Nyt alkoi Vigas temppuilemaan

[Urpo82]

Tänä aamuna töihin lähtiessä laitoin hiilet arinan päältä hehkumaan, sitten pesä täyteen puuta ja poltto päälle.
Toisiopalo humahti samantien tulille.

Koititko alakautta sytytystä? On aika takuu varma sytytystapa kun hiili alkaa hehkua heti kun saa liekkiä ja veto saa ne nopeasti kuumaksi. Alku savutus on myös olematonta ja loppuu kokonaan heti kun laitat luukut ja pellin kiinni toisiopalon käynnistyessä välittömästi. Mulla on tuollainen Motonetin toho http://m.motonet.fi/fi/tuote/806827/Puhalluslamppu-piezosytytyksella
Toimii myös kaikessa muussa lämmityksessä.

[Kettu-Pekka]

En oo sitä kokeillut.

Aamuinen lämmitys oli taas veikeä. Toisiopalo heräsi henkiin hyvällä huminalla. Lähdin töihin ja jätin kattilan pöhisemään.

Ruokatunnilla tulin käymään kotona. Savunkäryä oli mäellä ja kattila sammunut. Eli toisiopalo oli hyytynyt pian töihin lähdön jälkeen.

Aikani härnäsin sitä hereille ja lopulta taas humina alkoi. Saas nähdä mikä on tilanne kun pääsee töistä kotiin, onko pannu kuumana vai kylmänä..?

[Ari T]

Sulla oli aikaisemminkin ongelmia?
Oliko silloinkin voimakas itäinen ilmavirtaus?
 Mulla tulee näillä keleillä joku lukko piipunpäähän. Johtuu ilmeisesti rakennuksen ja puiden sijoituksesta. Ratkaisin ongelman piippuimurilla

[Kettu-Pekka]

Nyt on ainakin ihan tyyntä. Ei oo siitä kiinni.

Kun tulin töistä niin kattila oli holvannut. Purin jolvin ja mätin uutta puuta pesään. Ei nytkään tousiopalo syttynyt iloisesti.

[Urpo82]

Minkälaista puuta poltat? Onko pelkkää puuta? Työnnätkö pesään jotain muuta kuin puuta?
Paljonko sulla on kattilan maksimi lämpötila?
Onko varaaja anturia?
Paljonko on varaajan maksimi lämpötila asetus?

[Kettu-Pekka]

Minkälaista puuta poltat? Onko pelkkää puuta? Työnnätkö pesään jotain muuta kuin puuta?
Paljonko sulla on kattilan maksimi lämpötila?
Onko varaaja anturia?
Paljonko on varaajan maksimi lämpötila asetus?

Sekapuuta, ei muuta. Varaajan max lämpö 85 ei anturia. Savukaasun max lämpö 240.

Muutama viime poltto on mennyt n. 140 asteen savukaasuilla. Joku ongelma varmaan ilmansaannissa. Pitää taas käydä ilmakanavat läpi...

[markkulievonen]

Niin, onko kattilassa lasisilmää / tarkkailureikää toisiopalo kammiossa. Ottaa kyllä aikaa, mutta on antoisaa tutkia mitä tapahtuu toisiopalolle lämmityksen aikana.
Liittyneekö kattilan rakenteeseen,- vaiko johonkin oleelliseen vikaan, joka on korjattavissa. Tosi hankalaa, jos kattila vaatii neuroottisen tarkat toiminnat toimiakseen hyvin.

Itseäni kiinnoastaa. Säätääkö automatiikka toisiopaloa parhaalle mahdolliselle tasolle,- vai onko kattilan rakenne  helposti  toisiopaloa häiritsevä.

[Urpo82]

Tuntuu epätodennäköiseltä et olis rakenteellista kun jos olen oikein ymmärtänyt niin pelas ekan vuoden ok ja on nyt vasta aloittanut tuon ongelman. Itsellä on uudehko 80kW malli ja toisiopalo pelaa aina 100%. Olen tuota lasi ikkunaa kanssa miettinyt tehtäväksi, mutta tuli siihen tulokseen kun kattila tuottaa lämpöä noin hyvin niin tuskin sitä perus jätkä saisi enää räpläämällä pelaamaan paremmin

[Kettu-Pekka]

On tuo välillä toiminu ihan hyvinkin. Eilen käytin suutinkiven irti ja muutenkin putsailin kanavistoa. Tänään on lämmityspäivä, katotaan auttoiko.

