauta tippui putkien läpi omalla painollaan. Eli palaminen on varmaankin ollut just kohdallaan.

Yksi jännä ilmiö ilmeni nuohouksen jälkeen. Palaminen ei enää ollutkaan virheetöntä. Kattila savutteli ja toisiopalon voimakkuus aaltoili.

En sitä sen paremmin ole vielä tutkinut mutta veikkaan että kattila toimii paremmin sopivan tuhkaisena. Tuhka eristää kaasuja jäähdyttävät teräspinnat. Oletuksena palaminen paranee kun kattilaa muutaman kerran lämmittää. Saas nähdä..

[VPJ]

Yksi jännä ilmiö ilmeni nuohouksen jälkeen. Palaminen ei enää ollutkaan virheetöntä.

Juu, nuohouksen jälkeen niistä hiilistä on aina pulaa, seuraava sytytys ja poltto meneekin paremmin.

[varikonniemi]

Aiemmin nuohotessa konvektioputkia on pitänyt avata oikein voimalla ennen kuin nuohousrauta on mennyt läpi tuubeista. Mutta nyt nuohousrauta tippui putkien läpi omalla painollaan.

Jännä miten on aikasemmin poltto toiminut? Meinaan jos mun projektiketjua katsot alusta niin on selvästi likaisempaa poltto kuin nykyään, ja silti alusta asti mulla ollut tunne että kattilan mukana tullut nuohoustanko on liian pieni, koska joutuu sivuttain painamaan että saa kunnolla putket puhtaaksi.

[Urpo82]

Ite en poista varastopesästä kaikkea tuhkaa enkä hiiliä nouhouksen yhteydessä. huomasin saman ensimmäisillä kerroilla pannua nuohotessa, että muutama seuraava lämmityskerta puhtaalla kattilalla oli hieman oikukkaampia. Paloi kyllä, mutta kovin levottomasti eli lambda soutaa paljon. nyt jätän puupesän pohjalle puolet tuhkasta ja pyrin jättämään kaikki hiilet. Helpompi sytyttää eikä ole poltto soutanut.

[Kettu-Pekka]

Tosi nuuka tuo on ohituspellin tiiveydestä. Jos sinne jää aivan olematonkin rako, niin ei toimi.

Nyt värkkäsin paremman puhdistustyökalun millä saa kontaktipinnat kunnolla puhtaiksi.

Samoin viimeisin poltto toimi tosi hyvin sillä opilla, että kuivien sytytyspuiden päällä oli suoraan pihalta pakkasesta tuotua puuta. Tuntui että lämpöä tuli paljon paremmin kuin aiemmin, kattilavesi oli jatkuvasti n. 85 astetta polton aikana.

Pannuhuoneessa tosi kuivaksi kuivunut puu taitaa palaa liian ärtsysti kattilassa ja palotapahtuma menee sekaisin. Ehkä.

[Urpo82]

Se ohituspelti/läppä kannattaa varmistaa että on hieman löysä se kiekko, ettei ole tiukasti kiristetty sitä pyöreää peltiä siihen vipuvarteen kiinni.  Näin mukautuu paremmin tiivistepintoihin eikä ala vuotamaan. Sillä pannun tehonsäädöillä voi hiukan vaikuttaa tuohon täysin kuivan puun polton rauhallisuuteen.

[Kettu-Pekka]

Läppä on löysä..

Mitä tarkoitat tehonsäädöllä? Lambda-arvon säätö? Vai mikä?

[markkulievonen]

Tosi nuuka tuo on ohituspellin tiiveydestä. Jos sinne jää aivan olematonkin rako, niin ei toimi.

Nyt värkkäsin paremman puhdistustyökalun millä saa kontaktipinnat kunnolla puhtaiksi.

Samoin viimeisin poltto toimi tosi hyvin sillä opilla, että kuivien sytytyspuiden päällä oli suoraan pihalta pakkasesta tuotua puuta. Tuntui että lämpöä tuli paljon paremmin kuin aiemmin, kattilavesi oli jatkuvasti n. 85 astetta polton aikana.

Pannuhuoneessa tosi kuivaksi kuivunut puu taitaa palaa liian ärtsysti kattilassa ja palotapahtuma menee sekaisin. Ehkä.

