Puulämmitys ja tulisijat
Tulisijat => Muut tulisijat => Aiheen aloitti: rapid 3 - 19.03.2015-15:13
-
Yllätyksekseni foorumilta ei löytynyt omaa osiota puuhelloille. Minkä verran teillä on vielä puuhelloja käytössä. Meikäläisellä on kaksi hellaa kotona ja mökillä sama määrä. Kotona talvisaikaan lämpiävät hellat useamman kerran päivässä, kesällä, varsinkin helteellä, vähän harvemmin.
Olen tykästynyt Högforsin valmistamiin helloihin, keittiössä puhisee Siro 40 ja kamarissa Rapid 3. Molemmat pieniä liesiä ja Rapid varsinainen mini. Se on tarkoitettu isomman lieden päälle nostettavaksi kesäaikaan ja nimensä mukaisesti nopea. Jos puut ovat ensiluokkaisia, niin kahvit valmistuu varttitunnissa, tuohon aikaan on tietysti laskettu mukaan jo enimmäisen kupillisen juominenkin. Kamarissa Rapid on sijoitettu kaminan päälle. Pienestä koostaan huolimatta siinä on myös uuni ja aivan toimiva sellainen.
Siro 40 on aika harvinainen malli, mutta olen onnistunut hankkimaan kaksi sellaista (Rapideja on neljä). Siro on selkeästi Rapidia isompi ja siinä on uunin lisäksi myös vesisäiliö. Uuni lämpiää erittäin nopeasti, yhtä nopeaa en vielä ole tavannut. Ja tässä on sitten kaikki sähköliedetkin mukana. Mikroaaltouunisa tosin ruoka lämpenee vieläkin nopeammin, mutta siinähän ei uuni lämpene.
Tähän ketjuun voi kirjoitella omista puuhelloista ja niiden käyttämisestä. Jään mielenkiinnolla odottelemaan kokemuksia.
-
http://www.puulammitys.info/index.php?board=13.0
tuolla puuhellojakin :D
-
Niin, meillä puuhella on jokapäiväisessä käytössä. Nunnanlahden Eeva hella / leivinuuni. Erikoisen hyvää tässä hellassa on, miten kaikki lämpöenergia varastoutuu vuolukiveen ja on siten hyötykäytössä. Puuta palaa vuodessa 8......9m3 ja siten merkittävä lisälämmön lähde. Hella on ollut kovassa käytössä 92-vuodesta lähtien. 2....4 lämmityskertaa vrk.
-
Meillä
myös Siro 40 Siro 41 löytyy keittiöstä. Hävettävän vähäisellä käytöllä ollut, mutta tarkoitus olisi opetella käyttämään kahvin ja ruoan valmistuksessa.
EDIT: korjattu tyyppi
-
Meillä myös Siro 40 Siro 41 löytyy keittiöstä. Hävettävän vähäisellä käytöllä ollut, mutta tarkoitus olisi opetella käyttämään kahvin ja ruoan valmistuksessa.
EDIT: korjattu tyyppi
Siro 41 on aika yleinen malli ja järkäle verrattuna Siro nelikymppiseen, vaikka mallinumerossa vain yhden numeron heitto. Hyvä liesi, kannattaa totutella sen käyttämiseen, talvella pukkaa kovasti lämpöä pienellä puunkulutuksella. Pukkaa lämpöä tietty kesälläkin, mutta silloin se ei aina ole niin toivottavaa. Kesäisin voi käyttää peltiä keitto-asennossa, silloin lämmöntuotto hieman pienenee.
