Nokilepereet piipusta pilaa koko lämmityksen

[Saris]

Hei
Minulla on Arimax 520 kaksoispesäkattila ja 1400 litran varaaja ja noin 6 metrinen Patepiippu, joka on työnnetty tiilihormin sisään. Patepiipun halkaisija on 125 mm. Lämmitän omakotitaloani pelkastään puulla. Parinkymmenen asteen pakkasella täytyy polttaa noin 5 pesällistä puuta päivässä. Koivua poltan pääasiassa.

Ongelma on se, että piippu pitää nuohota vahintään kerran viikossa. Muuten alkaa piipusta lentämään isoja "noki-lepereitä" eli jopa noin 2 cm suuruisia nokielementtejä, jotka hajoavat käteen, jos niihin koskee. Katto on piipun ympäriltä mustanaan noki-lepereitä.

Soitin Patepiipuille, he yrittivät eristää hormin yläpuolisen putken osuuden, muttei sillä ollut mitään vaikutusta. He selittivät, että piippu jäähtyy, kun pesässä ei ole tulta ja jäähtyneeseen piippuun tarttuu noki, joka sitten lähtee lentoon piipun seinämästä, kun lämmitys alkaa.
Patepiippu ohjeisti myös, että nuohousluukkuun laittaisin jonkun rautanaulan tai vastaavan, jotta luukku jäisi vähän raolleen ja siten hormi lämpiäisi paremmin. Ei tästäkään mitään apua ollut.

Joku neuvoi nostamaan kattilan lämpötilaa. Nyt se on 82 astetta, kun alkaa varaajalle siirto. Pitääkö kattilan lämpöä vielä nostaa? Pelkään, että vesi alkaa kiehumaan kattilassa.

Kertokaa ihmeessä, mitä voi tehdä?

[Ilpisti]

Kokeileppas säätää vetoa hieman lisää kattilaan. Kuulostaa siltä että palaminen ei ole puhdasta vaan muodostaa reilusti nokea. Tuo vedon lisääminen nostaisi hieman palamislämpötilaa ja nokea ei syntyisi ihan niin paljoa.

[Pähkäilijä]

Kuvittelin kirjottaneeni mutta viesti meni bittiavaruuteen...

Onkos savusolassa savukaasumittaria ja minkä verran on keskimäärin lämmöt siellä? sinänsä yläpaloiset nyt ei taida koskaan polttaa puhtaasti, oma 240 saman firman kattila lienee pääpiirteiltään samanlainen. Oon yrittäny lämmöt pitää noin 200-250c ja toisioilmalla säädellä kohdalleen. Tuollasia nokihiutaleita ei itellä tuu, piippu tosin keraaminen ekat 4 metriä ja pari metriä hapokasta päälle.

[Saris]

Moro

Savukaasumittaria ei ole asennettuna, mutta voin sen kyllä asentaa. Mitä sen pitäisi kertoa? Pitääkö piippuun saada korkea lämpötila vai matala?
Onko perää siinä, että koivu nokeaa enemmän piippua kuin havuklapit?
Jos vetoa säädän isommalle, niin pelkään, että vesi pannussa rupeaa kiehumaan. Veto on kyllä minulla yleisesti hyvä.

[Pähkäilijä]

ei minun päivä... sivun näyttö estetty korkean käyttöasteen vuoksi ja viesti meni taas bittiavaruuteen kun lähetin... pitää kopsata ennen lähetystä näköjään...

ONkos siulla vapaakierto vai latauspumpulla kattilan ja varaajan väli? Itsellä riittää pumpussa I asento niin kauan kun varaajan alaosassa on viileää vettä. Koivussa tuohi nokeaa etenkin sytyttäessä muttei kait sitä noin paljoa ole että katto on mustana.

Liian kylmät savukaasut on yleensä kitupolttoa, liian kuumien kanssa karkaa lämpö taivaalle eikä varaajaan, tärkeintä on palon pitäminen mahdollisemman puhtaana. Omista kokemuksista 240 kanssa olen huomannut ettei pesää kannata laittaa yli täyttöluukun alareunaa että siihen jää palotilaa ennen konvektoreita. Puun koko on yli 10cm halkaisijaltaan ja kerralla 10-12 kg, jos poltan latvoja (niistäkin osa meni halkokoneen läpi ja halkes...) on puumäärä vain puolet tuosta n 5-6 kg(ja puolen tunnin välein lisäys) että savukaasut kestää jotenkin aisoissa. Samoin tuo täyttöluukun ilma joka menee liekkeihin toisioilmana sillä yritän hallita savukaasujen lämpötilaa.

