Noissa modifiaatioissa siirsin takatulisuojauksen rajakytkimen parempaan paikkaan ja survoin liikkuvan arina käyttömekanismin entisestään ahtaaseen paikkaan tuhkaruuvin ja käyttömekanismin sekaan. Samalla löytyi rakennevirhe edellisen modifikaation jäljiltä, joka rajoitti hieman käyttömekanismin liikettä. Sitten kun poistin virheen/rajoitteen ja syöttöliike palasi normaaliksi, niin se lisäsi syöttöä sen verran että happi meni miinukselle palosyklin lopussa. Säätö vie aika pitkään, kun palosykli on aika pitkä eikä pysty aina olemaan polttimen vieressä koko aikaa. Tuo ei kerinnyt olla pielessä montakaan päivää, mutta jo siinä ajassa piippu nokeentui sen verran että hormiliittymä oli n. 1/3 tukossa.
Olen olettanut, että jos poltto menee miinukselle, se näkyy hyötysuhteessa ja konvektorin nokeentumisena. Palokaasun lämpötila hormilittymässä on niin alhainen, että hiilimonoksidi ei enää pitäisi mikrokiteytyä, mutta näin ei selvästikään ole.
Tuo alkoi sitten hieman savuttamaan, ja olipa aikamoinen vikaselvittely ennenkuin löytyi osittain tukkeentunut hormiliittymä. Hormiliittymän rosterimutkasta löytyi irtonokea 1-2 litraa, ja se on ilmeisesti pudonnut 7m hormin rosteriputkesta. Vaikea uskoa, että leijutuhka olisi mennyt tuonne asti, joten tuosta lienee pääteltävä, että palokaasun hiillimonoksidi (tai osa siitä) on ilmeisesti mikrokiteytynyt vasta rosterihormissa.
Tämä on hyvin vaarallinen tilanne, koska vastaava laitevika voi aiheuttaa hormin nopean tukkeentumisen ja häkävaaran.
Tilasin optisen palovaroittimen, sekä yhdistetyn häkä-/lämpötilavaroittimen sekä niiden kanssa yhteensopivan relekannan, jotka ko. tilanteessa katkaisevat sähköt pellettipolttimesta. Polttokokeita on nyt tehty sen verran, että tuo ei kunnossa ollessaan savuta edes sytytysvaihessa, joten ei pitäisi tulla ongelmia väärien hälytysten suhteen.
Muoks: tutkin noita virtauksia tuossa, ja todennäköisimmältä vaikuttaa, että kysymys on virtauksen nopeuden pienenemisestä ja ns. flokkaantumisesta. Mikrokiteytymisessä noki todennäköisesti tarttuisi hormin pintaan, eikä valuisi hormin mutkaan. Tuossa kattilan konvektorikanavassa on kavennus n. 1m ennen hormiliittymää, ja sen jälkeen isompihalkaisijainen hormiliitäntäputki. Painealenema saa virtauksen pyörteilemään ja noesta syntyy isompia partikkeleita, jotka juuttuvat juuri mutkaan missä vaakaosuus muuttuu pystyosuudeksi. Osa isommista nokihiukkasista varmaan putoaa vielä hormistakin hormimutkaan, eli se tukkeentuu molemmista suunnista.