-
puuhella on hyvä lämmönantaja ja lämpö tulee nopeasti, mutta jos on toimiva keskuslämmitys, ei hella lämmöntuotantoon ole tarkoituksenmukainen.
pienet nesteet saa nopeammin, helpommin, siistimmin vedenkeittimellä/mikrolla
säästömielessä puiden kanssa tussaaminen hellan kanssa ei ole taloudellista merkitystä verrattuna vaikkapa apk tai pesukoneen käyttämään puilla lämmitettyyn veteen
puu uuni kenties jo alkaa puoltaa paikkaansa taloudellisesti, jos paljon uuniruokia ja leipää paistetaan
kaikki riippuu tietty elämäm tilanteista, hella tunnelman luojana ? en tiedä
meiltä lähti puuhella upo kultaliekki -80 luvulla grillikatokseen pihalle jossa sitä yhä käytetään kesäisin
minkäänlaista kaipuuta ei ole hellasta sisätiloihin
sähköä meni vuodessa 3300kWh, joten käy siitä nyt enää säästämään, sähköhella ja sähkösauna ja molemmat kovassa käytössä
en ole ollenkaan hellaa vastaan, päinvastoin, kenelle se sopii ja haluaa tuhertaa sen kanssa on se oiva ajankulu ja jos pitää epätasaisesta lämmöstä kuten ikääntyessä tuppaa käymään, löytyy se lämmin paikka hellan vieressä
kaikki kunnia puuhellalle
-
Lämmitys yhdistettynä ruuan valmistuskseen hella / leivinuunilla o on erittäin hyvä ja taloudellinen ratkaisu. Sähkökatkokoillakaan ei ole merkitystä. Taas harrastuksena hella / leivinuunilla ei ole mitään merkitystä ja mielekkyyttä.
-
Jos ajatellaan puuhellaa vaikka tarvehierarkiaan suhteutettuna, jossa alimmaisena on fyysisten tarpeiden täyttäminen (ruoka, lämpö jne.) ja huipulla "henkiset" tarpeet (fiilikset jne.), aika harvassa tapauksessa nykypäivänä laite on edellytys noiden perustarpeiden täyttymiselle.
Ainakin mielikuvana, sunnuntaiaamuna puuliedellä valmistuva kahvi/aamiainen ja lehden luku, vielä muiden nukkuessa toimii itselläni hiukan eri tavoin kuin tehokkaasti ja järkevästi mikrossa/vedenkeittimellä valmistettu korvike. Ehkäpä se on jonkinlaista ylellisyyttä voida tässäkin kohtaa tehdä itse valinta.
-
Aika pienillä kw pääsette,minulla puusauna ja viimevuona 3615 kw,varmaan pääsis lähelle kahtatuhatta jos ei olis sähköllä kun valot ja vähän viihdettä.
-
Aika pienillä kw pääsette,minulla puusauna ja viimevuona 3615 kw,varmaan pääsis lähelle kahtatuhatta jos ei olis sähköllä kun valot ja vähän viihdettä.
hyödynnämme sähköä enempi kuin koskaan, mutta kulutamme sitä vähempi kuin aiempina vertailu vuosina, saunomme sähköllä 4 kertaa/viikko, teemme kaiken ruoan/paistamiset sähköllä poslukien, mitä tuhertelen lämppärin uunissa joskus lohta/muikkuja
valaistus on parempi kuin koskaan, tietokoneita on nyt ainoastaan 3kpl 24/7 päällä
2 pakastinta ja jääkaappi
yhä olen sitä mieltä ettei puuhellasta ole mainittavaa taloudellista hyötyä ruoan laitossa eikä lämmityksessä ollenkaan, jos on puukeskuslämmitys
mutta nuo 'muut' ovat ihan täysin perusteltuja, otin kantaa vain ja ainoastaan taloudelliseen puoleen, eihän suinkaan kaikkea mitata rahassa kuten ev3499 toteaakin
-
Kaikillahan ei ole keskuslämmitystä, kuten esimerkiksi meillä. Lämmitys hoidellaan uuneilla, kaminalla ja helloilla. On meilläkin sähköhella (vaikkei sitä paljoa käytetäkään), mikroaaltouuni, kahvin- ja vedenkeittimet kuten myöskin uppokuumentaja. Puuhellaa käytetään ahkerasti ruoan ja leivonnaisten valmistukseen. Energiaa käyttää tosi säästeliäästi, tänä vuonna on hellassa poltettu alle 100 kiloa puita (aloin mitata puunkulutuksia vuodenvaihteessa). Jonkun mielestä puuhella roskaa kohtuuttomasti, minä kannan 40 litraisen puusäkin puulaatikkoon kerralla. Siitä kun klapeja pistää hellan pesään, ei kyllä montaa roskaa lattialle joudu. Kyllä meillä puuhellan lämpö on huomioitu talon lämmityksessä, keittiössä ei edes ole muuta lämmönlähdettä. Ja osaltaan tietenkin pienentää sähkönkulutustakin, viime vuonna tuo oli 2372 kWh, ja edelleen hienoisessa laskusssa.