[arto_m]

Kattilan pitäisi toimia niin, että palotilassa saadaan mahdollisimman korkea lämpötila. Energia otetaan talteen lämmönvaihtimessa ennen hormia. Yläpaloiset kattilat tahtovat palaa rajusti, koska niissä herkästi syttyy koko panos kerralla. Näin lämmönvaihtimessa ei saada kaikkea lämpöä talteen, vaan osa karkaa harakoille. Oikea tapa ei missään nimessä ole säätää toisioilmalla lämpötilaa alas. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palaville kaasuille ei anneta riittävää määrää happea. Toisin sanoen osa polttoaineesta ajetaan palamattomana taivaan tuuliin. Tällöin syntyy nokea, joka sotkee hormin ja lämmönvaihtimen. Nokeentunut lämmönvaihdin ei enää toimi kunnolla, joten vielä enemmän lämpöä karkaa.

Minä säätäisin kattilaa siten, että aluksi toisioilmaa annetaan riittävästi. Ensiöilmaa voidaan kuristaa niin, että palaminen on hallinnassa. Sen jälkeen toisioilmaakin voidaan kuristaa, kunhan pidetään huoli siitä, ettei sitä kuristeta liikaa. Savukaasut on hyvä mittari. Jos kesällä palamisen aikana savupiipusta tulee savua, annetaan toisioilmaa liian vähän. Kesällä piipusta tulee vain lämpöväreilyä, ei näkyvää savua. (Talvella voi tulla näkyvää savua, joka oikeasti on tiivistynyttä vesihöyryä.) Sytyttämisen aikana näkyvää savua tulee, kun palaminen ei ole vielä päässyt käyntiin.

Jos olet epävarma, anna tulelle mieluummin liikaa ilmaa kuin liian vähän. Jos annat liikaa ilmaa, savukaasut ovat liian kuumia ja osa energiasta pääsee karkuun. MUTTA jos annat liian vähän ilmaa, osa polttoaineesta menee palamattomana taivaalle. Tällöin osa energiasta pääsee karkuun ja sen lisäksi nokeat lämmönvaihtimen ja hormin.

[Saris]

Hei
Minulla on Laddomat 4030 systeemi, joka siirtää lämpöä edestakaisin varaajan ja kattilan välillä. Kattila pysyy mainoksen mukaan hyvänä, kun sen lämpötila ei koskaa laske alle 50 astetta. Kattila on säädetty siirtämään vettä varaajaan, kun lämpötila on 82 astetta. Systeemi siirtää varaajasta takaisin kattilaan lämmintä vettä, kun kattilan lämpötila laskee alle 50 (säädettävissä).

Kiitos kommenteista. Pähkäilijän viestin ansiosta aloin miettiä, että laitanko puita liikaa pesään. Täytyy kokeilla isompaa palotilaa.  

[Pähkäilijä]

Täällä ensiöilma on kuristettu hyvin pieneksi ja sitä tarkoitin että "toisioilmalla säädän savukaasuja" ettei tule väärinymmärryksiä. Sinänsä jokaisella on erilainen veto mutta täällä ensiöpuoli on 0.9cm ja toisio 1.3 cm auki. (Piippu kun jatku 2 metriä nousi savukaasut noin 50c muttei enää savuta sisällepäin lisätessä).

Sinänsä tuon latomattisi kanssa ei tarvia säikähtää vaikka kattilassa lämpötilat nousevatkin yli 80c kunhan pysyvät alle satasessa, jos hyvällä tulella meinaavat nousta korkeammaksi niin jokos pumpussa on III asento päällä?

Mikäli varaajassa on viileää vettä vielä jäljellä ei tuon systeemin pitäisi päästä kattilaa keittämään.

http://www.laddomat.se/media/upload/Lm4030_Fin-AKVA.pdf

Kun kattilan lämpötila on pudonnut anturilla GTP alle asetetun purkauslämpötilan, esim. 50°C, käynnistyy
purkauspumppu PU. Pumpu siirtää kylmää vettä kattilan pohjalta varaajan pohjalle ja samalla lämmintä vettä
varaajan päältä kattilan yläosaan. Tämä tapahtuu pienellä virtauksella, koska LU venttiili on varustettu kuristuksella.

Jos kattilassa jää pelti auki niin jäähdyttääkö kattila varaajan piipun kautta pihalle vai onkos kattilassa joku automaattinen pelllinsulkusysteemi?

[Saris]

Moi taas
En käytä peltiä ollenkaan eli kyllä lämpö karkaa varaajasta kattilan kautta piippuun. Pitäisikö ruveta käyttämään kattilan peltiä?
Kerrotteko vielä ohjetta noihin ensiö- ja toisioilmoihin?
Ymmärränkö oikein, että ensiöilma tarkoittaa alimmaista luukkua ja toisioilma ylimmäistä luukkua?
Olen säätänyt alimmaisen luukun siten, että se menee kiinni, kun lämpötila on noin 80 astetta ja ylimmäinen luukku menee kiinni vähän aikaisemmin kuin alimmainen luukku. Onko tämä oikein?

