Vääntöä kattilatekniikasta ja kotimaisesta osaamisesta

[Averell]

Jos kirjoituksistani ei ole saanut vastausta ongelmaasi, niin tarkenna mihin minun täytyy erityisesti vastata.

Tässä tutkitaan Ruotsalaista käänteispalokattilaa. Tulokset osoittavat selvästi lambdattoman säädön paremmuuden siinä paljonko puusta saadaan energiaa siirrettyä veteen.

Mikä kattila ja mikä tutkimus?

Tutkimuksessa on todettu, että palamisilmaa muuttamalla on suurin merkitys polton suhteen.
Lambda säätöinen tarkkailee jäännöshapen osuutta, joka on se akilleen kantapää huonoon polttoon. Palamisilmaa kun lisätään polton parhaassa vaiheessa, käytännössä lähes koko polton ajalta, puuenergiasta siirtyy maksimaalinen energia veteen. Lambdalla ei saavuteta mainittua parasta hyötysuhdetta.

Edelleen, mikä tutkimus?

Kaikilla kattiloilla jotka ovat vastaan tulleet.
Edellisessä kirjoituksessani annoin pelkästään esimerkin siitä millä toimenpiteillä on merkitystä, saavuttaakseen hyvän polton.
Jos ymmärtää kirjoitukseni, niin kattilan kaasunvirtauksilla on niin tärkeä merkitys, että sitä pääsääntöisesti häiritään lambda-tyyppisillä automaatioilla. Ei hyvä, ei. Polttotekniikasta täytyy olla vähän perillä, jos ylipäätään ymmärtää mistä on kysymys.

No mitkä kattilat ovat vastaasi tulleet ja miten niitä on tutkittu?

Pääasia on että tietää kattilan todellisen tilan käyttötilanteessa, joka on tarkoilla testauksilla tehty.
Kattiloiden testuksilla on myös kiistatta todettu, että kattilan valmistajan ilmoittamat dokumentit kaikilta osin ei pidä paikkaansa. Tällä foorumilla on yhtä tyhjän kanssa keskutella näistä asioista, joilla hyvin harvoilla on todellista tietoa asiasta.
Lopetan omalta osaltani tämän aiheen keskutelun. Jonkun ajan kuluttua kuulette median välityksellä mikä on todellisuus kattilavalmistajien päästöhuijauksista.

Mitkä testaukset? Ja eikös tämän foorumin tarkoitus ole nimenomaan jakaa tätä todellista tietoa.

[Averell]

elä suotta lankee trollin tarinoihin, ei ne Topin tutkimustiedot aikaisemminkaan ole näytille tulleet 

jäi tämä huomaamatta kokonaan, meinasin kyllä jo aiemmin lopettaa tämän Topin kanssa jankkaamisen. 

[markkulievonen]

Mikä kattila ja mikä tutkimus?

Edelleen, mikä tutkimus?

No mitkä kattilat ovat vastaasi tulleet ja miten niitä on tutkittu?

Mitkä testaukset? Ja eikös tämän foorumin tarkoitus ole nimenomaan jakaa tätä todellista tietoa.

Tämän sivun tarkoitus on  pohtia Atmoskattilan palamiseen liittyviä tekijöitä ja ihan omilla aivoilla   ajatellen mitä todellisuudessa tapahtuu.

[Markku]

Jos ymmärrät mitkä tekijät vaikuttavat puun tasaiseen kaasuuntumiseen ja palamiseen,- niin samalla voit hahmottaa kattiloiden rakenteista miten toinen on onnistunut toistaan paremmin.

Sivun aloitus kohdentuu Atmoskattilaan ja tämän kattilan suunnittelijat ovat pyrkineet toteuttamaan tekijöitä, joilla saavutetaan tasainen puun kaasuuntuminen ja palaminen. Siis kattilan rakenteella ovat kompesnoineet lambdan  toiminnan vähäiseksi.Koko projekti palamisessa tapahtuu keramiikka seinämien sisällä ja erikoisesti korkeatasoiseen lämpötilaan esilämmittäen toisio ilma.

Esim. Attack kattilaa voi verrata Veda kattilan rakenteeseen eli molemmissa palaminen tapahtuu kylmissä olosuhteissa ilman toisioilman lämmittämistä. No, jokainen ymmärtänee, miten palaminen on epätasaista ja siksi lambda tuo tämän tasoisiin kattilohin suuren muutoksen. Koko epätasainen palaminen on yhtä muuttumista  tämän tasoisissa kattiloissa.