-
Kyllä puuhella vähentää huomattavasti sähkön kulutusta,itse kokeilin kun naisväki oli matkoilla kulutus oli 5kw/vrk kahtapuolta,en käyttänyn sähköhellaa enkä muitakaan vastuksilla toimivia vempaimia.Mutta onhan sekin eräälaista kituuttamista.
-
Kyllä puuhella vähentää huomattavasti sähkön kulutusta,itse kokeilin kun naisväki oli matkoilla kulutus oli 5kw/vrk kahtapuolta,en käyttänyn sähköhellaa enkä muitakaan vastuksilla toimivia vempaimia.Mutta onhan sekin eräälaista kituuttamista.
Niimpä.On yks hailee millä toteuttaa huoneiston lämpöhävikin / lämmityksen.Siis jos lämmität hellaa, niin sen tuoma energiamäärä on poissa peruslämmityksestä.Sama pätee saunomiseen. Esim. meillä koko huoneiston lämmittäminen pidetään hellan / leivinuunin avulla ulkoilman ollessa plussan puolella ja pakkasilla varaajan lämmityskerrat ovat 2....3vrk välein.Näin varaajan lämmmityskerrat vähenevät.
Mutta, myös merkittävä asia on hella / leivinuunin käytössä lapsien tulen käsittelyn oppiminen. Tulen tekeminen tulisijaan. Meillä aikoinaan oli / on täysin tuntematon käsite tulitikkujen piilottaminen tai lasten leikkiminen tulella / tulitikuilla.Lapset ymmärtävät tuleen liittyvän vaaran jo varhain ollessaan tekemisissä tulen kanssa.
-
meiltä lähti puuhella upo kultaliekki -80 luvulla grillikatokseen pihalle jossa sitä yhä käytetään kesäisin
minkäänlaista kaipuuta ei ole hellasta sisätiloihin
Eikös toi kultaliekki ole öljykamina eikä puuhella, vai onko samalla nimellä molempia?
-
Eikös toi kultaliekki ole öljykamina eikä puuhella, vai onko samalla nimellä molempia?
en herrajestas muista, oisko kotiliesi, sekin on lehti, mutta tässä on kuva (http://koti.mbnet.fi/haikka/kuvia/DSCN1621.JPG)
-
Olen kyllä Jollan kanssa samaa mieltä että Puuhella lämmityslaitteena on sieltä huonommasta päästä. Kyllä sen energia voi laskea vähentävän muuta lämmitystä edellyttäen että muuta lämmitystä siksi aikaa pienennetään. Jos ei ole keskuslämmitystä niin mitenkäs se tehdään. Usein sisälle tulee liian kuuma ja vain odotetaan että kuumuus häipyisi, pahimmassa tapauksessa tuuletetaan se ulos.
Omakohtaista kokemustakin on. Synnyintalossani on kaksi huonetta ja kettiö. Keittiössä ei ole muuta lämmitystä kuin hella. Asuin siinä 5 vuotta -40 luvulla. Talvella hellaan tehtiin aina tuli aamuvarhain. Siellä oli kodikkaan lämmintä. Tulta poltettiin kaiken päivää ja kattilassa oli aina lämmintä vettä tarpeisiin. Illalla tulet sammutettiin. Keittiön ovet laitettiin kiinni ettei se vienyt kahden muun huoneen lämpöä yöllä. Sama hella ja samat toimet siellä on nytkin kesämökkikäytössä.
-
en herrajestas muista, oisko kotiliesi, sekin on lehti, mutta tässä on kuva (http://koti.mbnet.fi/haikka/kuvia/DSCN1621.JPG)
Viisastellaanko?