Seuraavaksi pitää kokeilla toisella lamda-anturilla että toimiiko sen paremmin

[25mottia/v]

Ei kattilatekninen vaan säätötekninen juttu: 
Itse en ole automaation ammattilainen vaan työni puolesta ollut usein "naimisissa" sellaisten kanssa eli ovat vaikuttaneet ajatteluuni.  ( Eli iskostaneet minuun ennakkoluuloja ja käsityksiä joita kroppani sitten käsittelee kuin totuuksia. )
Omalla kohdalla siis tällaista:
Kun on kohdattu tilanne jossa säädetty ( eli takaisinkytkennällä varustettu ja sen kautta älyllä ohjattu) käyttö, ohjaus, säätö ym. on alkanut temppuilla, on yleensä katsottu sitä toimielinpuolta heti ja jatkettu liiankin kauan, vaikka kaikki olisi näyttänyt olevan om ( eli sinulla tämä vastaisi ilmaservoja, miten pelaa)
Eli esimerkkinä vaikka 2000 kilowatin moottori, valssihiomakoneen käyttö, 10 tonnia painavan teräsnauhan kelaimen käyttö , lentävän leikkurin servomoottorin käyttö, paperikoneen valmiiden rullien vastaanottovarsien hydraulinen kallistus jne..  Kaikissa noissa alkanut yhtäkkiä vapinaa, tutinaa, kalinaa, vaeltelua, hutiasentoja jne..  Yhteistä siis ehjän oloiset laitteet alkaneet käyttäytyä havaittavan poikkeavasti.
Niin kaikissa lopulta ollut vika takaisinkytkennässä. Eli systeemin pienimmissä ja viattomimman näköisissä osissa. On tehty valtavia purkuhommia erinäisten analyysien perusteella, uusittu ja korjattu tonnitolkulla tavaraa..  Kunnes joku nolo automaatiotyöntekijä tullut tunnustamaan että sittenkin sen anturin johto oli irti , pyörintäanturi täynnä rasvaa taikka muuten vaan anturi menettänyt lineaarisuutensa ja todellisuuden tajunsa..  Tullut semmoinen neuroosi itseeni että aina tällaisessa säädetyssä piirissä tarkistutan takaisinkytkennät pariinkin kertaan ennenkuin tuomiota julistetaan. 
Siksipä kun sanot että lambdaa tutkit, niin käy mielessä, että nyt selviää...  Kun saisi vielä rinnakkaismittauksen taikka eliminoisi yhden polton ajaksi koko anturin ja säädön ja menisi maalaistuntumalla .. 
Tuskin säätöparametrit tai säätöpiirin p,i tai d ovat numeroina muuttuneet?  Niistäkin saa systeemin tivoliksi hetkessä, mutta tuskin niihin näyttöihin vahingossa pääsee? 

Tälalista tässä vain aamuverryttelynä kun työmaalla odottelen kahvin vaikutuksia ja aamun työn pn pantu käyntiin.. 

[markkulievonen]

Tarkoitin lähinnä sitä, miten kattilan rakenne aina vaikuttaa palamiseen ja erikoisesti  palamiseen tarvittavien kaasumäärän hallintaan. Samoin  miten huomiioi puun koon jne.... Esim. Veda kattilan rakenne tuottaa jo ongelmia kaasuuntumisen hallinnassa kuin myös toisiopalon laadun pitämisessä hyvällä tasolla.

Ainahan on  eri tuotteissa eroja,- sen suunnittelussa olkoompa kyseessä käänteispalokattila tai  työstökone. Esim. vaikka eri merkkisiä metellin työstökoneita on repullinen ja kaikki toimivat samalla periaatteella, niin silti niiden tavoitteen päämäärän saavuttamisessa on eroja. Toinen on tarkempi toistaan.

Niin, edelleen pidän hyvänä  käänteispalokattilana vain rakennetta, joka mahdollistaa tasaisen puun kaasuuntumisen riippumatta puun koosta. Tästä lähtökohdasta tulee automatisointi / lambda palamisen ohjaamiseen. Jos kattilan raekenne ei suosi tasaista puun kaasuuntumista, niin lopputulos lie tiedossa. Tietysti korkeassa lämpötilassa / jo pitkään lämmitetty kattila palaa hyvin. Punainen lanka on  juuri siinä, miten kattila / lämmitys tulee  käynnistyä hyvin ja  edetä hyvään palamistasoon. Niin, ja tähän ei tule vaikuttaa neurooosin tarkat kuun / klapien  asennot.