Näin asiaa  ymmärtämättömänä kysäisen. Eikö juuri lambda säädä seoksen rikkautta, olipa poltettava puuu helpostikkin kaasuuntuvaa eli tarvittaessa lähes sulkee ensiöilman ja siten normalisoi  seoksen?

[AnssiKo]

Näin asiaa  ymmärtämättömänä kysäisen. Eikö juuri lambda säädä seoksen rikkautta, olipa poltettava puuu helpostikkin kaasuuntuvaa eli tarvittaessa lähes sulkee ensiöilman ja siten normalisoi  seoksen?

Ensiötä säädetään pienkattiloiden automatisoiduissa ohjauksissa yleensä savujen lämmön pohjalta ja toisiota halutun jäännöshapen eli lambdan mittauksen pohjalta. Erikoistilanteissa voi sitten olla myös muita säätöalgoritmejä.

Välimuotona sitten ne kattilat, joissa on pelkkä ensiön tai kokonaisilmamäärän (yl. puhaltimen kierrosten kautta) säätö savujen lämmön pohjalta. Attackin Profi-mallit tais muistaakseni olla esimerkiks tontyyppisiä.

[Urpo82]

Läppä on löysä..

Mitä tarkoitat tehonsäädöllä? Lambda-arvon säätö? Vai mikä?

Tehon säädöllä tarkoitim Vigas ominaisuutta säätää -3-+3 arvojen välillä puhallustehoa eli kattila tehoa 70%-130%. Sillä kun hieman pienennät puhaltimen tehoa seoksensäätö pelaa vakaammin jos poltat todella kuivaa puuta mikä on herkkää syttymään varastopesässä.
Itse olen ajanut vallan 1.26 lambdalla ja säätänyt vain tuota tehoa mikäli puu on todella kuivaa tai pientä. Toimii kyllä kaikilla puilla ilman räpläystä ja aina polttaa, mutta hyötysuhde saattaa olla muutaman % parempi kun saa puhallinta hieman kuritettua varsinkin jos on hyvin vetävä piippu/olosuhteet.

[Kettu-Pekka]

Ok. Mulla on lambda 1.25, tuohon puhallintehoon en ole kajonnut.

200 mm schiedel hormi vetää niin rajusti, että piti ottaa alapään nuohousluukku kokonaan pois. Eli hormi on alapäästään auki.

Sillä rajusti resonoiva palo saatiin hallintaan.

[Urpo82]

Onko sulla edelleen se puhallusteho 0? Koita laittaa se -3 tai -2. Tossa nuohousluukun avaamisessa on tietty se huonopuoli et piippu on kokoajan pirun viileä ja saattaa kondensoida seinämiin ja karstat jää herkemmin kiinni.

[Urpo82]

Läppä on löysä..

Toi ohituspelti kannattaa vetää aina reilulla vauhdilla kiinni niin menee tiiviisti kiinni ja karstat varisee samalla pois.

[vilhos]

Hei

Minä olen tuhrannut Arduinon kanssa siksi että haluan kehittää siitä niin hyvän automaation että sen päästöt menee selkeästi alle päästörajojen. Kaikenlisäksi minä en tuhraa yksinään tässä projektissa on mukana Ammatkorkeasta tietoutta. Aika on kyllä ongelma olen tällä hetkellä Portugalissa työmatkalla. Kilometrejä tulee 70000 km vuodessa. Tässä vaiheessa palikat alkaa olla kasassa. Viimeinen ratkaisu päätyi DC servo moottoreihin, niissä on paikka tieto helppo toteuttaa.

Tuletko käymään puulämmitys kurssilla seuraavalla lämmityskaudella voin esitellä mihin tuo automaationi pystyy. Saat seurata livenä miten polton ohjaus toimii.
Kyllä minulla talo pysyy lämpimänä puulämmityksellä

Terv. Kajaani Koutaniemi

[kivitasku]

VilhoS
Missä puulämmityskursseja pidetään? Asiantuntijan esitelmät ovat aina paikallaan. Toinen kysymys (vaikka ei kuulu otsikon aiheeseen: Lasse Wahlroos kirjoitti 1879 kirjan: Kotimaiset polttoaineet ja keskuslämmityskattilat, onko aiheesta ajantasalla olevaa kirjaa?