On se näköjään öljykamina on kun kanisteri sitä kuvassa syöttää ;)
-
en herrajestas muista, oisko kotiliesi, sekin on lehti, mutta tässä on kuva (http://koti.mbnet.fi/haikka/kuvia/DSCN1621.JPG)
Vähän on päästetty rupiseen kuntoon kelpo liesi. Ei tuo ole kultaliekki, eikä kotiliesi nimeltään, eikä edes Upon tuotantoa. Kyseessä on Högforsin valmistama Siro, tehtaan viimeisin malli. Hyvä liesi, kotitalossa oli sellainen. Niitä myytiin vielä 60-luvun puolivälissä, ehkä 70-luvulle asti. Kuvasta ei käy selville, onko se pienempää (yleisempi), vai suurempaa mallia.
Tuota mallia on aika paljon myynnissä hintaan 100 - 400 €. Jos kunnon hellaa tarvitsee, niin tuohon hintaan kyllä kannattaa hankkia. Se oli tehty kilpailemaan sähköliesiä vastaan ulkonäöllisestikin. Kilpailunhan tuo hävisi, mutta toivottavasti joskus alkaa uustuotanto. Mielestäni aikaisemmat mallit ovat ominaisuuksiltaan selvästi paremmat kuin viimeinen. Uunin lämpömittari oli ainoa oikea parannus verrattuna edellisiin malleihin.
-
>Olen kyllä Jollan kanssa samaa mieltä että Puuhella lämmityslaitteena on sieltä huonommasta päästä. Kyllä sen energia voi laskea vähentävän muuta lämmitystä edellyttäen että muuta lämmitystä siksi aikaa pienennetään. Jos ei ole keskuslämmitystä niin mitenkäs se tehdään. Usein sisälle tulee liian kuuma ja vain odotetaan että kuumuus häipyisi, pahimmassa tapauksessa tuuletetaan se ulos. <
Yleensä aina on huomioitava,- kuten tässäkin, niin jokainen kohde on yksilöllinen ja tapauskohtainen. Todellisuushan on, miten jokaisessa taloudessa on jokin lämmitysmuoto. Vanhemmissa ja pienimmissä taloissa sähköpatteri + tulisija. Kun tulisijaa lämmitetään, niin luonnollisesti patterit lakaavat lämmittämisen,- jos termostaatit on kunnossa. Pienissä taloissa AINA on ylilämpö tulisijaa lämmitettäessä, mutta tuotakin ongelmaa voidaan lievittää monin keinoin.
Niin, eihän hella anna erikoisen paljoa lämpöenergiaa yhden ruuanlaiton aikana, jos hellaa ei tietoisesti ylilämmitä.Pari kolme kiloa puuta kertalämmityksessä.6...10kw lämpöenergiaa.
Esim. meidän tapauksessa keittiön lämpötilakaan ei erikoisesti kohoa, vaikka uuni / hella on keittiössö. Lämpö tasaantuu koko huoneistoon ja termostaatit pitävät huolen, ettei ylilämpöä pääse syntymään.Edes paistopäivinä. Sisällä lämmitys näkyy heti varaajasta tulevassa lämmönsyötössä.
Mutta, vaikka olisi uusi talo, niin todellisuus on, ettei yleisesti käytetty lattialämmitys sovi hyvin tulisijojen lämmitysksien kanssa,- koska massiivinen lattialaatta ei huomioi herkästi ylilämpöä. Sama mielikuva kuin tavarajuna, jonka kiihdyttäminen ja pysäyttäminen on hankalaa / hidasta.
-
Totta on että yhden hyvä ei ole kaikkien hyvä.
Niinpä minäkin puolustan ajatustani ajella vanhoilla muutaman satasen autoilla. En näe mitään syytä hommata kunnon autoa.
Puulämmityslaitetta suunnitellessani lähtökohtana oli että se lämmityksen aikana luovuttaisi lämpöä mahdollisimman vähän. Tai ainakin se olisi säädettävissä. Halusin nimenomaan päästä eroon peltikamiinan erinomaisista ominaisuuksista. Kuina onnistuin, jää nähtäväksi.