[Urpo82]

Lambda-anturin vaihto ei auta. Lambda kun ollessaan rikki ei toimi ollenkaan. Se ei voi näyttää väärin. Jos palotapahtuman ja anturin välistä vuotaa ilmaa savukaasujen joukkoon lambdan näyttämä olisi väärin, mutta tuolloin kyllä sytytyksessä tulisi savua sisälle. Ainut paikka mikä voi vuotaa on nuohousluukku pannun päällä.
Tarkista puhaltimen siipien puhtaus. Joskus keskipakopuhallin kerää siipiin pölyä jos on kosteaa tai pölystä ilmaa. Siipien kuperuus pienenee jolloin puhallusteho heikkenee ja saattaa jopa alkaa puhaltaa ilmaa sykäyksittäin. Omassa LTO koneessa on poistopuhaltimessa tuo ongelma kun on unohtanut suodattimen puhdistuksen ja pölypaska vuotaa jostain suodattimen ohi. Myös puhaltimen jälkeinen tiiviste voi vuotaa.

[AnssiKo]

Niin, edelleen pidän hyvänä  käänteispalokattilana vain rakennetta, joka mahdollistaa tasaisen puun kaasuuntumisen riippumatta puun koosta. Tästä lähtökohdasta tulee automatisointi / lambda palamisen ohjaamiseen. Jos kattilan raekenne ei suosi tasaista puun kaasuuntumista, niin lopputulos lie tiedossa. Tietysti korkeassa lämpötilassa / jo pitkään lämmitetty kattila palaa hyvin. Punainen lanka on  juuri siinä, miten kattila / lämmitys tulee  käynnistyä hyvin ja  edetä hyvään palamistasoon. Niin, ja tähän ei tule vaikuttaa neurooosin tarkat kuun / klapien  asennot.

Tasainen puun kaasuuntuminen puun koosta riippumatta on aika yksisarvis-yleisyysluokan juttu. Johtuu siitä, et siihen vaikuttaa paitsi puulaatu, kosteus ja klapikoko mm.,  myös se paljonko tosta klapien pinta-alasta on päässyt jo aktivoitumaan palamiseen, eli kuivunu ja hiiltyny. Ja sitten ajan funktiona, kun pinta-ala muuttuu, myös kaasuuntuminen muuttuu. Saati sitten et samoilla säädöllä menis tehokkaasti myös jäljelle jääneiden hiilien pois polttelu.

Nyt kun on muutaman kuun seuraillu paikallisesti lambada-mittaria, sitä enempi automatiikkaa kaipaa. Aktiivisen säädön vaikutuksen näkee varaajan lämpötilojen noususta. Jos menee yksillä säädöillä koko polton, joka kerta jää varaajaan kertymättä enempi ku kymmenen prossaa energiaa. Ja toi oli varman päälle tän hetkinen seurantatarkkuus huomioiden, ei mikään mutu-veto. Tarkennetaan joskus ku mittaussysteemit on kalibroidumpia.

Mutta joo, palamisen pitää reagoida loogisesti säätöihin, et automatisointi olis järkevää.

[Kettu-Pekka]

Tilannepäivitystä:
Putsasin arinan seudun ja käytin suutinkiven irti. Ei näkynyt mitään ihmeellistä. Seuraava poltto meni kuitenkin paremmin, savukaasut oli jopa yli 200 asteen.

Eilinen poltto taas pudotti maan pinnalle. Sytytyksen jälkeen poltto lähti ihan kohtuullisesti päälle. Kun savukaasut oli vajaa kahdessasadassa niin toisiopalo sammui ja sitten mentiinkin pari tuntia savukoneena. Sohin mahdollista holvia pois ja kokeilin eri asetuksia. Eipä niistä oikein mitään apua ollut.

Illalla kuuntelin unta odotellessa seinän takana kattilan touhuja. Välillä kuului kun toisio oikein humahti tulille ja alkoi oikein iloinen toisiopalo. Mutta hetken päästä se hiipui.

Pitäiskö myydä tuo pannu jollekin putkifirmalle savunkehittimeksi...

[Urpo82]

Katsoitko puhaltimen puhtauden ja tiiveyden? Toimiiko belimo? Onko sen säätö pysynyt paokoillaan? Et menee toisessapäässä kokonaan kiinni. Laita lambda 1.25 niin pelaa herkemmin.