Juu, nämä lambda intoilijat ovat varmaan viimeinkin huomanneet että heitä on viilattu linssiin.
On siitä hyvä mieli kun on omakohtaista kykyä tutkia kattilalaitoksia ja huomata todellisen hyötysuhteen ja paljonko puusta saadusta energiasta siirtyy veteen. Tätä ei olisi saanut kertoa tällä foorumilla, koska se aiheuttaa kateutta lambda kattilan omistajille.

[Markku]

Tämän sivun tarkoitus on  pohtia Atmoskattilan palamiseen liittyviä tekijöitä ja ihan omilla aivoilla   ajatellen mitä todellisuudessa tapahtuu.

Niinpä. Tavan tallaaja ei tule hullua hurskaammaksi niillä tiedoilla joita vain tietyt tahot saavat tietoonsa. Eikä niitä niin vaan levitellä kaikkien nähtäville.

[markkulievonen]

Juu, nämä lambda intoilijat ovat varmaan viimeinkin huomanneet että heitä on viilattu linssiin.
On siitä hyvä mieli kun on omakohtaista kykyä tutkia kattilalaitoksia ja huomata todellisen hyötysuhteen ja paljonko puusta saadusta energiasta siirtyy veteen. Tätä ei olisi saanut kertoa tällä foorumilla, koska se aiheuttaa kateutta lambda kattilan omistajille.

 Niimpä  ja  sitten kyseessä ymmärtämättömyys eri kattiloiden rakenteiden erosta.  Kattilan rakenteesta jo voi päätellä, miten lambda tuo suuren avun  palamiseen,- jos / koska kattilan rakenne itse ei mahdollista tasaista kaasuuntumista ja palamista ja siten kattilan  heikkouksia parannetaan / kompesoidaan pois  lambdalla.

[vesimies]

Niimpä  ja  sitten kyseessä ymmärtämättömyys eri kattiloiden rakenteiden erosta.  Kattilan rakenteesta jo voi päätellä, miten lambda tuo suuren avun  palamiseen,- jos / koska kattilan rakenne itse ei mahdollista tasaista kaasuuntumista ja palamista ja siten kattilan  heikkouksia parannetaan / kompesoidaan pois  lambdalla.

Oletko siis sitä mieltä että vaikkapa Saksassa/Itävallassa/Ruotsissa tehdään kattilat jollain vanhalla/huonolla rakenteella ja sitten laittavat lambdan korjaamaan kattilan rakenteellisia virheitä?

[Markku]

Oletko siis sitä mieltä että vaikkapa Saksassa/Itävallassa/Ruotsissa tehdään kattilat jollain vanhalla/huonolla rakenteella ja sitten laittavat lambdan korjaamaan kattilan rakenteellisia virheitä?

Entä miksiköhän Suomalaiset kattilavalmistajat / suunnittelijat ovat hylänneet lambda-ohjauksen tuotteissaan.
Lähipiiritietona edellämainituilta että lambdaa ei tarvita. Suomessa osataan tehdä kattila tarpeiden mukaan.
Osaamista Suomesta takuulla löytyy kattilavalmistuksessa ja suunnittelussa.

[vesimies]

Entä miksiköhän Suomalaiset kattilavalmistajat / suunnittelijat ovat hylänneet lambda-ohjauksen tuotteissaan.
Lähipiiritietona edellämainituilta että lambdaa ei tarvita. Suomessa osataan tehdä kattila tarpeiden mukaan.
Osaamista Suomesta takuulla löytyy kattilavalmistuksessa ja suunnittelussa.

Tuon perusteella suomalaisilla kattiloilla pitäisi olla suuri kysyntä euroopassa, jossa päästöt ja puhdas palaminen on erittäin tärkeää.
Nokia muuten hylkäsi joskus kauan sitten puhelimista kosketusnäytön, koska sille ei uskottu olevan markkinoita

[Markku]

Tuon perusteella suomalaisilla kattiloilla pitäisi olla suuri kysyntä euroopassa, jossa päästöt ja puhdas palaminen on erittäin tärkeää.
Nokia muuten hylkäsi joskus kauan sitten puhelimista kosketusnäytön, koska sille ei uskottu olevan markkinoita

Kyllä Suomalaisia kattiloita menee ympäri Eurooppaa ja muuallekin, mutta ne asiat kuuluu yrityssalaisuuksiin joista en voi kertoa enempää.