-
Totta on että yhden hyvä ei ole kaikkien hyvä.
Niinpä minäkin puolustan ajatustani ajella vanhoilla muutaman satasen autoilla. En näe mitään syytä hommata kunnon autoa.
Puulämmityslaitetta suunnitellessani lähtökohtana oli että se lämmityksen aikana luovuttaisi lämpöä mahdollisimman vähän. Tai ainakin se olisi säädettävissä. Halusin nimenomaan päästä eroon peltikamiinan erinomaisista ominaisuuksista. Kuina onnistuin, jää nähtäväksi.
Jos ajatellaan ruuanvalmistusta hellalla tai leivinuunilla, niin nuo kevytrakenteiset rimpulat kannattaa hylätä. Ne on tarkoitettu tilapäiseen kesämökki käyttöön,- ei arkiseen puhasteluun. Hyvä tulisija varastoi lämpöä eli ei hötkaytä kerralla kaikkea mitä puun kaasuuntumisesta ja palamisesta irtoaa.
Niin, ja kaiken kruunaa kuivat puut, jotka ovat vielä oikean kokoisia. Hella tulee saada nopeasti lämpimäksi ja siten sen käyttö on helppoa ja vaivatonta.
-
Högfors Siro 50 on käytössä kovimmilla talvipakkasilla silloin kun on aikaa fiilistellä. Tein muutamia vuosia sitten peruskorjauksen: vaihdoin pesän tulitiilet ja uusin tulenkestävällä valumassalla uunin päällisosan kuluneen ja lohjenneen valun. Hellan kansi ja ulkopuoli pitäisi vielä jossain välissä fiksata siistimmäksi, reilu 60 vuotta käyttöä näkyy.
Uunissa tehdään satunnaisesti haudutettavia ruokia, erityisesti perunalaatikon tekemiseen tuo on loistava. Silloin kun hellassa on tulet pidetään siinä isohkoa kattilaa vettä täynnä, tästä saa helposti kuumaa vettä esim. ruoanvalmistukseen ja veden lämpimänä pitäminen myös jonkin verran tasaa hellan tuottamaa lämpöä. Kaikkinensa olen varsin tyytyväinen hellan olemassaoloon.
-
Mulla on Lappi-liesi nro 40. Sitä käytetään tällä hetkellä, sanotaan, 30 kertaa vuodessa.
Nyt juuri paistan perunoita, Kivikylän nakkeja sekä sipulin. Ja tietysti paisto voissa.
Enemmänkin voisi käyttää, ennen leivinuunia käytettiin päivittäin, paloi käytännössä koko päivän.
Vaimo teki mm. pullaa eli lämpöä pystyy säätämään kunhan haluaa.
Kotipuolessa on Hiili merkkinen liesi jolla lämmitetään myös patterit. 2"- putket lähtee ja tulee liedelle.
Sitä on käytetty päivittäin 55-vuotta, isä kertoi sitä muutaman kerra korjanneensta, lähinnä tiiliä.
-
Sitä on käytetty päivittäin 55-vuotta
Melko pitkäikäisiä vempeleitä ;D
-
Juu, talo tehty 1959-60 jolloin synnyin, sielä ne vanhemmat vielä asuu. Tosin laajennus lämmitetään sähköpattereilla ja ilmalämpöpumppu on laitettu pitämään "vanhan" puolen lämpimänä myös yöllä.
Isällä on vahva usko siihen että käyttämällä sadevettä järjestelmässä pitää korroosion loitolla. Ainakin 60-80 luvlla Saksasta tuli sen verran lisäaineita mukana että voi hyvin pitää paikkansa ;)
-
Melko pitkäikäisiä vempeleitä ;D
Totta turiset. Meikäläisen Siro 40 on taatusti 80-vuotis synttärinsä pitänyt ja ainakin saman verran vuosia on jäljellä, jos vain seuraajat osaavat arvostaa. Puuhelloja ei oikeastaan saa millään rikki. Niissä on niin pienet tulipesät, ettei sinne mitään vahingoittavan suurta tulta saada aikaiseksi. Tulitiilet ja arina pysyvät kunnossa. Toisaalta nuo on helppo vaihtaa tarvittaessa. Kivihiiltä polttamalla saa jo vahinkojakin aikaiseksi. Vanhoissa liesissä näkyy usein hellan tasot, joskus levytkin haljenneen. Ne on melkein aina pelkästään kosmeettinen haitta, käyttöä ei estä mitenkään. Ja nopeita vaihtaa, jos löytyy ehjä osa tilalle, mitä nyt sormet nokeentuvat.