[Pähkäilijä]

Jos oikein ymmärsin että Laddomat pitää kattilan yläosan (konvektorit) kuumana ja mikäli siitä menee ilmavirta kattilan läpi piippuun kokoajan  ni senhän jäähdyttää samalla vettä.

Ensiöilma on puiden alapuolelta tuleva ilma joka saa palon aikaan, toisioilma tulee paloon ja laittaa palokaasut palamaan. Mitä paremmin kaasut palavat sen puhtaampaa on polttaminen.

Sinänsä molempien peltien pitää olla auki palon aikana edes pikkusen että palotapahtuma kestää puhtaana. Tuossa lienee ongelma nokeamiseen jos siulla on tulet uunissa mutta liekki ei saa ilmaa. Saatko nostettua säädöt vaikka 85c tai 90c paikkeille? Silloin Laddomat kyllä ehtii siirtämään kuuman veden varaajaan mutta tuli palaa puhtaammin.

Kuinka pitkään poltat keskimäärin uunillista/ minkäkokoista puuta silloin käytät halkaisijaltaan. Itsellä noin puoltoista tuntia jos yli 10cm halkaisijaltaan, alle 5cm menee puolessa tunnissa.

[Saris]

Kiitoksia asiantuntevista vastauksista. Tämä toisioilman saanti taitaa olla minun ongelmani. Säädän toisioilmaa suuremmalle ja kokeilen sitten.
Viiden sentin vahvuinen puu kestää puolisen tuntia palaa.

[Pähkäilijä]

Kiitoksia asiantuntevista vastauksista. Tämä toisioilman saanti taitaa olla minun ongelmani. Säädän toisioilmaa suuremmalle ja kokeilen sitten.
Viiden sentin vahvuinen puu kestää puolisen tuntia palaa.

Minun tekstejä lukiessa vastuu siirtyy lukijalle... 

Ihan vaan kantapään kautta oon omaa systeemiä yrittäny opiskella vailla minkäännäköstä koulutusta. Sitten taas

nokka pystyssä kohti uusia epäonnistumisia

Sinänsä jossain käänteispalokattilassa on palotapahtumaa selvitetty perusteellisemmin - samoin kun eri takkamainoksissakin ja samanlaiseen lopputulokseen kaikki yrittävät, ensin puu kaasutetaan ja sitten kaasut poltetaan.


Meiltä sinänsä puuttuu tämmöset opettavaiset mainosvideot kuten vaikka tää
http://www.youtube.com/watch?v=NN-Cow1SyrQ

toisaalta täällä on markkina-alueetkin aika marginaalisia.

[Saris]

Moikka
Pommitanpa vielä kysymyksillä, kun täällä tuntuu asiantuntemusta löytyvän enemmän kuin kattilan valmistajalta:

Arimaxin ohjeessa sanotaan: "Kattilan lämpötilan noustua normaalilämpötilaan 70-90 astetta, avataan sekoitusventtiiliä vähän. Sen jälkeen säädetään vedonsäädin toimimaan siten, että ensiöilman säätöluukku sulkeutuu kattilan lämpötilan kohotessa 70-90  asteeseen."
Ohjeessa ei puhuta TOISIOILMASTA  mitään! Annetaanko toisioilmaluukun olla vielä auki? Pidetäänkö toisioilmaluukkua palamisen aikana enemmän auki kuin ensiöluukkua? Rajoittaako pelkästään ensiöluukun sulkeminen palamista niin, ettei vesi kattilassa pääse kiehumaan vai pitääkö myös toisioilmaluukku panna kiinni? 

[Pähkäilijä]

Onko nuo ohjeet myös varaajan kanssa toimittaessa? Kuullostaa kitupoltolle ilman varaajaa pelkällä kattilan vesitilalla ettei se keitä. Siullahan on latomatti välissä ja kuuma vesi menee varaajaan.

Kokeile ens kerralla polttaa kumpikin luukku auki niinkun normaaleilla yläpalokattiloilla lämmitetään varaajan kanssa. En usko että kattilasi kiehuu vaan toimii ihan normaalisti.

Montakos kiloa kerralla poltat? (ihan mielenkiinnosta laita vaaka klapilaatikon alle jos kehtaat). Onkos varaajassa enemmän kun yksi lämpömittari? Siitä voit sitten seurata miten se lämpiää tai toinen vaihtoehto on kokeilla sitten putkilähdöistä mihin saakka varaaja on lämmennyt.

Jos kattila alkaa kiehumaan (sähkökatko tms) niin sitten molemmat ilmaluukut kiinni.

[Saris]

Normaalisti poltan noin 10 kilon annoksia.

Äsken asensin savukaasujen lämpömittarin kattilan takaosaan, mistä piippu alkaa. Lämpötila nousi yli 400 asteen, mutta pannu olikin nokinen. Putsaan pannun ja kerron sitten, mihin lämpötilaan pääsen puhtaan pannun kanssa.