[AnssiKo]

Onpas nämä muka "hifikattilan" omistajat nyt niin pirun viisaita taas. Niin kellä olikaan käytössä se fröling kattila tai mikä rummeli se nyt oli? Kannattaisiko nyt ensin edes vuosi sitä kattilaa kokeilla eikä vain copypasteta tänne hienoja käyriä ja taulukoita 

Toi mun sigun hifikattila-nimitys ei ole mun oma, joku 'kateellinen' sen tais joskus lanseerata kuvaamaan käänteispalo. Ja toi oma pannu on ollut käytössä päälämmönlähteenä jo muutamia vuosia. Enkä mä noita jokapäiväisiä Talologgerin nättejä käyriä oo julki pastannu.

Mut joka tapauksessa, jos joku testiolosuhteissa 100% läsnäololla saatu hyötysuhde on jopa prossan tai pari parempi ku automaattipannussa, turha siitä on vetää suoria johtopäätöksiä käytännön tuloksiin. No joo, automatiikka on edelleen 100% läsnä, mut kukaan normi puulämmittäjä ei ole koko aikaa pannarissa päivystämässä.

[Averell]

Mikä kattila ja mikä tutkimus?

Edelleen, mikä tutkimus?

No mitkä kattilat ovat vastaasi tulleet ja miten niitä on tutkittu?

Mitkä testaukset? Ja eikös tämän foorumin tarkoitus ole nimenomaan jakaa tätä todellista tietoa.

No Topi/Markku vastauksia odotellaan. Ja markkulievoselle anteeksipyyntö tämän ketjun OT tarinoista.

[AnssiKo]

Entä miksiköhän Suomalaiset kattilavalmistajat / suunnittelijat ovat hylänneet lambda-ohjauksen tuotteissaan.
Lähipiiritietona edellämainituilta että lambdaa ei tarvita. Suomessa osataan tehdä kattila tarpeiden mukaan.
Osaamista Suomesta takuulla löytyy kattilavalmistuksessa ja suunnittelussa.

Taidat olla turhankin lähipiirissä? Aika moni isompi pannufirma olettaa lämpöpumppujen vievän klapikattiloiden markkinat. Kaukoralla ei taida pahemmin olla enää uusia tuotteita kehitteillä klapirintamalla. Ariterm lopetti kumma kyllä ton 25+:n valmistuksen Suomessa. Ehkei ole osaamista automaatiopuolella?

[AnssiKo]

Niinpä. Tavan tallaaja ei tule hullua hurskaammaksi niillä tiedoilla joita vain tietyt tahot saavat tietoonsa. Eikä niitä niin vaan levitellä kaikkien nähtäville.

Hoh hoijaa. Tän päivän tutkimus on julkista, ja usein jo senkin takia kun on julkisesti rahoitettua. Se aika, jolloin tieto oli vain harvain oikeus, on mennyttä. Ei se tiedon saatavuus tietty takaa ymmärrystä, mut silti.

[jiihuima]

Toi mun sigun hifikattila-nimitys ei ole mun oma, joku 'kateellinen' sen tais joskus lanseerata kuvaamaan käänteispalo. Ja toi oma pannu on ollut käytössä päälämmönlähteenä jo muutamia vuosia. Enkä mä noita jokapäiväisiä Talologgerin nättejä käyriä oo julki pastannu.

Mut joka tapauksessa, jos joku testiolosuhteissa 100% läsnäololla saatu hyötysuhde on jopa prossan tai pari parempi ku automaattipannussa, turha siitä on vetää suoria johtopäätöksiä käytännön tuloksiin. No joo, automatiikka on edelleen 100% läsnä, mut kukaan normi puulämmittäjä ei ole koko aikaa pannarissa päivystämässä.

En nyt mee vannomaan, mutta tuo hifikattila saattaa olla meikäläisen lanseeraama käsite. Käytin sitä ainakin yhdessä postauksessa, jossa kyselin lambdakattiloiden kattilahyötysuhteita, kun ei niitä mittauksia ollut kukaan julkistanut. En muista kelle olin silloin kateellinen, mutta silloinkin halusin tietää, kuinka suuren hyödyn siitä tonnin lisäpanostuksesta saattaisi saada jos se tonni joskus vielä sattuisi lompsaan kertymään. Ja toivottavasti seuraava kattila minkä raahaan tuonne kellariin on käänteispaloinen. Se, että onko siinä lambdaa on kiinni siitä saako kukaan vakuutettua minua siitä, että onko siinä tonnin investoinnissa taloudellista järkeä.