-
Puuhellat on rauhallisen ja ja hyvinkoulutetun emännän vehkeitä.
Vaatii pieniä tikkupuita ja keittiöjakkaran viekkuunsa että pysyy lämpöisenä näinniinku ruuanlaittoa aatellen.
Lisäksi ne on koko pe*%¤#tä kun eivät vedä jos käyttöä on harvoin.
Vanhalla mökillä oli vanhanliiton puuliesi ja sillä sai kyllä perheen ja tupajumit ulkoruokintaan.
Veto 100v vanhassa hormissa oli onneton ja tuli monet kerrat kontattua itsekin pihalle happea haukkaamaan.
Seuraavassa muistoja ah niin kivasta puuliedestä, ei tule ikävä näitä aikoja.
Auton sisätilanlämmitin jakkaralla huutamassa ja sormi suussa ja välillä pihalla tunnustelemassa tuulen suuntaa, kontaten eri puolille mökkiä avaan ikkunaa muka tuulen suunnasta.
Nykyisellä mökillä ollut kanssa puuliesi joka nyt makaa suonsilmäkkeessä, edellinen omistaja kertoi kantaneensa sen sinne ettei kukaan hae sitä sieltä enää käyttöön.
Ainoa fiilistelyn merkeissä puuliedelle täältä nouseva peukku on tuo su_aamu_pannukaffee_ei kiirettä
-
Puuhellat on rauhallisen ja ja hyvinkoulutetun emännän vehkeitä.
Vaatii pieniä tikkupuita ja keittiöjakkaran viekkuunsa että pysyy lämpöisenä näinniinku ruuanlaittoa aatellen.
Lisäksi ne on koko pe*%¤#tä kun eivät vedä jos käyttöä on harvoin.
Vanhalla mökillä oli vanhanliiton puuliesi ja sillä sai kyllä perheen ja tupajumit ulkoruokintaan.
Veto 100v vanhassa hormissa oli onneton ja tuli monet kerrat kontattua itsekin pihalle happea haukkaamaan.
Seuraavassa muistoja ah niin kivasta puuliedestä, ei tule ikävä näitä aikoja.
Auton sisätilanlämmitin jakkaralla huutamassa ja sormi suussa ja välillä pihalla tunnustelemassa tuulen suuntaa, kontaten eri puolille mökkiä avaan ikkunaa muka tuulen suunnasta.
Nykyisellä mökillä ollut kanssa puuliesi joka nyt makaa suonsilmäkkeessä, edellinen omistaja kertoi kantaneensa sen sinne ettei kukaan hae sitä sieltä enää käyttöön.
Ainoa fiilistelyn merkeissä puuliedelle täältä nouseva peukku on tuo su_aamu_pannukaffee_ei kiirettä
Ei sais nauraa toisen ongelmille mutta hiukkasen hymmyilytti tuo osuva kuvaus ;D
Täällä on onneks uunin kylessä oleva puuhella mallia hyvävetonen kun leivinuunin loppuhiilenpolttokäryt ja häkä poistuu sitä kautta omaan hormiinsa eli on aika hyvin kuivana röörit kokoajan. Lisäks on joskus tullu lämmityskauden ulkopuolellakin pannukahvia keiteltyä siinä niin melko kivutta on lähteny vetämään keskimäärin!
-
Ei sais nauraa toisen ongelmille mutta hiukkasen hymmyilytti tuo osuva kuvaus ;D
Kyllä saa ja pitää, onneksi nyt vedot kohdillaan.... ;)